Suomen Rajavartiolaitos

sisäministeriön alainen sotilaallisesti organisoitu sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen
(Ohjattu sivulta Suomen rajavartiolaitos)

Rajavartiolaitos (ruots. Gränsbevakningsväsendet, pohjoissaameksi Rádjegozáhuslágádus), lyhenteeltään RVL[2], on sisäministeriön alainen sotilaallisesti organisoitu sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen. Sen päätehtäviä ovat rajavalvonta maarajoilla ja merialueella sekä rajatarkastukset ylityspaikoilla. (maarajalla, satamissa ja lentoasemilla) Rajavartiolaitos on esitutkintaviranomainen, joka tutkii havaitsemansa toimialaansa liittyvät rikokset. Niitä ovat rajaylitykseen, laittomaan maahantuloon ja väärennöksiin liittyvä rikollisuus. Tarpeen mukaan se hoitaa myös tulli- ja poliisiviranomaisten tehtäviä. Rajavartiolaitoksen palveluksessa on noin 2 700 henkilöä.

Rajavartiolaitos
Suomen Rajavartiolaitoksen tunnus
Suomen Rajavartiolaitoksen tunnus
Perustettu 1919
Tehtävä Rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus
Ministeriö Sisäministeriö
Päämaja Esikunta Helsingin Sörnäisissä
Työntekijöitä 2 746 (31.12.2016)[1]
Pääjohtaja Pasi Kostamovaara v.t. (Rajavartiolaitoksen päällikkö)

Rajavartiolaitos osallistuu myös pelastustoimiin merellä ja erämaissa. Meripelastuspalvelun johtaminen, järjestelyt ja suorittaminen on eräs Rajavartiolaitoksen näkyvimpiä tehtäviä. Näitä tehtäviä se suorittaa merivartioston vartiolaiva- ja venekalustolla sekä vartiolentolaivueen meripelastushelikoptereilla. Schengenin sopimuksen myötä varsinainen rajavalvonta on keskittynyt sopimuksen kattaman alueen ulkorajalle. Suomessa tämä tarkoittaa lähinnä Venäjän-vastaista rajaa ja Helsinki-Vantaan lentoasemaa joka on ainoa normaalia Unionin ulkopuolelle suuntautuvan reittiliikenteen lentoasema. Maakuntien lentokentille lentokentille tulee tarvittaessa liikkuvia rajavartioita kun siellä on Schengen-alueen ulkopuolista tilausliikennettä. Rahtisatamissa tulli tarkistaa virka-apuna maissa poikkeavat henkiöt.

Rajavartiolaitoksen 17. päällikkönä aloitti syyskuussa 2018 kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen.[3] Hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle syyskuun alusta 2019[4]. Laitisen jälkeen päällikkönä on toiminut kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara.

HistoriaMuokkaa

 
Tonterin vartion partio tuo pidätettyjä 1920-luvulla

Rajavartiolaitos perustettiin 21. maaliskuuta 1919 valvomaan Suomen rajoja, painopisteenä Neuvosto-Venäjän vastainen raja.[5] Sen henkilöstö muodostui puolustusvoimien palveluksesta siirtyneistä jääkäriupseereista ja aliupseereista sekä varusmiehistä. Alusta asti palvelukseen otettiin myös värvättyä miehistöä.[6] Toiminnan painopisteenä oli levottoman rajan vartiointi ja tuolloin yleisten laittomien rajanylitysten estäminen.

Tästä ajasta kertovat viihteen keinoin historiallisiin esikuviin perustuen muun muassa elokuvat Kaakkois-Suomen, Viipurin läänin, osalta Raja 1918 ja Lapin rajavartioston osalta Mosku – lajinsa viimeinen.lähde?

