Soutu

veneen liikuttaminen vesistössä airoja käyttäen
Hakusana ”soutaja” ohjaa tänne. Soutaja on myös sammakkolaji.

Soutu on airojen käyttöön perustuva keino liikuttaa venettä tai muuta vesikulkuneuvoa vedessä lihasvoimin. Soutaja liikuttaa hankaimiin kiinnitettyjä airoja vedessä kaarevalla liikkeellä ja saa siten aikaan venettä liikuttavan työntövoiman.

Soutuvene on tyypíllinen soutua hyödyntävä vesikulkuneuvo. Muita ovat esimerkiksi kirkkovene, joita soutamaan tarvitaan useita airoparillisia väkeä, ja kaleeri.

Fyysinen kunto ja tekniikka muokkaa

Soutua liikuntamuotona keskittyy erityisesti jalkoihin, keskivartaloon ja selkään, mutta harjoittaa tasapuolisesti myös muita kehon lihasryhmiä. Soutu on fyysisiltä ominaisuuksiltaan yhdistelmä voimaa ja kestävyyttä, mutta tärkeässä roolissa on myös tekniikka.

Kilpasoutu muokkaa

 
Olympialuokan perämiehetön nelonen.

Urheilussa soutu jaetaan tavallisesti ratasoutuun eli olympialuokkien soutuun, coastal-soutuun, sisäsoutuun ja puuvenesoutuun. Eräs merkittävimmistä yksittäisistä soutukilpailuista on Cambridge–Oxford-soutukilpailu Thamesjoella.

Olympialuokat muokkaa

Pääartikkeli: Olympialuokkien soutu

Olympialuokkien soudussa kilpaillaan kevytrakenteisilla veneillä 2 000 metrin matkalla ja 500 metrin sprinteillä. Ratasoutu-nimityksellä viitataan merkityllä radalla tapahtuvaan kilpasoutuun sekä olympialaisissa mukana olevien veneluokkien että ei-olympialuokkien osalta. Olympialuokilla puolestaan tarkoitetaan vain olympialaisten kilpailuohjelmassa olevia veneluokkia.

Olympialuokan venettä voi soutaa veneluokasta riippuen yksi, kaksi, neljä tai kahdeksan soutajaa. Airovaihtoehtoja on kaksi. Pariairosoudussa (sculling) kullakin soutajalla on kaksi noin 2,9 metrin mittaista airoa, yhden airon soudussa (sweep rowing tai rowing) taas yksi noin 3,75 metrin pituinen airo joko veneen oikealla tai vasemmalla laidalla. Pääasiallinen kilpailumatka on 2 000 metriä.[1]

Soutu on ollut olympialaisten ohjelmassa vuoden 1900 Pariisin kesäolympialaisista lähtien. Maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka vuosi.

Nykyiset miesten ja naisten olympialuokat ovat yksikkö (1x), pariairokaksikko (2x), pariaironelonen (4x), perämiehetön kaksikko (2-), perämiehetön nelonen (4-) ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko.

Coastal-soutu muokkaa

Pääartikkeli: Coastal-soutu

Coastal-soutu on rannikko-olosuhteissa kilpailtava soutumuoto, jossa kilpaillaan leveämmillä ja vakaammilla veneillä. Laji on yksi kolmesta Kansainvälisen Soutuliiton (World Rowing) virallisista kilpailulajeista.[2]

Coastal-soudun beach sprint on mukana Los Angelesin olympialaisissa vuonna 2028.[3]

Puuvenesoutu muokkaa

Puuvenesoutua on Suomessa harjoitettu iät ja ajat myös kilpailumielessä, mutta lajia alettiin toden teolla kilpailumielessä laajamittaisesti harjoittaa Sulkavalla 1970-luvulla. Vuosittainen Sulkavan soudut onkin maailman suurimpia yksittäisiä soututapahtumia. Puuvenesoudussa kilpailumatkat vaihtelevat kahden ja 58 kilometrin välillä. SM-kisat järjestetään kahden, kymmenen, 30:n ja 58:n kilometrin matkoilla.

Pienissä puuveneissä soutuluokat ovat yksinsoutu, vuorosoutu, jossa toinen soutaa ja toinen meloo, sekä parisoutu, jossa kaksi soutaa yhtä aikaa. Veneet ovat vanerisia, enintään 6,5 metriä pitkiä. Liikkuva penkki on sallittu.

Kirkkovenesoutu muokkaa

 
Kirkkovenesoutua Jyväsjärvellä kesäkuussa 2022.

Kirkkoveneet ovat 12-metrisiä, vanerisia, kilpailukäyttöön tarkoitettuja veneitä. Venekunnassa on 14 soutajaa ja perämies. Veneissä on liikkuvat penkit. Kirkkoveneitä käytetään myös retkisoutuun. Tällöin veneissä on useimmiten kiinteät, perinteisen malliset penkit.[4]

Sisäsoutu muokkaa

Pääartikkeli: Sisäsoutu
 
Sisäsoutulaite

Sisäsoutu on ergometrilla eli soutulaitteella tapahtuvaa soutua, sisäsoutukilpailuissa käytetään Concept 2 -soutulaitetta, joka näyttää soutajan soututehon vauhtina 500 metriä kohden, kalorien kulutuksena tai watteina. Sisäsoutu on perinteinen harjoitusmuoto, mutta myös kilpailutoimintaa on. Lajissa järjestetään vuosittain Kansainvälisen soutuliiton viralliset arvokilpailut.[5]

Suomen soututoiminta muokkaa

Pääartikkeli: Soutu ja suomalaiset

Suomessa soutua voi harrastaa kilpailu- ja harrastemielessä noin 10 seurassa eri puolilla maata. Kotimaassa järjestetään vuosittain Suomen-mestaruuskilpailuiden lisäksi useita kansallisia kilpailutapahtumia. Suomen menestynein soutaja on Pertti Karppinen. Hän voitti olympiakultaa yksikkösoudussa vuosina 1976, 1980 ja 1984. Tuoreimmat soudun arvokisamitalistit ovat pariairokaksikkoa soutaneet Minna Nieminen ja Sanna Stén, jotka saavuttivat olympiahopeaa Pekingistä 2008[6]. Suomessa on järjestetty soudun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1995 Tampereella Kaukajärven soutustadionilla. Vanhin edelleen järjestettävä suomalainen soutukilpailu on Turussa pidettävä Aurasoutu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1927. Suomen suurin soututapahtuma on Sulkavan Suursoudut[7].

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Olympiasoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 13.11.2023.
  2. Coastal-soutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 30.8.2023.
  3. Olympiakomitea on päättänyt uuden lajin Los Angelesin 2028 kesäolympialaisiin Yle Urheilu. 17.1.2023. Viitattu 25.1.2024.
  4. Puuvenesoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 30.8.2023.
  5. World Rowing - Indoor Rowing World Rowing. Viitattu 30.8.2023. (englanniksi)
  6. Olympiasoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 13.11.2023.
  7. Partalansaarta on kierretty soutamalla kilpaillen jo vuodesta 1968 lähtien – Sulkavan Suursoudut soudetaan ensi viikolla Yle. Viitattu 8.2.2024.

Aiheesta muualla muokkaa