Itävalta on osallistunut kaikkiin nykyaikaisiin olympialaisiin lukuun ottamatta Antwerpenin kisoja 1920[1], joihin se ei saanut osallistua johtuen roolistaan ensimmäisessä maailmansodassa[2]. Itävalta on saavuttanut yhteensä 77 kulta-, 111 hopea- ja 116 pronssimitalia[1][3]. Talviolympialaisissa maa on voittanut 59 kultamitalia ja yhteensä 218 mitalia[1][3] sijoittuen talvikisojen mitalitaulukossa kuudenneksi[4]. Kesäkisoissa Itävalta on saanut 18 kultamitalia ja yhteensä 86 mitalia[1]. Itävallan Innsbruckissa on järjestetty talviolympialaiset kaksi kertaa, 1964 ja 1976.[1]
Itävalta sai kaksi kultamitalia heti ensimmäisissä olympiakisoissa Ateenassa 1896, jossa Adolf Schmal voitti kultaa pyöräilyn 12 tunnin ajossa ja Paul Neumann 400 metrin vapaauinnissa. Kesäolympialaisissa maa on menestynyt parhaiten Berliinissä 1936, jossa se sai neljä kulta-, kuusi hopea- ja kolme pronssimitalia. Kolme itävaltalaisurheilijaa on saanut kesäolympialaisissa kolme mitalia: pyöräilijä Adolf Schmal 1896, uimari Otto Wahle 1900 ja 1904 sekä miekkailija Ellen Müller-Preis 1932, 1936 ja 1948.[1][5]
Talviolympialaisissa Itävalta on menestynyt parhaiten Torinossa 2006, jossa se sai yhdeksän kultaa, seitsemän hopeaa ja seitsemän pronssia.[1] Maan urheilijoista eniten mitaleita talviolympialaisissa on saavuttanut yhdistetyn hiihtäjä Felix Gottwald, yhteensä seitsemän Salt Lake Cityssä 2002, Torinossa 2006 ja Vancouverissa 2010[3][6]. Neljä mitalia ovat saavuttaneet mäkihyppääjät Martin Höllwarth (1992 ja 1998), Thomas Morgenstern (2006–2014) ja Gregor Schlierenzauer (2010–2014), yhdistetyn hiihtäjä Mario Stecher (2002–2014) sekä alppihiihtäjät Stephan Eberharter (1998–2002), Hermann Maier (1998 ja 2006), Benjamin Raich (2002–2006) ja Marlies Schild (2006–2014).[6]
Itävallan olympiamitalit urheilumuodoittain
muokkaa
Itävallan mitalit kesäolympialaisissa
muokkaa
|
Itävallan mitalit talviolympialaisissa
muokkaa
|