Liperi (kunta)

kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa

Liperi (ruots. Libelits) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa aivan Joensuun kaupungin vieressä. Kunnassa asuu 12 012 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 1 161,23 km2, josta 434,36 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 16,53 asukasta/km2. Liperi on saaristolain mukainen saaristo-osakunta ja sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Rääkkylä, Savonlinna ja Outokumpu. Entisiä naapurikuntia ovat Joensuuhun liitetty Pyhäselkä ja Savonlinnaan liitetty Savonranta.

Liperi
Libelits
Liperi.vaakuna.svg Liperi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°31′55″N, 029°23′05″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 426
Hallinnollinen keskus Liperin kirkonkylä
Perustettu 1875[1]
Kokonaispinta-ala 1 161,23 km²
100:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 726,87 km²
– sisävesi 434,36 km²
Väkiluku 12 012
85:nneksi suurin 30.6.2021 [3]
– väestötiheys 16,53 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 18,2 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 22,5 %
Äidinkieli 2020 [5]
– suomenkielisiä 98,2 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 21,50 %
84:nneksi suurin 2021 [6]
Kunnanjohtaja Hannele Mikkanen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
12
9
6
4
2
1
www.liperi.fi

Liperin kunta on Joensuun kaupungin kasvun imussa kasvattanut asukaslukuaan jo muutaman vuoden ajan, ja kuuluukin asukaslukuaan nopeimmin kasvattavien kuntien joukkoon Pohjois-Karjalassa. Erityisesti lähekkäin sijaitsevat Ylämylly, Honkalampi ja Jyrinkylä, joista on vain 10 minuutin matka Joensuuhun, ovat nykyään suosittuja asuin-alueita.[8]

MaantiedeMuokkaa

KirkonkyläMuokkaa

 
Kesäiltainen näkymä satamaan.

Liperin kirkonkylän näkymää hallitsee jykevä Liperin punatiilikirkko, joka rakennettu vuosina 1854–1858.

Vanha puinen kunnantalo on seudun vanhimpia rakennuksia; sen suojelemisesta on kiistelty 1990-luvulta lähtien. Purkulupaa talolle ei ole saatu, joten kunta on tehnyt talosta kunnostussuunnitelman 2009.[9] Vuonna 2015 Liperiin rakennettiin uusi terveyskeskus ja vanha terveyskeskus pääosin purettiin. Terveyskeskuksen takana toimii Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Liperin paloasema.[10] Paloasemat löytyvät myös Ylämyllyltä ja Viinijärveltä.[11]

Muut taajamatMuokkaa

Liperissä on kirkonkylän (noin 1 600 asukasta) lisäksi kaksi suurta taajamaa: Viinijärvi ja Ylämylly[12]. Ylämylly on osa Joensuun keskustaajamaa. Lähellä Viinijärveä on Käsämä, jossa on ammattiopisto Luovin yksikkö.

Liperin muita kyliä ovat muun muassa Ahonkylä, Härkinvaara, Kaatamo, Korpivaara, Kompero, Liperinsalo, Leppälahti, Mattisenlahti, Risti, Roukalahti, Salokylä, Tutjunniemi ja Vaivio.

Tilastolliset taajamatMuokkaa

Vuoden 2019 lopussa Liperissä oli 12 084 asukasta. Liperin taajama-aste oli vuonna 2017 56,8 %.[13] Liperin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2019)
1 Ylämylly 5389
2 Liperin kirkonkylä 1626
3 Viinijärvi 1022

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. [15]

LämpötilaennätysMuokkaa

Liperissä sijaitsevalla Joensuun lentoaseman yhteydessä olevalla Ilmatieteen laitoksen sääasemalla mitattiin Suomen valtakunnallinen kaikkien aikojen lämpöennätys 37,2 astetta 29. heinäkuuta 2010.[16]

HistoriaMuokkaa

Liperin luterilainen seurakunta on perustettu vuonna 1630. Nykyinen kirkkorakennus on 1850-luvulta.[17] Vuonna 1819 Liperissä puhkesi voimakkaita herätyksiä Henrik Renqvistin toiminnasta. Ulkoisena tunnusmerkkinä näille herätyksille oli yhteinen polvirukous.[18]

Liperin kunta on perustettu vuonna 1875.[19]

Kunnassa toimi puolustusvoimien varuskunta vuoteen 1990 saakka Pohjois-Karjalan Patteristo -nimisen tykistöjoukko-osaston myötä.