Väestö ei raja-alueilla pitänyt rajalinjaa merkityksellisenä ja ylitti rajaa vapaasti.[7] Erityisesti Lapissa olosuhteet olivat 1920-luvun taitteessa erittäin levottomat. Muun muassa vuonna 1922 ns. läskikapinan yhteydessä suomalaisten punaupseerien joukko perusti Värriöllä tukkityömaan miehistä n. 300-miehisen sotilasosaston, joka ryösti erään rajavartioaseman ja poistui kenenkään estämättä Venäjälle. Vähäisempää rajan pinnan tiedustelutoimintaa esiintyi huomattavasti.[8]

VakinaistaminenMuokkaa

Rajavartiolaitoksen tehtäviin oli alusta lähtien kuulunut osallistuminen maanpuolustukseen, mutta Suomen kohottaessa puolustusvalmiuttaan 1930-luvulla rajavartiostojen valmiustehtäviä lisättiin ja niiden vahvuutta kohotettiin. Vuonna 1931 Rajavartiolaitos vakinaistettiin säätämällä siitä lailla.[9] Asetuksella määriteltiin Salmin, Joensuun, Kainuun ja Lapin rajavartiostot. Väliaikaiseksi jäi tuolloin Kannaksen rajavartiosto.[10] Sitä koskeva uudistus tapahtui vuonna 1936.[11]

Merivartiolaitoksen perustaminenMuokkaa

Merivartiolaitos perustettiin vuonna 1930 torjumaan kieltolain aiheuttamaa laajamittaista salakuljetusta. Laitoksen tehtäviksi määriteltiin asetuksessa "ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta" erikseen määrättävillä merirajan alueilla sekä Laatokalla.[12] Se käytti toimintaansa höyrykäyttöisiä vartiolaivoja ja moottoriveneitä, joista tärkeimpiä olivat nopeakulkuiset vartiomoottoriveneet.[13] Merivartiolaitoksella oli jo suunnitteluvaiheesta lähtien myös maanpuolustuksellinen tehtävä.[14] Sodan aikana merivartiostot toimivat osana laivastoa. Merivartiolaitos yhdistettiin Rajavartiolaitokseen vuonna 1945.[15]

Talvi- ja jatkosotaMuokkaa

Talvi- ja jatkosodan aikana rajavartiostot muodostivat rajapataljoonia, myöhemmin rajajääkäripataljoonia ja osallistuivat taisteluihin muun armeijan rinnalla. Jatkosodan päätyttyä rajalle sijoitetut armeijan yhtymät hoitivat rajavartiointia 1. joulukuuta 1944 saakka, jolloin rajavartiointi siirtyi takaisin Rajavartiolaitoksen vastuulle.[16][17]

Jatkosodan sotatoimien päättyessä aselepoon rajajääkäripataljoonat vetäytyivät rajalle ja aloittivat samalla sen vartiointi- ja varmistustehtävät. RjP 1 toimi Kaakkois-Suomessa, RjP 2 välillä Imatra - Kitee, RjP 3 Ilomantsista Tohmajärvelle sekä RjP 6 Pielisjärveltä Kuhmoon. Rajajääkäriprikaati toimi ensin ylipäällikön reservinä ja tämän jälkeen III armeijakunnalle alistettuna, keskeisenä tehtävänään varmistaa suomalaisten saksalaisilta valtaamia alueita Lapin sodan tapahtumien edetessä.[18]

Sodan jälkeen toiminnan painopiste oli rajavartioinnissa ja sotilaallisen kyvyn voimakkaassa kehittämisessä. Tähän syynä oli vallinnut sodan tai sisäisen levottomuuden uhka. Vasta vuoden 1947 jälkeen toimintaa alettiin kehittää rauhan ajan rajavartiointia painopisteenä pitäen. Merkittävänä ongelmana oli miehistöaineksen epätasaisuus, johon vaikuttivat huono palkkaus ja heikot työolot.[6][19] Porkkalan rajavartiostossa vuonna 1948 tehdyn kyselyn mukaan rajajääkärit kokivat asemansa ristiriitaisena: vaikka he olivat työsuhteessa valtioon, heitä kohdeltiin esimiesten taholta kuin varusmiehiä. [20]

