Avaa päävalikko

Pielisjärvi

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Lieksaa
Tämä artikkeli kertoo Pohjois-Karjalan maakunnan entisestä kunnasta. Nimityksellä Pielisjärvi voidaan tarkoittaa myös Pielinen-nimistä järveä.

Pielisjärvi oli Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka ympäröi siitä erotettua Lieksan kauppalaa joka puolelta vuosina 1936–1972. Pielisjärven muut naapurikunnat olivat Eno, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Kuhmo ja Nurmeksen maalaiskunta. Koillisessa Pielisjärvi rajoittui Neuvostoliiton rajaan.

Pielisjärvi
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Lieksa
Pielisjärvi.vaakuna.svg Lieksa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Pohjois-Karjala
Kuntanumero 597
Hallinnollinen keskus Pankakoski
Perustettu
– emäpitäjä Liperi
Liitetty 1973
– liitoskunnat Lieksa
Pielisjärvi
– syntynyt kunta Lieksa
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1972)
– maa 3 460,2 km²
Väkiluku 15 047  [2]
(31.12.1972)

Pielisjärven kunta yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa Lieksan kaupungiksi 1. tammikuuta 1973.

Vuonna 2014 Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo aloittivat kuntaliitosselvityksen. Kuntaliitoksen toteutuessa syntyisi uusi Pielisjärven kaupunki, jonka väkiluku olisi noin 28 000 ja joka olisi pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja suurin kaupunki, 8 607,02 km². Uuden Pielisjärven kaupunginjohtajaksi on suunniteltu nykyistä Nurmeksen kaupunginjohtajaa Asko Saatsia.[3]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pielisjärven väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Pielisjärven väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
10 221
1890
  
11 796
1900
  
11 692
1910
  
13 323
1920
  
15 545
1930
  
17 881
1940
  
20 230
1950
  
21 779
1960
  
21 984
1970
  
16 150
Lähde: Tilastokeskus.[4]

Lieksan kauppala erotettiin Pielisjärvestä vuonna 1936, mutta sen asukkaat ovat mukana Pielisjärven luvuissa vielä vuonna 1940.[4]

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Pielisjärven taajamat olivat Lamminkylä (247 asukasta), Lieksan keskustaajama (389 asukasta), Möhkö (1 505 asukasta), Pankakoski (1 474 asukasta) ja Surpeenvaara (365 asukasta). Näistä Lieksan keskustaajama, Möhkö ja Surpeenvaara sijaitsivat osin Lieksan puolella, ja niiden kohdalla on mainittu tässä pelkästään Pielisjärven puolella asunut asukasmäärä. Vuonna 1960 määritellyistä taajamista Mätäsvaara, Vieki ja Vuonislahti lakkasivat olemasta taajamia vuonna 1970.[5]

Tunnettuja Pielisjärvellä syntyneitä tai asuneitaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 28) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 30–31) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/:newsid/44291?PHPSESSID=b4db7789158f62a7d25dbe615da7cb8a
  4. a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  5. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  6. Risto Husan puhe Korpi-Jaakko muistolaatan paljastustilaisuudessa
  7. Stenius, Jakob (1704–1766). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
  8. Stenius, Jakob (1732–1809). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu

Aiheesta muuallaMuokkaa