HallintoMuokkaa

Liperin kunnanjohtaja vuodesta 2003 alkaen on Hannele Mikkanen[20]. Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista suurimpana valtuustoryhminä Keskustalla on 13 ja SDP:llä 9 paikkaa kaudella 2021–2025.[7]

KuntaliitossuunnitelmatMuokkaa

Liperi ja Outokumpu ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Liperin kunnanvaltuusto päätti 13.11.2006 äänin 24–11 selvittää kuntaliitoksen vain Outokummun, ei muiden kuntien kanssa. Kunnilla on jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja.[21] Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 19.6.2007, ettei kuntaliitosselvitystä Outokummun kaupungin kanssa jatketa.[22]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Liperin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 10 737
1985
  
 10 994
1990
  
 11 500
1995
  
 11 708
2000
  
 11 479
2005
  
 11 750
2010
  
 12 271
2015
  
 12 338
2020
  
 12 100
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Julkisia palvelujaMuokkaa

KoulutusMuokkaa

PeruskoulutMuokkaa

Liperissä toimii yksi yhtenäiskoulu eli Liperin koulu (Koulutie 2). Sen noin 450 oppilasta pääosa on yläkoululaisia. Yhtenäiskoulun yläkoulu on purettu ja siirtyy syksyllä Ylämyllylle. Lisäksi kunnassa on neljä alakoulua: Mattisenlahden koulu, Salokylän koulu, Ylämyllyn koulu ja Viinijärven koulu.[24]

Liperin lukioMuokkaa

Liperissä toimi yhteiskoulu vuosina 1949–1972. Vuonna 1972 yhteiskoulu siirtyi kunnan omistukseen. Peruskoulu aloitti Liperissä elokuun 1974 alussa, samalla yhteiskoulusta tuli Liperin lukio.

Lukio toimi välillä kaksi- ja välillä kolmesarjaisena. Lukiossa oli aluksi linjajako (kielilinja, matematiikkalinja ja reaalilinja). 1980-luvulla siirryttiin kurssimuotoiseen opiskeluun ja jaksolukuun. 1990-luvulla lukio muuttui luokattomaksi. Oppilasmäärän pienentymisen vuoksi kunta päätti 2006 lakkauttaa lukion. Viimeiset 13 ylioppilasta valmistuivat keväällä 2009. Liperistä tuli Suomen väkiluvultaan suurin kunta, jossa ei ole omaa lukiota (vuonna 2014 tämä titteli siirtyi Hollolalle). Nykyisin liperiläisnuoret käyvät lukiota naapurikunnissa, ennen kaikkea maakuntakeskus Joensuussa.

Muut koulutMuokkaa

Käsämässä Veljesharjulla toimii Ammattiopisto Luovin Liperin yksikkö ja Siikasalmella kristillinen koulu.

Siikasalmen maatalousoppilaitos toimi vuoteen 1992, oppilaitos ehti toimia yli sata vuotta. Siikasalmen tilan perusti 1760-luvulla kruununvouti Gabriel Wallenius, ja Edvard Hällström perusti maanviljelyskoulun vuonna 1886. Maamieskoulu aloitti toimintansa 1910-luvulla vieläkin käytössä olevassa vanhassa päärakennuksessa. Viimeisimpänä koulutusta antoi maatalousoppilaitos, joka keskiasteen uudistukset koettuaan lakkautui 1992 ja tilukset siirtyivät Joensuun yliopistolle. Nykyisin Siikasalmella on adventtikirkon koulu ja muuta toimintaa Siikasalmiyhdistyksen hallinnoimana.

Sote-palvelutMuokkaa

Liperin terveysasema toimii kirkonkylällä.[25]

Liperin meijeriMuokkaa

Osuusmeijeri on ollut Liperissä merkittävä ja suuri yksikkö ja työnantaja. Suhdanteet eivät enää suosi Liperin Osuusmeijerin kokoisia laitoksia. Vuonna 2010 meijerin tuotanto ajettiin alas ja maidon käsittely päättyi. Meijeri oli tunnettu pallojuustostaan, jossa oli punainen vahakuori juuston suojana. Juusto poistui Valion valikoimista. Meijerin koneet ja laitteet myytiin ulkomaille, myymälä jäi muutamaksi vuodeksi meijerin kiinteistöön. Meijerin kiinteistöt jäivät tyhjilleen. Entisessä juustolassa toimii Joensuun Sänkytehdas Oy. Lämpökeskus on VAPOn.

