Talviolympialaiset

lumella ja jäällä suoritettavissa talviurheilulajeissa käytävät olympiakisat

Talviolympialaiset ovat lumella ja jäällä suoritettavissa talviurheilulajeissa käytävät olympiakisat, jotka järjestetään neljän vuoden välein.

Talviolympialaisten järjestäjäkaupungit kartalla: vihreällä maat, joissa talviolympialaiset on järjestetty yhden kerran ja sinisellä maat, joissa talviolympialaiset on järjestetty kahdesti tai useammin.

Historia muokkaa

 
Saksalaiset taitoluistelijat Anna Hübler ja Heinrich Burger vuoden 1908 olympialaisissa.

Kun Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) perustettiin vuonna 1894, oli yksi kisaohjelmaan sovituista lajeista luistelu. Ensimmäisen kerran luistelukilpailut järjestettiin kuitenkin vasta kesäolympialaisissa 1908 Lontoossa, jolloin ohjelmassa oli taitoluistelu.

Kolme vuotta myöhemmin italialainen kreivi Eugenio Brunetta d’Usseaux ehdotti, että Kansainvälinen olympiakomitea järjestäisi viikon mittaisen talvilajien tapahtuman kesäolympialaisissa 1912 Tukholmassa. Kisajärjestäjät kuitenkin vastustivat ajatusta. Samaa ajatusta ehdotettiin myös kisoihin, jotka oli määrä pitää Saksan Berliinissä vuonna 1916, mutta jotka peruttiin ensimmäisen maailmansodan puhjettua.

Sodan päätyttyä ensimmäiset olympialaiset olivat kesäolympialaiset 1920 Antwerpenissä. Kisojen ohjelmassa oli taitoluistelun lisäksi myös ensimmäistä kertaa jääkiekko.[1] Seuraavana vuonna pidetyssä KOK:n kokouksessa päätettiin järjestää Pariisissa pidettäviin kesäolympialaisiin 1924 liittyen kansainvälinen talvilajien viikko. Chamonix’ssa järjestetty tapahtuma oli huikea menestys ja innoitti komitean päättäjiä luomaan kokonaan erilliset talviolympialaiset. Vuonna 1926 KOK päätti jälkikäteen, että Chamonix’n kisat olivat ensimmäiset talviolympialaiset.

Talviolympialaiset järjestettiin 68 vuoden ajan neljän vuoden välein aina samana vuonna kesäolympialaisten kanssa, tarkemmin sanoen neljällä jaollisina vuosina, jotka olivat myös karkausvuosia. Karkauspäivä oli aina muutaman päivän verran talviolympialaisten jälkeen. Alkuaikoina kisat olivat lähestulkoon pelkkä kesäkisojen ”ennakkonäytös”, sillä kolmesti ne järjestettiin samassa maassa: vuonna 1924 Chamonix ja Pariisi Ranskassa, vuonna 1932 Lake Placid ja Los Angeles Yhdysvalloissa sekä vuonna 1936 Garmisch-Partenkirchen ja Berliini Saksassa. Hieman samaan tapaan järjestettiin myös talviolympialaiset 1928 Sveitsin Sankt Moritzissa, joka oli yksi lähimmistä kesäolympialaisten 1928 isäntäkaupunki Amsterdamia sijaitsevista suurista talviurheilukeskuksista.

Edelleen, vuoden 1940 talvikisojen järjestäjäksi oli päätetty Sapporo ja kesäkisojen Tokio, molemmat siis Japanissa. Kuitenkin Kiinan–Japanin sodan takia kaupungit joutuivat luopumaan kisaisännyyksistään vuonna 1938. Tämän jälkeen KOK päätti järjestää talvikisat Sankt Moritzissa, mutta sveitsiläisten järjestäjien kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi päätös peruutettiin kolme kuukautta myöhemmin. Edellisten talvikisojen järjestäjä Garmisch-Partenkirchen tarjoutui järjestämään kisat, mutta marraskuussa 1939 kisat peruutettiin kokonaan toisen maailmansodan sytyttyä, kuten myös samassa maanosassa eli Euroopassa sijaitseva Suomen Helsinki joutui tekemään vuoden 1940 kesäkisoille. Sodan takia myös talvikisat 1944 Italian Cortina d’Ampezzossa peruutettiin kesällä 1941, samaten Euroopassa oleva Ison-Britannian Lontoo teki vuoden 1944 kesäkisoille.

