Vaakuna
Vaakuna on vaakunaselityksen määrittämä, kilvelle sijoitettu heraldinen tunnus.
Vaakunan osatMuokkaa
Katso myös: Vaakunan osat
Täydellisen sukuvaakunan osia ovat kilpi, kypärä tai kirkkoaiheinen päähine, kypäränpeite, lakipunos ja kypäränkoriste. Lisäksi vaakunassa voi olla kaulakoru ja arvokruunu, postamentti ja kilvenkannattajat, kunniamerkki, tunnuslause ja sotahuuto. sekä kuninkaan vaakunan osat kruunausviitta.
VaakunalajitMuokkaa
Vaakuna voi olla:
- Sukuvaakuna, joko aatelisvaakuna tai porvarisvaakuna (sukuvaakunat).
- Yhteisövaakuna, kuten valtionvaakuna (esimerkiksi Suomen vaakuna), läänin vaakuna (Oulun läänin vaakuna), maakuntavaakuna, hiippakuntavaakuna, kunnan vaakuna (Porin vaakuna, Kihniön vaakuna), kiltavaakuna, yhdistysvaakuna (sukuseuravaakuna).
- Ammattivaakuna, esim. piispan vaakuna, kirkollinen vaakuna sekä presidentin vaakuna.
- Henkilövaakuna, (porvarisvaakuna) jonka kuka tahansa voi ottaa käyttöön, sekä kuninkaan aateloiman henkilön periytyvä aatelisvaakuna.
Vaakunan säännelty käyttöMuokkaa
Vaakunoiden käyttöä säätelee Suomen laki, laki 1978: 381 ,jossa todetaan että kaupallisessa toiminnassa Suomen vaakunoita, lippua tai virallista leijona tunnusta ei saa käyttää tavaramerkki tuotteille tai palveluille ilman asianmukaista lupaa, lisäksi laki koskee kuntien vaakunatunnuksista annettua lakia, laki 2015: 410 ,sekä kirkollisista tunnuksista annetun lain, laki 1986: 785 ,käyttöä.
Kaikkia esityksiä, jotka koostuvat Suomen leijonasta, sen käyttöä rajoitetaan lailla 1978: 381. Suomessa uusista Kunnallisesta sekä kirkollisesta vaakunatunnuksista on hankittava kansallisarkiston lausunto. Kuntien ja valtiovaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus tai hallintosäännössä määrätty kunnan tai valtion viranomainen.
Suomessa henkilö- ja sukuvaakunat ovat suojattu tekijänoikeuslailla ja näistä antaa lausuntoja Suomen heraldisenseuran lausuntotoimikunta, joka ylläpitää ns. epävirallista vaakunarekisteriä.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- B. Harald Hellström: Kort handledning i heraldik. Helsingfors 1941