Sulkava

kunta Etelä-Savon maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä. Kunnassa asuu 2 369 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 769,20 km², josta 184,73 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,05 asukasta/km². Sulkavalla kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa on runsaasti kesäasutusta.

Sulkava

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°47′15″N, 028°22′15″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 768
Hallinnollinen keskus Sulkavan kirkonkylä
Perustettu 1871 (1630)
Kokonaispinta-ala 769,20 km²
151:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 584,47 km²
– sisävesi 184,73 km²
Väkiluku 2 369
240:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 4,05 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,2 %
– 15–64-v. 52,5 %
– yli 64-v. 39,4 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 96,6 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Juho Järvenpää
Hallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Eetu Nissinen[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS

10
6
4
1
sulkava.fi
Näkymä Sulkavan linnavuorelta

Maantiede ja rakennettu ympäristö muokkaa

Ympäristö ja luonto muokkaa

Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna.

Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin. Se on luonnonsuojelualue.[9]

Pisamalahden rannalla sijaitseva Sulkavan linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.[9]

Sulkavan laajimmat vakavedet ovat Suur-Saimaaseen kuuluvat Tolvanselkä, Jänisselkä, Lepistönselkä, Annikinselkä ja Tuohiselkä sekä lukuisat samantasoiset lahdet. Sulkavan laajimmat järvet, jotka eivät kuulu Suur-Saimaaseen, ovat Lohijärvi, Kyrsyänjärvi ja Kulkemus. Kaikki Sulkavan noin 250 yli hehtaarin laajuista järveä kuuluvat Suur-Saimaan vesistöön (04).[10]

Kylät muokkaa

Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.lähde?

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt muokkaa

Sulkavan alueella sijaitsee kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:[11]

Historia muokkaa

 
Sulkavan kirkonkylää vuonna 1961

Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.[12] Samana vuonna perustettiin myös Sulkavan seurakunta. Se muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.[13]

Sulkavan saha toimi vuosina 1910–1951. Se toimitti sahatavaraa ulkomaille ja työllisti parhaimmillaan 400 työntekijää. Sahan toiminta loppui kuljetuskustannusten nousuun, joka oli seurausta Saimaan kanavan sulkemisesta sodan jälkeen.[14]

Sulkava kuuluu saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2017 Sulkava sai saaristolisää yli miljoonaa euroa.[15] Vuonna 2018 alkaneet Vekaransalmen sillan rakennustyöt[16] valmistuivat 2019 ja siten Sulkavan arveltiin menettävän saaristokuntastatuksensa.[17] Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kunta säilyi saaristokuntana.[18]

Hallinto muokkaa

Päätöksenteko muokkaa

Sulkavan kunnavaltuustossa on 21 valtuutettua,[19] kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä.[20]

Kunnanjohtajia muokkaa

Talous muokkaa

Vuonna 2013 Sulkavan viisi suurinta veronmaksajaa olivat Veljekset Kontinen, Rautaseiska, Sulkavan palvelut, Sulkavan Osuuspankki ja SV-Element.[24] Vuonna 2022 liikevaihdoltaan suurimpia yrityksiä olivat Järvi-Saimaan Palvelut, SV-Element, Rautaseiska, Hiislahti ja Veljekset Kontinen.[25]

Liikenne muokkaa

Sulkavalla toimii kunnan tukemaaa asiointiliikennettä.[26] Sulkavan tärkeimmät satamat sijaitsevat Vekaransalmella, Lohilahden taajamassa ja Sulkavan kirkonkylässä.[27] Lisäksi kunnassa on lukuisia retki- ja luontosatamia.[28]

Vekaransalmen silta on Suomen viidenneksi pisin silta.[29]

Väestö muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sulkavan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 379
1985
  
4 146
1990
  
3 923
1995
  
3 758
2000
  
3 456
2005
  
3 196
2010
  
2 938
2015
  
2 724
2020
  
2 489
Lähde: Tilastokeskus.[30]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Sulkavalla oli 2 588 asukasta, joista 1 079 asui taajamassa, 1 478 haja-asutusalueilla ja 31:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sulkavan taajama-aste on 42,2 %.[31] Kunnassa on vain yksi taajama, Sulkavan kirkonkylä.[32]

Palvelut muokkaa

Sulkavan yhteinäiskoulu toimii kahdessa kirkonkylässä ja Lohilahdella. Kunnassa toimii myös Sulkavan lukio sekä kansalaisopisto.[33]