Kehitys 1960-luvulta 1990-luvulleMuokkaa

Valtiovallan alettua suunnata entistä enemmän varoja maanpuolustukseen 1960-luvulla Rajavartiolaitoksen kalusto alkoi kehittyä, samalla kun rajavartioinnista tuli houkutteleva ammatti kuihtuvien syrjäseutujen nuorisolle.[6][15] Seuranneet vuosikymmenet ovat olleet tasaista kehitystä, jota on leimannut 1990-luvulla työn monipuolistuminen. Erityisesti rajatarkastuksien siirtyminen Rajavartiolaitokselle on ollut merkittävä uusi tehtävä. Länsirajan valvontaa on voitu keventää ja virkoja onkin siirretty Kaakkois-Suomen rajavartiostoon ja Suomenlahden merivartiostoon.

Tärkein yksittäinen nimistömuutos on ollut 1990-luvun alussa toteutettu rajavartiokomppanioiden nimeäminen rajavartioalueiksi. Samassa yhteydessä lakkautettiin yli sata Rajavartiolaitoksen toimipistettä. Merivartiostot ovat 1980-luvulta alkaen saaneet myönteistä näkyvyyttä, kun meripelastustoiminnan päävastuu on siirtynyt niille.[21][22]

OrganisaatioMuokkaa

 
Susiluodossa sijaitsevan merivartioaseman merivalvontatorni, jonka yläosassa on nelinkertainen Aerial-antenni.

PäälliköitäMuokkaa

  • kenraaliluutnantti (1989) Matti Autio (1934–2017) 1. helmikuuta 1989 – 31. joulukuuta 1997
  • kenraaliluutnantti (1998) Hannu Ahonen (1942–2004) 1. tammikuuta 1998 – 4. maaliskuuta 2004, kuoli virkaa hoitaessaan
  • vara-amiraali (2004) Jaakko Smolander (s. 1945) sijainen 19. huhtikuuta 2004 asti, sitten vakinainen 30. marraskuuta 2008 asti
  • kenraaliluutnantti (2008) Jaakko Kaukanen (s. 1955) 1. joulukuuta 2008 – 31. elokuuta 2018
  • kenraaliluutnantti (2018) Ilkka Laitinen (1962–2019) 1. syyskuuta 2018 – 31. elokuuta 2019
  • kenraaliluutnantti (2019) Pasi Kostamovaara (s. 1963) vt. 1. - 30. syyskuuta, vakinainen 1. lokakuuta 2019 alkaen

ApulaispäälliköitäMuokkaa

  • kontra-amiraali (1998) Jaakko Smolander 1. tammikuuta 1998 – 19. huhtikuuta 2004
  • kenraalimajuri (2004) Jaakko Kaukanen 19. huhtikuuta 2004 – 30. marraskuuta 2008.
  • kontra-amiraali (2009) Matti Möttönen (s. 1959) 1. joulukuuta 2008 – 31. joulukuuta 2014
  • kenraalimajuri (2015) Ilkka Laitinen (1962–2019) 1. tammikuuta 2015 – 31. elokuuta 2018
  • kenraalimajuri (2016) Pasi Kostamovaara (s. 1963) 1. syyskuuta 2018 - 30. syyskuuta 2019
  • kontra-amiraali (2019) Markku Hassinen (s.1964) 1. lokakuuta 2019 alkaen

RakenneMuokkaa

 
Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt.

Rajavartiolaitos koostuu esikunnasta, Raja- ja merivartiokoulusta sekä seitsemästä hallintoyksiköstä, jotka toteuttavat käytännön rajavalvontaa:

Hallintoyksiköt ovat resursseiltaan itsenäisiä toimijoita. Hallintoyksikön toimialue on useiden kihlakuntien laajuinen ja se tekee tiivistä yhteistyötä alueensa muiden viranomaisten kanssa. Tavallisia yhteistyötahoja ovat syyttäjä, poliisi ja tulli. Hallintoyksikön päällikkö johtaa varsin itsenäisesti vuosittain saamillaan resursseilla. Vartiolentolaivuetta lukuun ottamatta hallintoyksiköt jakautuvat edelleen raja- tai merivartioalueisiin, laivayksiköihin sekä Helsingin rajatarkastusosastoon, joilla on alaisinaan yhteensä 63 vartioasemaa ja muuta yksikköä kuten johtopaikkoja.

Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen hallinnollisissa asiossa, mutta sen sotilaskäskyasiat, muun muassa upseerinimitykset, kuuluvat presidentin toimivaltaan. Mahdollisen kriisin sattuessa rajavartiolaitos voidaan liittää osittain tai kokonaan Puolustusvoimiin. Todennäköistä on, että liitos tehtäisiin mahdollisimman myöhään - jos lainkaan - sillä ainakin Puolustusvoimien entisen asessorin Kaarina Buure-Hägglundin mukaan Puolustusvoimiin liitetyt rajavartiolaitoksen osat menettäisivät toimivaltuutensa.

Rajavartiolaitoksessa annetaan varusmieskoulutusta kolmella paikkakunnalla: Imatralla erikoisrajajääkärikoulutusta sekä Onttolassa ja Ivalossa sissi- ja tiedustelukoulutusta. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on hyvä fyysinen kunto. Tyypillisesti Lapin ja Pohjois-Karjalan rajavartiostojen varusmiehet, rajajääkärit, koulutetaan sissi- ja tiedustelutoimintaan, joka olisi rajavartiostojen tehtävä laajamittaisen maahanhyökkäyksen sattuessa niillä alueilla, jotka ovat vihollisen hallussa. Lisäksi rajajääkäreille koulutetaan perusteet kriisiolojen rajavartioinnista vakinaisen henkilökunnan apuna. Raja- ja merivartiokoulun varusmiehet, erikoisrajajääkärit, koulutetaan Imatran Immolassa. Erikoisrajajääkärikomppaniaan hakeudutaan valintakokeiden kautta.

Vuonna 2005 tehdyllä sisäasiainministeriön päätöksellä Kainuun rajajääkärikomppania lakkautettiin 1. heinäkuuta 2007 ja Lapin rajavartioston Ivalon rajajääkärikomppania supistettiin rajajääkäriosastoksi.


RajavartiolainsäädäntöMuokkaa

 
Suomenlinnan merivartioaseman ja poliisin yhteispartio Helsingin edustalla.

Syyskuun 2005 alusta astui voimaan uusi rajavartiolainsäädäntö, joka laajentaa Rajavartiolaitoksen valtuuksia ja toiminta-aluetta. Aikaisemmin rajavartiolaitoksen toimivaltuudet olivat voimassa ainoastaan sen valvonta-alueella, joka käsitti lähinnä rajaseudun kunnat ja merten rannikot taajamien ulkopuolella. Uudessa lainsäädännössä toimivaltaa ei ole rajattu alueellisesti vaan tehtävän mukaan. Rajavartiolaitokselle on annettu oikeus toimia siellä, missä tämä on tarkoituksenmukaista rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Rajavartiolaitoksella on rajavartiolaissa määritetyt toimivaltuudet. Rajavartiomiehellä on oikeus käyttää tarpeellista voimaa järjestyksen ja yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi rajanylityspaikoilla, omissa toimipaikoissaan sekä muualla, missä poliisia ei ole riittävän nopeasti saatavilla. Rajavartiolaitosta voidaan käyttää varsinaisen raja-alueen ulkopuollellakin yleisen järjestyksen palauttamiseen poikkeustilanteessa.

Rajavartiolaitoksella on oikeus myös suorittaa toimialaansa liittyvien rikosten esitutkinta ja käyttää tässä tarkoituksessa kaikkia pakkokeinoja; valeostoa ja peitetoimintaa lukuun ottamatta. Tutkinnanjohtajuus on määritelty rajavartiolain (578/2005) 46 §:ssä. Viimeisimmän rajavartiolain muutoksen (478/2010) myötä Rajavartiolaitos voi käyttää telepakkokeinoja törkeän laittoman maahantulon ja ihmiskaupan esitutkinnassa. Lakimuutoksen myötä tutkinnanjohtajista tuli pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä.