 
Nils Karlsson vuoden 1952 olympialaisissa.

Toisen maailmansodan jälkeen vielä 1940-luvulla myönnetyt talvi- ja kesäkisat järjestettiin samassa maanosassa, Euroopassa: talviolympialaiset 1948 Sankt Moritzissa ja kesäolympialaiset 1948 Lontoossa sekä talviolympialaiset 1952 Norjan Oslossa ja kesäolympialaiset 1952 naapurimaan Helsingissä. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat viimeiset 1940-luvulla myönnetyt kisat: talviolympialaiset 1956 Euroopassa Italian Cortina d’Ampezzossa ja kesäolympialaiset 1956 Oseaniassa Australian Melbournessa, koska kesäkisojen hakijoita ei ollut lainkaan Euroopasta. Ratsastuskilpailut pidettiin tosin aiemmin kesällä Tukholmassa, Ruotsissa. 1950-luvulta myönnetyistä olympiakisoista aina vuoteen 1988 saakka saman vuoden talvikisat ja kesäkisat järjestettiin aina eri maanosissa. Myöskään kaksia peräkkäisiä talvi- tai kesäolympialaisia ei järjestetty samassa maanosassa – poikkeuksena Innsbruckissa järjestettyjä talviolympialaisia 1964 seuranneet talviolympialaiset 1968 Grenoblessa, jotka olivat molemmat Euroopassa.

Vuonna 1956 Italian Cortina d’Ampezzossa pidetyt talviolympialaiset olivat ensimmäiset televisioidut talviolympialaiset ja vuoden 1968 talviolympialaiset Grenoblessa olivat ensimmäiset värillisinä televisiolähetyksinä lähetetyt olympialaiset[2].

Talviolympialaiset 1976 myönnettiin alkujaan Yhdysvaltain Denverille, mutta kustannusten nousu kolminkertaisiksi ja huoli ympäristövaikutuksista sekä näitä seurannut kansanäänestys peruuttivat kisaisännyyden. KOK tarjosi isännyyttä Kanadan Whistlerin kaupungille, mutta hakuprosessin jälkeen valittu uusi hallitus kieltäytyi isännyydestä. Tämän jälkeen Salt Lake City tarjoutui kisaisännäksi, mutta KOK hylkäsi hakemuksen ja valitsi helmikuussa 1973 kisaisännäksi Innsbruckin, joka oli isännöinyt talviolympialaisia yhdeksän vuotta aikaisemmin.

KOK päätti vuonna 1986, että talvi- ja kesäolympialaiset järjestettäisiin eri vuosina. Tämän vuoksi talviolympialaiset olivat sekä vuosina 1992 että 1994, minkä jälkeen sekä talvi- että kesäolympialaiset on järjestetty taas aina joka neljäs vuosi.[3] Tässä taitehetkessä, tahdistuskohdassa vuonna 1992 talvikisat järjestettiin eurooppalaisissa naapurimaissa, talvikisat Ranskan Albertvillessä ja kesäkisat Espanjan Barcelonassa sekä myös seuraavat vuoden 1994 talvikisat pidettiin Euroopassa, Norjan Lillehammerissa. Koska talvi- ja kesäkisat on tuosta lähtien pidetty eri vuosina (kesäkisat karkausvuosina ja talvikisat muina parillisvuosina), ei sijaintipaikoilla ole isäntäkaupungin valinnassa enää merkitystä – kuitenkin erikseen talvi- ja kesäkisojen peräkkäisillä sijaintipaikoilla on. Kanadan Vancouverissa järjestetyt talviolympialaiset 2010 olivat järjestyksessään 21. olympialaiset talvikisat.