Sulkavalla on terveysasema.[34]

Kunta ostaa sähkönsä Lumme Energialta. Käytännössä kunta saa kaiken sähkönsä Solarigo Systems Oy:n Sulkavalle vuonna 2023 rakentamasta aurinkovoimalasta.[35]

Kulttuuri muokkaa

Nähtävyydet muokkaa

 
Sulkavan Linnavuori

Sulkavan Vanhassa Lossirannassa sijaitsee Rauhaniemen museoalue. Alueella sijaitseva paikallismuseo jaktaa 1930-luvulla kirkonkylään perustetun museon toimintaa. Särentäaidan rajaamalla alueella sijaitsee ulkomuseoalue ja tukkilaismuseo.[36]

Linnavuoren laella on 1100-luvulta peräisin olevan puolustusvallin jäännökset. Sulkavan Lohikoskella sijaitseva Julunkivi on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista.[9]

Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsevat Sarsuinmäen tykkipatterit ovat osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Paikalle tuotiin vuonna 1994 myös museotykki.[37] Telataipaleen kanava on yksi kenraali Aleksandr Suvorovin 1790-luvulla rakennuttamasta Suvorovin sotakanavista, jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.[38]

Tunnettuja Sulkavalla syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä muokkaa

Tapahtumia muokkaa

 
Kuva Sulkavan Suursouduista

Joitakin Sulkavalla järjestettäviä tapahtumia:

Media muokkaa

Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti. Lehti ilmestyy kerran viikossa.[43]

Uskonto muokkaa

Sulkavalla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluva Sulkavan kappeliseurakunta[44] sekä Suomen ortodoksisen kirkkoon kuuluva Saimaan ortodoksinen seurakunta.[45] Sulkavan seurakunta lakkautettiin joulukuussa 2022, minkä jälkeen se liitettiin Savonlinnan seurakuntaan.[46]

Pyhäkköjä muokkaa

 
Sulkavan kirkon kellotorni on vuodelta 1770

Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Sen suunnitteli Italiassa syntynyt valtionarkkitehti Charles Bassi. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Kellotapuli on vuodelta 1770 ja sen arvellaan olevan Sulkavan vanhin rakennus.[47] Ristikirkon pihassa sijaitsee myös paikalta puretun kirkon paikalle rakennettu hautakammio. Pistolekors-sukua ja alueen muita arvohenkilöitä oli haudattu aiempien kirkkojen lattian alle. Hautojen päälle rakennettiin 8-kulmainen holvi edellisen kirkon hirsistä.[48]

Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.[49]

Ruokakulttuuri muokkaa

 
Ohratalkkunaa, rapeaa tirripaistia ja piimää

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sulkavan perinneruoiksi valittiin talkkuna[50] ja tirripaisti.[51]

Urheilu muokkaa

Tunnettuja sulkavalaisia urheilijoita ovat:

Liikuntapaikkoja muokkaa

Sulkavalla sijaitsevia liikuntapaikkoja ovat liikuntahalli, kuntosali, liikuntakentät, ulkokuntosali, kuntoportaat, kolme virallista uimarantaa ja frisbeegolfrata.[52]