Rajavartiolaitoksen omaan toimintaan liittyy rajatarkastus, joka toteutetaan pelkästään rajanylitysaikeen tai rajanylityksen perusteella ilman rikosepäilyä. On huomattava, että rajatarkastuksen perusteena toimii jo aie: rajan ylitystä yrittävä henkilö voidaan tarkastaa, vaikka hän luopuisikin aikeestaan jouduttuaan rajatarkastuksen kohteeksi. Rajatarkastuksessa varmistetaan rajanylittäjän matkan laillisuus ja henkilöllisyys sekä se, että hänellä ei ole mukanaan kiellettyjä esineitä tai aineita.

Sisäministeriö voi asetuksella säätää liikkumisrajoituksen Rajavartiolaitoksen hallitsemalle alueelle tai tiloihin. Jokaisella vähintään kapteenin arvoisella rajaupseerilla on lisäksi oikeus sulkea väliaikaisesti sotilaallisessa käytössä oleva harjoitusalue.

Rajavartiolaitoksen sotilaallinen järjestys herätti vuoden 2005 rajavartiolainsäädännön uudistustyön yhteydessä keskustelua turvallisuusviranomaisten piirissä. Muissa Euroopan maissa on pääosin jo siirrytty rajapoliisiorganisaatioihin, jotka eivät ole sotilaallisesti järjestettyjä. Rajavartiolaitoksen sotilaallisuuden varjopuolena pidettiin sitä, että rajavartiomiesten sotilaskoulutus oli aikoinaan puutteellista erilaisia lainvalvontatehtäviä ajatellen. Näkemyksen toi voimakkaimmin esille Suomen poliisijärjestöjen liitto ry, joka nykyistä rajavartiolakia valmisteltaessa esitti rajavartiolaitoksen kaikkien poliisivaltuuksien poistamista.[23][24] Koulutusta koskeneeseen ongelmaan on pyritty vastaamaan pidentämällä raja- ja merivartijoiden peruskurssi puolesta vuodesta vuoden mittaiseksi. Lisäksi rajaupseereiden koulutus sisältää noin vuoden mittaisen Puolustusvoimista eriytyvän jakson. Jakso sisältää toimivaltuus ja lainsäädännöllistä koulutusta. Muutoin rajavartiolaitoksen tehtäviä lainvalvonnassa on oikeastaan ainoastaan lisätty. Esimerkiksi Smash ASEM -mielenosoituksen yhteydessä joukkojenhallintaan käytettiin myös Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa.[25][26]

HenkilöstöMuokkaa

 
Rajavartija partioimassa koiran kanssa.

Rajavartiolaitos rekrytoi jatkuvasti uusia rajamiehiä. Rajavartijoiden rekrytoinnista vastaa Raja- ja merivartiokoulu. Uudet rajamiehet, jotka on juuri nimitetty nuoremman rajavartijan virkaan, koulutetiin Espoon Otaniemessä ja Imatralla Raja- ja merivartiokoulussa noin vuoden mittaisella rajavartijan peruskurssilla. Osa rajavartijoista suorittaa rajavartijan jatkokurssin noin 8–12 palvelusvuoden jälkeen ja mestarikurssin noin 15–17 palvelusvuoden jälkeen[27]

Vuonna 2014 koulutus Espoossa lakkautettiin säästösyistä, ja samalla loppuivat ruotsinkieliset peruskurssit. Tämä on ongelma varsinkin ahvenanmaalaisille, joista monille suomenkielisesta koulutuksesta suoriutuminen on mahdotonta. Rannikoiden ruotsinkielisillä alueilla, missä vielä on suomea ymmärtämättömiä asukkaita, ja varsinkin Ahvenanmaan vesillä, missä myös on monia ruotsalaisia, tarvitaisiin kuitenkin ruotsintaitoisia merivartijoita. Perinteisesti merivartijoista suuri osa on ollut ruotsinkielisiä – Turun merikoulutusyksikössä opettajista nykyäänkin noin puolet. Ruotsinkielisiä oppilaita yksikössä on vain kaksi tai kolme kahdentoista oppilaan kursseilla.[28]