Samoin kuin kesäolympialaiset, myös talviolympialaiset ovat kärsineet joidenkin maiden boikoteista. Vuonna 1936 KOK luokitteli hiihdonopettajat ammattilaisiksi ja kielsi heitä osallistumasta, minkä vuoksi Itävallan ja Sveitsin hiihtäjät boikotoivat kisoja. Kanadan jääkiekkojoukkue boikotoi puolestaan vuoden 1972 talviolympialaisia, koska piti Neuvostoliiton joukkuetta ammattilaisina.[4]

Luettelo talviolympialaisista muokkaa

 
Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat.
  Maa on isännöinyt yksiä talviolympialaisia
  Maa on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia
• = Kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia
= Kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia.
Järjestys Vuosi Isäntä Avaaja Päivämäärä Osanottajavaltiot Urheilijat Urheilumuotoja Lajeja Kilpailuja
Yhteensä Miehet Naiset
I[5] 1924   Chamonix, Ranska alivaltiosihteeri Gaston Vidal 25. tammikuuta – 5. helmikuuta 16 258 247 11 6 9 16
II[6] 1928   St. Moritz, Sveitsi liittopresidentti Edmund Schulthess 11.–19. helmikuuta 25 464 438 26 4 8 14
III[7] 1932   Lake Placid, Yhdysvallat kuvernööri Franklin D. Roosevelt 4.–15. helmikuuta 17 252 231 21 4 7 14
IV[8] 1936   Garmisch-Partenkirchen, Saksa valtakunnankansleri Adolf Hitler 6.–16. helmikuuta 28 646 566 80 4 8 17
1940 Isäntäkaupunkina   Sapporo, Japani; 1940 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia.
1944 Isäntäkaupunkina   Cortina d’Ampezzo, Italia; 1944 ei voitu järjestää toisen maailmansodan takia.
V[9] 1948   St. Moritz, Sveitsi liittopresidentti Enrico Celio 30. tammikuuta – 8. helmikuuta 28 669 592 77 4 9 22
VI[10] 1952   Oslo, Norja prinsessa Ragnhild 14.–25. helmikuuta 30 694 585 109 4 8 22
VII[11] 1956   Cortina d'Ampezzo, Italia presidentti Giovanni Gronchi 26. tammikuuta – 5. helmikuuta 32 821 687 134 4 8 24
VIII[12] 1960   Squaw Valley, Yhdysvallat varapresidentti Richard Nixon 18.–28. helmikuuta 30 665 521 144 4 8 27
IX[13] 1964   Innsbruck, Itävalta liittopresidentti Adolf Schärf 29. tammikuuta – 9. helmikuuta 36 1091 892 199 6 10 34
X[14] 1968   Grenoble, Ranska presidentti Charles de Gaulle 6.–18. helmikuuta 37 1158 947 211 6 10 35
XI[15] 1972   Sapporo, Japani keisari Hirohito 3.–13. helmikuuta 35 1006 801 205 6 10 35
XII[16] 1976   Innsbruck, Itävalta liittopresidentti Rudolf Kirchschläger 4.–15. helmikuuta 37 1123 892 231 6 10 37
XIII[17] 1980   Lake Placid, Yhdysvallat varapresidentti Walter Mondale 13.–24. helmikuuta 37 1072 840 232 6 10 38
XIV[18] 1984   Sarajevo, Jugoslavia presidentti Mika Špiljak 8.–19. helmikuuta 49 1272 998 274 6 10 39
XV[19] 1988   Calgary, Kanada kenraalikuvernööri Jeanne Sauvé 13.–28. helmikuuta 57 1423 1122 301 6 10 46
XVI[20] 1992   Albertville, Ranska presidentti François Mitterrand 8.–23. helmikuuta 64 1801 1313 488 6 12 57
XVII[21] 1994   Lillehammer, Norja kuningas Harald V 12.–27. helmikuuta 67 1737 1215 522 6 12 61
XVIII[22] 1998   Nagano, Japani keisari Akihito 7.–22. helmikuuta 72 2176 1389 787 7 14 68
XIX[23] 2002   Salt Lake City, Yhdysvallat presidentti George W. Bush 8.–24. helmikuuta 78 2399 1513 886 7 15 78
XX[24] 2006   Torino, Italia presidentti Carlo Azeglio Ciampi 10.–26. helmikuuta 80 2508 1548 960 7 15 84
XXI[25] 2010   Vancouver, Kanada kenraalikuvernööri Michaëlle Jean 12.–28. helmikuuta 82 2566 1522 1044 7 15 86
XXII[26] 2014   Sotši, Venäjä presidentti Vladimir Putin 7.–23. helmikuuta 88 2873 1714 1159 7 15 98
XXIII[27] 2018   Pyeongchang, Etelä-Korea presidentti Moon Jae-in 9.–25. helmikuuta 92 2922 1680 1242 7 15 98
XXIV[28] 2022   Peking, Kiina presidentti Xi Jinping 4.–20. helmikuuta 91 2871 7 15 109
XXV 2026   MilanoCortina d’Ampezzo, Italia 6.–22. helmikuuta Järjestetään vuonna 2026. 8 16 116
XXVI 2030