Liperin MyllyMuokkaa

Liperin Mylly oli vuodesta 1906 lähtien toiminut mylly. Myllyn toiminta päättyi kesäkuussa 2020, kun sen päärakennus tuhoutui tulipalossa.[26]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Liperissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]

Viinijärvi on Taipaleen ortodoksisen seurakunnan keskus; seurakunta ulottuu Polvijärvelle ja Outokumpuun. Taipaleen nykyinen kirkko valmistui 1906.

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liperin kunnan nykyisellä alueella.[27]

  • Viinijärven seurakunta (liitetty Liperin seurakuntaan 1995, nimenä vuoteen 2001 asti Liperi-Viinijärven seurakunta)

MökkiläistoimikuntaMuokkaa

Liperiin perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen mökkiläistoimikunta vuonna 2004. Toimikunta on kesämökkiläisten yhdysside, ja se voi tehdä aloitteita ja esityksiä kunnalle. Lisäksi kunta järjestää kesäasukkaille yhteistoimintaa. Kesäasuntoja Liperissä on noin 3000.

LiikenneMuokkaa

Valtatie 9 (Turku-Niirala) Joensuusta Kuopioon ja valtatie 23 (Pori-Joensuu) Varkaudesta Joensuuhun kulkevat Liperin kautta. Seututie 482 johtaa Kiteen Tolosenmäestä Rääkkylän ja Liperin kirkonkylän kautta Käsämään, jossa se yhtyy valtatie 9:ään sekä valtatie 23:n. Seututie 476 (Heinävesi–Ylämylly) risteää Liperin kirkonkylässä.

Liperi oli aikanaan kolmen lossin pitäjä. Käsämän lossi korvattiin sillalla 1988 ja Onkisalmen lossi 1975. Enää on jäljellä Arvinsalmen lossi Liperin ja Rääkkylän välillä.[28]

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnan puolella. Viinijärven rautatieasemalta kulkee taajamajuna rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Länsiosien lähin asema on saman rataosan Vihtarin rautatieasema.

Kunnan paikallis- ja koululaisliikenteestä vastaa Joensuun seudun joukkoliikenne.

KulttuuriMuokkaa

KirjastotMuokkaa

Liperiin perustettiin Suomen ensimmäinen suomenkielinen pitäjänkirjasto vuonna 1845. Nykyisin kuntalaisia palvelee kolme kirjaston toimipistettä (Liperin kirjasto, Ylämyllyn kirjasto ja Viinijärven kirjasto) sekä kolmen kunnan yhteinen kirjastoauto Ketunlenkki.[29][30][31]

MuseotMuokkaa

Liperissä toimii useita museoita.[32]

KesäteatteritMuokkaa

Liperissä toimii kolme kesäteatteria: Roukalahden kesäteatteri kylän seurojentalon pihapiirissä, Ristin kesäteatteri Ristin kylässä ja Liperin kesäteatteri Liperin lavalla.

TanssiMuokkaa

Liperin lava kirkonkylässä on tanssikilpailujen pitopaikka: siellä on pidetty muun muassa kesäkuussa 2007 Humpan SM-kilpailut.

Viinijärvellä on ollut Pyttylammen lava.[33]

RuokakulttuuriMuokkaa

Liperin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ruishuttu ja kala-perunalaatikko.[34]

Tunnettuja liperiläisiä kulttuurihenkilöitäMuokkaa

Urheilu ja liikuntaMuokkaa

Liperin urheilukeskus on Pärnävaara, joka on Pohjois-Karjalan suurin hiihtokilpailukeskus. Pärnävaaralla on pidetty myös suunnistuksen Jukolan viesti 2000.

Viinijärven Urheilijat on tunnettu erityisesti naisten pesäpalloilusta. Ylimmällä sarjatasolla ViU on pelannut 1985–2000 ja 2008–. Vuonna 1987 seura voitti hopeaa, 1988 pronssia, 1989 hopeaa, 1990 kultaa ja 1995 pronssia.