Rajavartijan peruskurssille hyväksyttävän tuli vuonna 2012 olla: [29]

  • 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen
  • Suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa aseellisen varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen (pl. Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat henkilöt)
– Vuodesta 2012 alkaen naiset voivat hakea peruskurssille ennen vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Kurssille valittujen naisten on kuitenkin suoritettava hyväksytysti vapaaehtoinen asepalvelus ennen kurssin alkamista.
  • Suorittanut vähintään lukion oppimäärän, yo-tutkinnon tai toisen asteen ammattitutkinnon
  • Terveydentilaltaan rajavartijan tehtäviin sopiva
palveluskelpoisuusluokka A
– näön tarkkuus kummassakin silmässä vähintään 0,7 (ilman silmälaseja)
– normaali väriaisti (Ishiharan värinäkötestissä enintään 4 virhettä)
– normaali kuuloaisti
– ei kroonisia sairauksia tai työtä haittaavaa allergiaa
– Merenkulkutehtävissä lisäksi: näön tarkkuus kummassakin silmässä vähintään 1,0 (ilman silmälaseja), lähinäkökyky (kyettävä lukemaan konekirjoitustekstiä ilman silmälaseja), värinäkö tarkka (Ishiharan värinäkötesti täysin oikein), ei hämäräsokeutta, ei keliakiaa eikä helposti oireilevaa laktoosi-intoleranssia, ei meritautitaipumusta
  • Ruumiilliselta kunnoltaan rajavartijan tehtäviin sopiva
– Cooperin testin tulos miehillä vähintään 2 400 metriä ja naisilla 2 200 metriä (saadakseen vakituisen viran rajavartijan peruskurssin jälkeen on Cooperin testin tulos oltava miehillä vähintään 2 600 metriä ja naisilla 2 400 metriä)
– kyettävä uimaan 200 metriä kuuteen minuuttiin

Rajavartiolaitoksen johtotehtävissä toimivat upseerit, jotka ovat saaneet koulutuksensa Maanpuolustuskorkeakoulun rajavartio- ja merivartio-opintosuunnilla. Palveluksessa on myös opistoupseereja, joiden koulutus on kuitenkin lopetettu. Teknisissä tehtävissä työskentelee noin 60 erikoisupseeria ja erilaisissa huolto- ja toimistotehtävissä noin 500 siviiliä. Lisäksi Rajavartiolaitoksella on pieni varusmiesten joukko kolmessa paikassa sijaitsevissa Rajajääkärikomppanioissa. Rajavartiolaitoksen liikekannallepanovahvuus on 11 600 henkilöä.

Ilma-aluksetMuokkaa

 
Aérospatiale AS 332 Super Puma, OH-HVP
 
Agusta Bell 412, OH-HVF.
 
Dornier DO 228, OH-MVN.

Rajavartiolaitoksella on käytössään kaksi lentokonetta merialueiden valvontaan sekä helikoptereita, joiden avulla suoritetaan omien tehtävien lisäksi erilaisia virka-aputehtäviä kuten pelastuslaitosten avustamista metsäpalojen sammuttamisessa vesipussien avulla tai tarkastamalla paloalue ilmasta tai avustaa poliisia kadonneen henkilön etsinnöissä. Rajavartiolaitos toimii usein myös sairaankulettajana saaristoaluella.