vaalit 2023, ehdokkaat:

8.–24. helmikuuta Järjestetään vuonna 2030.

Talviolympialaisten lajit muokkaa

Nykyisin ohjelmassa olevat lajit muokkaa

  • Alppihiihto on ollut kisaohjelmasta vuodesta 1936.[4] Nykyisin sekä miehet että naiset kilpailevat syöksylaskussa, supersuurpujottelussa, suurpujottelussa, pujottelussa sekä alppiyhdistetyssä. Vuodesta 2018 on järjestetty myös joukkuekilpailu, jossa jokaisesta maasta kilpailee kaksi naista ja miestä, ja kunkin joukkueen parivoittojen määrä tai kahden parhaan kilpailijan aika ratkaisee lopputuloksen.
  • Ampumahiihto lisättiin kisaohjelmaan vuonna 1960. Vuonna 1924 ohjelmassa oli sotilaspartiohiihto. Naisten ampumahiihto tuli mukaan kisoihin 1992, nykyisin sekä miehet että naiset kilpailevat viidessä eri kisatapahtumassa. Vuonna 2014 ohjelmaan lisättiin sekaviesti (N 2x6km ja M 2x7,5km). Myös mahdollisesta sekapariviestistä on puhuttu, mutta toistaiseksi sitä ei vielä talviolympialaisten ohjelmassa ole.
 