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kunnanhallitus Sulkavan kunta. Viitattu 7.10.2021.
  7. Kunnanvaltuusto Sulkavan kunta. Viitattu 7.10.2021.
  8. Kuntavaalit 2021, Sulkava Oikeusministeriö. Viitattu 7.10.2021.
  9. a b c kohteet Sulkava.fi. Viitattu 2.1.2024.
  10. Sulkava (kunta) Järviwikissä. Viitattu 26.8.2021.
  11. RKY  ι  Hakutulos www.rky.fi. Viitattu 28.11.2023.
  12. Sulkavan historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 12.1.2018.
  13. Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
  14. Sulkavan Saha – Visit Sulkava visitsulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  15. Saaristo-ohjelma 2017–2019 Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä 2017. maa- ja metsätalousministeriö.
  16. Harri Repo: Suomen viidenneksi pisin silta aukeaa tänä vuonna – 90-metrinen keskilohko painaa 362 tonnia Tekniikkatalous. Viitattu 11.7.2019.
  17. Vaalikone: Vain neljä vaalikoneeseen vastannutta Sulkavan ehdokasta varautuisi saaristokunta-statuksen menettämiseen - Sulkava menettänee saaristokunnan aseman, kun silta korvaa lossin Itä-Savo. 20.3.2017. Viitattu 28.11.2023.
  18. Etelä-Savon saaristokuntien ja saaristo-osakuntien saaristolisät säilyvät ennallaan - Etelä-Savo – Saimaan Maakunta strategia.esavo.fi. Viitattu 28.11.2023.
  19. Kunnanvaltuusto Sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  20. Kunnanhallitus Sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  21. a b c d e Sulkavan kunnanjohtaja hakee Asikkalaan töihin Sulkava (lehti). 16.3.2017. Sulkava-Seura ry. Viitattu 11.8.2017.
  22. Kaakon Viestintä Oy: Juho Järvenpäästä Sulkavan uusi kunnanjohtaja — katso myös video - Itä-Savo ita-savo.fi. Viitattu 20.2.2018.
  23. Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää valittiin Mäntyharjun uudeksi kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 7.8.2023. Viitattu 2.1.2024.
  24. Mitkä yritykset ja yhteisöt maksoivat kunnassasi eniten veroja? Katso tiedot Suomen kaikista kunnista Yle Uutiset. 1.11.2013. Viitattu 28.11.2023.
  25. Sulkava - Yritykset ja työnantajat - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 2.1.2024.
  26. Joukkoliikenne Sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  27. Sulkava aikoo parantaa kolmen Saimaan satama-alueen toimintoja – kustannusarvio on noin miljoona euroa Yle Uutiset. 6.9.2023. Viitattu 28.11.2023.
  28. Retki- ja luontosatamat – Visit Sulkava visitsulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  29. Vekaransalmen maisematie 438 Sulkava.fi. Viitattu 2.1.2024.
  30. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  31. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  32. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  33. Varhaiskasvatus ja koulutus Sulkava.fi. 31.7.2023. Viitattu 28.11.2023.
  34. Sulkavan sosiaali- ja terveyspalvelu | terveys.sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  35. Eteläsavolainen Sulkava aikoo olla Suomen ensimmäinen kunta, joka kattaa sähkönkulutuksensa aurinkovoimalla Yle Uutiset. 17.1.2023. Viitattu 28.11.2023.
  36. Museot ja kirkot Sulkava.fi. Viitattu 2.1.2024.
  37. Sarsuinmäen tykkipatteri ja museotykki – Visit Sulkava visitsulkava.fi. Viitattu 2.1.2024.
  38. Telataipaleen kanava – Visit Sulkava visitsulkava.fi. Viitattu 2.1.2024.
  39. Partalansaarta on kierretty soutamalla kilpaillen jo vuodesta 1968 lähtien – Sulkavan Suursoudut soudetaan ensi viikolla Yle Uutiset. 27.6.2023. Viitattu 2.1.2024.
  40. Jukola 2003 Sulkava Jukolan viesti – Jukola relay – Jukola kavlen. Viitattu 2.1.2024.
  41. Ekholm, Harri: Täältä tulevat ensimmäiset erikoisrajajääkärit. Rajamme Vartijat, 2007, nro 4, s. 8–11. Rajavartiolaitos.
  42. Tapahtumat ja toiminta - Sulkavan kirjasto sulkava.verkkokirjasto.fi. Viitattu 28.11.2023.
  43. Sulkava-lehti Sulkava-lehti. Viitattu 2.1.2024.
  44. Sulkavan kappeliseurakunta Savonlinnan seurakunta. Savonlinnan seurakunta. Viitattu 2.1.2024.
  45. Saimaan Ortodoksinen Seurakunta www.ortsaimaa.net. Viitattu 2.1.2024.
  46. Sulkavan ja Puumalan seurakunnat lakkautetaan vuoden lopulla Yle Uutiset. 25.1.2022. Viitattu 2.1.2024.
  47. Sulkavan kirkko ja kellotapuli – Visit Sulkava visitsulkava.fi. Viitattu 2.1.2024.
  48. Sulkavan kirkko Savonlinnan seurakunta. Savonlinnan seurakunta. Viitattu 2.1.2024.
  49. Lohilahden kylätoimikunta: Lohilahden turisti-info lohilahti.fi. Lohilahti, Sulkava. Arkistoitu 12.3.2011. Viitattu 15.4.2009.
  50. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  51. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  52. Liikuntapaikat ja leikkipuistot Sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sulkava.