Dornier-lentokoneiden tukikohta on Turussa. Meripelastukseen kykenevät Super Pumat ja kevyemmät AB 412 - kopterit on sijoitettu Turun, Helsingin ja Rovaniemen tukikohtoiin.[30]

Vanhat Aérospatiale AS 332 Super Pumat modernisoitiin 2010-2020-vuosikymmenten taitteessa samaa runkoa käyttäviksi Airbus H215-koptereiksi.[31]

ilma-alustyyppi merkki ja malli Lukumäärä Käyttöön Huomautuksia
keskiraskas kaksimoottorinen helikopteri [31] "Super Puma"

-Aérospatiale AS 332 -Eurocopter AS332L1e -Airbus H215

5 1987 (2016) [32]Alkuperäiset Aérospatiale(/Eurocopter)-kopterit modernisoitiin 2010-2020 taitteessa vastaamaan samaan runkoon rakennettuja Airbus H215-koptereita.
Kevyt kaksimoottorinen helikopteri Agusta Bell 412 5 1985 [33]
Kevyt yksimoottorinen helikopteri Agusta Westland AW 119 Ke Koala 4 2010 [34] Yksimoottorisena kopteria ei käytetä pelastustoimintaan merialueella.
Lentokone Dornier DO 228-212 2 1995 [35]


YouTubessa on OH-HVI:n pelastusnäytös. https://youtu.be/4ifwr4A-urM

VesialuksetMuokkaa

Rajavartiolaitoksen vesialuksilla suoritetaan sen merivartiostotehtäviä. Ulkovartiolaivoilla on kyky myös öljyntorjuntaan, mikä on ympäristöministeriön tehtävä kansainvälisillä vesialueilla muun muassa Suomenlahdella ja Suomen aluevesirajan sisällä alueen kunnan. Kuntien pelastustoiminta hoitavat aluepelastuslaitokset manner-Suomessa. Suomenlahdella idästä länteen toimivat Kotkan Kymenlaakson pelastuslaitos, Porvoon Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Helsingin Helsingin pelastuslaitos, Vantaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon kaupungin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Turun Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Suomen Rajavartiolaitoksen vesialukset [36]
Tyyppi Nimi Haltija Rekisteritunnus MMSI Aloitus Huomautuksia
ulkovartiolaiva VL Turva Suomenlahden merivartiosto [37] OJEK 230 982 460 [38] 2014 [39]
ulkovartiolaiva VL Merikarhu Suomenlahden merivartiosto [40] 1994 Poistettu aktiivikäytöstä. Alus myytävänä. [41]
ulkovartiolaiva VL Tursas Länsi-Suomen merivartiosto [42] OIUI 230 303 000 [43] 1986
ulkovartiolaiva VL Uisko Länsi-Suomen merivartiosto [44] OIUM 230 304 000 [45] 1987
Koululaiva Eckerö 2015
rannikkovartiovene 15 kpl, kykenee toimimaan 15-20 cm jäissä
Partiovene 25 kpl, huippunopeus noin 30 solmua
Nopeat veneet [46] NV 17 2018-> 26 kpl, huippunopeus noin 55 solmua
ilmatyynyalus 6 kpl

Telkkä-luokan monitoimialuksista (VL Telkkä, VL Tavi ja VL Tiira) päätettiin luopua 2014 koska ne eivät kyenneet toimimaan jäissä. 2015 ulkovartiolaivat maalattiin perinteisen metsänvihreän sijaan sinivalkoisiksi, koska on kansainvälinen käytäntö osoittaa kansalliset värit vartioaluksissa. [47]

LähteetMuokkaa

  • Kosonen, Matti & Pohjonen, Juha: Isänmaan portinvartijat: Suomen rajojen vartiointi 1918-1994. Rajavartiolaitoksen julkaisu. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13106-0.