Curlingia 2006.
  • Curling oli mukana kisoissa 1924, mutta tuli uudelleen kisaohjelmaan 1998, josta lähtien kisoissa on ollut sekä miesten että naisten turnaus. 2018 pelattiin turnauksen aluksi myös sekaparipeli, jossa molemmat sukupuolet muodostavat parin ja tämä jatkunee toistaiseksi tuleviin kisoihin.
  • Freestylehiihto on ollut virallisena kisalajina vuodesta 1992, jolloin kumparelasku otettiin mukaan ohjelmaan. Hypyt ovat olleet mukana vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 2010 mukaan otettiin skicross ja vuodesta 2014 lähtien talviolympialaisissa on kisattu myös half pipessä sekä slopestylessä. Vuonna 2022 luvassa on myös lumilautailusta tuttu big air, sekä sekajoukkuehypyt. Kaikki lajit ovat ohjelmassa sekä miehillä että naisilla.
  • Jääkiekko oli mukana jo 1920 kesäolympialaisissa ja sen jälkeen kaikissa talviolympialaisissa. Naisten turnaus järjestettiin ensimmäisen kerran 1998. Naisissa on ollut 8 joukkuetta ja miehissä 12. 2022 alkaen naisten sarjaan otetaan mukaan 10 joukkuetta.
  • Kaukalopikaluistelu otettiin viralliseksi kisalajiksi 1992, ja kisatapahtumien määrää kasvatettiin neljästä kahdeksaan 2002. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on ohjelmassa 500, 1 000 ja 1 500 metrin kilpailut sekä viesti. 2022 mukaan otetaan myös sekaviesti.
  • Lumilautailu on ollut sekä miesten että naisten ohjelmassa 1998 kisoista lähtien. Aluksi ohjelmassa oli lumikouru sekä suurpujottelu, mutta 2002 suurpujottelu vaihdettiin parisuurpujotteluksi. Vuonna 2006 mukaan otettiin lumilautakrossi, ja 2014 järjestettiin ensimmäistä kertaa myös lumilautailun slopestyle. Myös paripujottelu oli ohjelmassa vuonna 2014, mutta se päätettiin poistaa lisäämällä big air sen tilalle vuoden 2018 kilpailuihin. Vuonna 2022 mukaan tulee sekajoukkuekrossi.
  • Maastohiihto on ollut kisoissa mukana alusta lähtien eli vuodesta 1924. Nykyisin sekä miehillä että naisilla on kuusi kisatapahtumaa.
  • Mäkihyppy on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi kilpailtiin vain suurmäessä, kunnes 1964 mukaan tuli normaalimäen kilpailu ja 1988 joukkuekilpailu. Naiset kilpailivat lajissa ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vuonna 2022 ohjelmaan tulee myös sekajoukkuemäki.
  • Ohjaskelkkailu lisättiin kisaohjelmaan 1964. Lajissa kilpaillaan miesten ja naisten yksinlaskussa, miesten parilaskussa sekä viestissä, johon kumpikin sukupuoli voi osallistua.
  • Pikaluistelu on ollut kisaohjelmassa vuodesta 1924. Yhteiskilpailu oli mukana vain ensimmäisissä kisoissa. Naisten kilpailut tulivat mukaan 1960. Joukkuetakaa-ajo lisättiin ohjelmaan 2006 ja nykyisin sekä miehillä että naisilla on viisi henkilökohtaista matkaa sekä joukkuetakaa-ajo ja vuodesta 2018 mukana on myös yhteislähtökilpailu molemmille sukupuolille.
 
Rattikelkkailua 2002.
  • Rattikelkkailu on ollut mukana kisoissa vuodesta 1924 lähtien, lukuun ottamatta vuotta 1960, jolloin lajissa ei kilpailtu. Aluksi ohjelmassa oli ainoastaan neljän miehen kelkkailu, mutta kahden miehen kelkkailu lisättiin 1932. Kahden naisen kelkkailu lisättiin ohjelmaan 2002. Naisten yksinkelkkailu tulee mukaan 2022, kun jostakin syystä naisten ei annettu saada neljän hengen kelkkaa miesten tapaan.
  • Skeleton oli mukana olympialaisissa 1928 ja 1948, jolloin järjestettiin miesten kilpailu. Se palasi kisaohjelmaan 2002, josta lähtien sekä miehet että naiset ovat kilpailleet.
  • Taitoluistelu oli mukana jo vuosien 1908 ja 1920 kesäolympialaisissa, jonka jälkeen lajissa on kilpailtu jokaisissa talviolympialaisissa. Miesten ja naisten yksinluistelu sekä pariluistelu ovat olleet mukana vuodesta 1908, jäätanssi lisättiin ohjelmaan 1976. Nyt ohjelmaan kuuluu myös vuonna 2014 ensi kertaa kilpailtu joukkuekilpailu, jossa kaikki kilpailumuodot on yhdistetty ja kolmen päivän aikana käydään kahdeksan kilpailutapahtumaa, jonka jälkeen lopputulokset muodostetaan kaikkien suoritusten yhteispisteistä.
  • Yhdistetty on ollut olympialaji vuodesta 1924. Aluksi lajissa kilpailtiin vain henkilökohtaisessa kilpailussa, mutta 1988 ohjelmaan lisättiin joukkuekilpailu. 2002 mukaan tuli myös sprinttikilpailu. Yhdistetty on nykyisin ainoa talviolympialaisten laji, jossa kilpailevat vain miehet. Naiset yritetään saada mukaan vuonna 2026.