Liperiläisiä urheiluseurojaMuokkaa

Honkalammen-Ylämyllyn kuntokerho, Karjalan Kopse (ratsastus), Karjalan Käki, Roukalahden Kivekkäät, Leppälahden Uskallus, Liperin Avantouimarit, Liperin Hiihtoseura, Liperin Kelo, Liperin Kiekko, Liperin Naisvoimistelijat, Liperin Ratsastajat, Liperin Taimi, Sulkaman Kipinä, Vaivion Tarmo, Viinijärven Naisvoimistelijat, Viinijärven Urheilijat, Ylämyllyn Tennis, Ylämyllyn Yllätys, Liperi Volley, Susiraja Volley.

Tunnettuja urheilijoitaMuokkaa

TapahtumiaMuokkaa

  • Karelia-soutu, vuosittain heinäkuussa
  • Vanhoillislestadiolaisten suviseurat 2010, kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma Liperissä
  • Leipämessut

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Liperin kunta syntyy Liperin kunta. Viitattu 5.11.2007.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Liperi Oikeusministeriö. Viitattu 14.9.2021.
  8. ↑ Jaana Kainulainen: Kolmen taajaman kunnassa Liperissä on valtavasti potentiaalia, Ylämyllyn alue kasvaa kohisten - "Meillä on vetävä tie, lentokenttä ja mahtavat maastot" (tilaajille) Karjalainen, karjalainen.fi. 5.3.2019. Viitattu 12.7.2021.
  9. ↑ Liperin tekninen lautakunta liperi.fi. 26.1.2010. Viitattu 20.9.2010. (suomeksi)
  10. ↑ Liperin paloasema Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, pkpelastuslaitos.fi. Viitattu 8.2.2021.
  11. ↑ Toiminta-alueet ja paloasemat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, pkpelastuslaitos.fi. Viitattu 8.2.2021.
  12. ↑ http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  15. ↑ Liperin kunnan talousarvio 2021 Liperin kunta. Viitattu 22.6.2021.
  16. ↑ Jussi Sippola: Heinäkuussa oli yksi helteetön päivä (tilaajille) Helsingin Sanomat. 3.8.2010.
  17. ↑ Ev.lut.seurakunta Liperi. Viitattu 16.1.2018.
  18. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1809-1885”, Kristinuskon historia 2000, s. 98. 3. osa. Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5.
  19. ↑ Liperin kunta syntyy Liperi. Viitattu 16.1.2018.
  20. ↑ Kunnanjohtajan blogi Kunnanjohtajan blogi. Viitattu 16.1.2018.
  21. ↑ Karjalainen 4.11.2006 ja 14.11.2006
  22. ↑ Liperin kunnanvaltuuston pöytäkirja 19.6.2007
  23. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  24. ↑ Koulut Liperin kunta, liperi.fi. Viitattu 12.7.2020.
  25. ↑ Terveysasemien vastaanotot ja ajanvaraus Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote), siunsote.fi. Viitattu 12.11.2020.
  26. ↑ Liperin Mylly tuhoutui tulipalossa Pohjois-Karjalassa – videolta näkyy tulen tekemien tuhojen laajuus Yle Uutiset. 5.6.2020. Viitattu 13.9.2021.
  27. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  28. ↑ Pakarinen, Pekka: Suur-Liperistä leipäpitäjäksi, s. 307–308.
  29. ↑ Kirjastot Liperin kunta, liperi.fi. Viitattu 8.2.2021.
  30. ↑ Liperin kirjasto (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Viitattu 8.2.2021.
  31. ↑ Liperin kirjasto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 8.2.2021.
  32. ↑ Museot Liperissä Liperin kunta, liperi.fi. Viitattu 8.2.2021.
  33. ↑ Tangon arkkitehtuuria näyttelyn luettelo, Joensuu 3.–31.8.2011
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  35. ↑ Pirjo Uimonen: Liperin Enwald-museo (pdf) Joensuun taidemuseo. Viitattu 20.9.2010.
  36. ↑ Yrjö Pesonen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

Aiheesta muuallaMuokkaa

Liperi
Taajamat

Kirkonkylä | Viinijärvi | Ylämylly

Kylät

Ahonkylä | Kaatamo | Kompero | Korpivaara | Käsämä | Leppälahti | Liperin kylä | Liperinsalo | Mattisenlahti | Risti | Ristinsalmi | Roukalahti | Salokylä | Taipale | Tutjunniemi | Vaivio | Ylämylly

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liperi_(kunta)&oldid=19998136”