ViitteetMuokkaa

  1. Rajavartiolaitoksen tilinpäätös 2016 Rajavartiolaitos. Viitattu 17.4.2017.
  2. Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 24.11.2013.
  3. Rajavartiolaitoksen uusi päällikkö Ilkka Laitinen: Pitäisikö turvapaikanhakijoille asettaa enemmän velvollisuuksia? Yle 10.7.2018
  4. Jari Strömberg: Rajavartiolaitoksen päällikkö vaihtuu Yle.fi, uutiset. 3.9.2019. Viitattu 3.9.2019.
  5. Kosonen & Pohjonen 1994, 70
  6. a b c Hyyryläinen, H. 85 vuotta rajavartiokoulutusta. Viitattu 14.2.2007
  7. Rajavartiolaitos. Salmin rajavartiosto 1919–1939 Viitattu 14.2.2007
  8. Rajavartiolaitos: Lapin rajavartioston synty Viitattu 14.2.2007
  9. Kosonen & Pohjonen 1994, 157-158
  10. Kosonen & Pohjonen 1994, 159
  11. Kosonen & Pohjonen 1994, 161
  12. Kosonen & Pohjonen 1994, 201
  13. Rajavartiolaitos: Merivartiolaitoksen perustaminen Viitattu 14.2.2007
  14. Kosonen & Pohjonen 1994, 203
  15. a b Rajavartiolaitos: Saaristomeren merivartioston muodostuminen.
  16. Rajavartiolaitos: Kaakkois-Suomen rajavartiosto 1944– Viitattu 14.2.2007
  17. Rajavartiolaitos: Lapin rajavartiosto sodassa
  18. Kosonen & Pohjonen 1994, 320-321
  19. Rajavartioliitto: Historiaa Viitattu 14.1.2007
  20. Kosonen & Pohjonen 1994, 349
  21. Rajavartiolaitos: Kaakkois-Suomen rajavartiosto Viitattu 14.2.2007
  22. Rajavartiolaitos: Länsi-Suomen merivartioston historiaa Viitattu 14.2.2007
  23. Joutjärvi, S. (2005) Rajavartiomiehen oikeudesta käyttää voimakeinoja. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopisto. s.80-82, 114-118
  24. Hallituksen esitys Eduskunnalle rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 6/2005. S. 70. Viitattu 29.11.2007
  25. Kirjallinen kysymys 668/2006 vp. Viitattu 29.11.2007.
  26. Kotilainen, L. Smash ASEM -nöyryytys. Libero 2/2007. Viitattu 29.11.2007
  27. [1]. Rajavartiolaitos. Viitattu 26.6.2012.
  28. Camilla Lindberg (toim.): Rum för alla – Folktingets arbete för svenskan i Finland under 100 år, s. 102–104. Helsinki: Suomenruotsalaiset kansankäräjät, 2020. ISBN 978-952-9700-61-5. ruotsi
  29. [2]. Rajavartiolaitos. Viitattu 26.6.2012.
  30. Vartiolentolaivue – turvana kaikissa oloissa raja.fi. Viitattu 21.5.2020.
  31. a b AS332 (3) / H215 (2) - Super Puma Rajavartiolaitos. Viitattu 22.3.2020.
  32. AS332 (3) / H215 (2) - Super Puma raja.fi. Viitattu 24.5.2020.
  33. Agusta Bell/Bell 412 raja.fi. Viitattu 24.5.2020.
  34. AW 119 Ke Koala raja.fi. Viitattu 24.5.2020.
  35. DO-228 Dornier raja.fi. Viitattu 24.5.2020.
  36. Rajavartiolaitoksen meripelastukseen soveltuva kalusto raja.fi. Viitattu 21.5.2020.
  37. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453
  38. https://www.raja.fi/slmv/organisaatio/vartiolaivat/vl_turva
  39. Ulkovartiolaivan kastetilaisuus ja vesillelasku STX Finlandin Rauman telakalla (Lehdistotiedote) 2.3.2013. Rajavartiolaitos. Viitattu 25.10.2013.
  40. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453
  41. Vartiolaiva Merikarhu halutaan opetuskäyttöön Kotkaan – korvaisi nykyisen koululaiva Katarinan yle.fi. Viitattu 24.5.2020.
  42. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453
  43. https://www.raja.fi/lsmv/organisaatio/vartiolaivat/vl_tursas
  44. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453
  45. https://www.raja.fi/lsmv/organisaatio/vartiolaivat/vl_uisko
  46. Rajavartiolaitos uudistaa nopeaa venekalustoaan raja.fi. Viitattu 21.5.2020.
  47. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajavartiolaitoksen-vartiolaivoille-suomen-varit-metsanvihrea-jaa-historiaan/698453/

Aiheesta muuallaMuokkaa