Entiset lajit muokkaa

Parhaiten menestyneet muokkaa

Menestyneimmät urheilijat
(tilanne talviolympialaisten 2018 jälkeen)

sija
urheilija
maa
talvikisat
urheilumuoto
 
 
 
yht.
1. Bjørgen, Marit   Norja 20022018 maastohiihto 8 4 3 15
2. Bjørndalen, Ole Einar   Norja 19982014 ampumahiihto 8 4 1 13
3. Dæhlie, Bjørn   Norja 19921998 maastohiihto 8 4 0 12
4. Jegorova, Ljubov   Venäjä 19921994 maastohiihto 6 3 0 9
5. An, Viktor   Korea/  Venäjä 20022014 kaukalopikaluistelu 6 0 2 8
6. Skoblikova, Lidija   Neuvostoliitto 19601964 pikaluistelu 6 0 0 6
7. Wüst, Ireen   Alankomaat 20062018 pikaluistelu 5 5 1 11
8. Pechstein, Claudia   Saksa 19922006 pikaluistelu 5 2 2 9
9. Thunberg, Clas   Suomi 19241928 pikaluistelu 5 1 1 7
9. Lazutina, Larisa   Venäjä 19922002 maastohiihto 5 1 1 7
11. Alsgaard, Thomas   Norja 19942002 maastohiihto 5 1 0 6

Eniten mitaleja saaneet maat
(tilanne talviolympialaisten 2018 jälkeen)

sija
maa
 
 
 
yht.
1.   Norja 132 125 111 368
2.   Yhdysvallat 105 110 89 304
3.   Saksa 92 88 60 240
4.   Neuvostoliitto 78 57 59 194
5.   Kanada 73 63 63 199
6.   Itävalta 64 81 87 232
7.   Ruotsi 57 46 55 158
8.   Sveitsi 55 46 52 153
9.   Venäjä 49 40 35 124
10.   Alankomaat 45 44 41 130
11.   Suomi 43 63 61 167
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Edgeworth, R.: The Nordic Games and the Origins of the Olympic Winter Games LA84 Foundation. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 20.12.2009. (englanniksi)
  2. 100 Years of olympic marketing Olympic.org – the official website of Olympic Movement. Viitattu 22.12.2009. (englanniksi)
  3. Winter Olympics History 2002. Utah Athletic Foundation. Arkistoitu 12.1.2009. Viitattu 20.12.2009. (englanniksi)
  4. a b History of the winter olympics 1998. BBC. Viitattu 25.12.2009. (englanniksi)
  5. http://www.olympic.org/chamonix-1924-winter-olympics
  6. http://www.olympic.org/st-moritz-1928-winter-olympics
  7. http://www.olympic.org/lake-placid-1932-winter-olympics
  8. http://www.olympic.org/garmisch-partenkirchen-1936-winter-olympics
  9. http://www.olympic.org/st-moritz-1948-winter-olympics
  10. http://www.olympic.org/oslo-1952-winter-olympics
  11. Cortina d'Ampezzo 1956 Winter Olympics - results & video highlights
  12. http://www.olympic.org/squaw-valley-1960-winter-olympics
  13. http://www.olympic.org/innsbruck-1964-winter-olympics
  14. http://www.olympic.org/grenoble-1968-winter-olympics
  15. http://www.olympic.org/sapporo-1972-winter-olympics
  16. http://www.olympic.org/innsbruck-1976-winter-olympics
  17. http://www.olympic.org/lake-placid-1980-winter-olympics
  18. http://www.olympic.org/sarajevo-1984-winter-olympics
  19. http://www.olympic.org/calgary-1988-winter-olympics
  20. http://www.olympic.org/albertville-1992-winter-olympics
  21. http://www.olympic.org/lillehammer-1994-winter-olympics
  22. http://www.olympic.org/nagano-1998-winter-olympics
  23. http://www.olympic.org/salt-lake-city-2002-winter-olympics
  24. http://www.olympic.org/turin-2006-winter-olympics
  25. http://www.olympic.org/vancouver-2010-winter-olympics
  26. http://www.olympic.org/sochi-2014-winter-olympics
  27. http://www.olympic.org/pyeongchang-2018-winter-olympics
  28. http://www.theguardian.com/sport/2015/jul/31/beijing-wins-right-host-winter-olympics-2022

Aiheesta muualla muokkaa