Tohmajärvi

kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa

Tohmajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa, valtatie 6:n varrella, ja valtatie 9 itäisessä päätepisteessä. Vt 9 on kunnan alueella myös osa Sinisen tien matkailureittiä ja kunnan kautta kulkee myös Runon ja rajan tie. Kunnassa asuu 4 312 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 895,36 km2, josta 57,60 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 5,15 asukasta/km2.

Tohmajärvi
Tohmajärvi.vaakuna.svg Tohmajärvi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Tohmajärven kuntakeskus Kemie.
Tohmajärven kuntakeskus Kemie.
Sijainti 62°13′35″N, 030°19′55″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Kuntanumero 848
Hallinnollinen keskus Kemie
Perustettu 1869 [1]
Kuntaliitokset Pälkjärvi (1946, osa)
Värtsilä (2005)
Kokonaispinta-ala 895,36 km²
127:nneksi suurin 2020 [2]
– maa 837,76 km²
– sisävesi 57,60 km²
Väkiluku 4 312
189:nneksi suurin 31.12.2020 [3]
– väestötiheys 5,15 as./km² (31.12.2020)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 13,0 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 28,8 %
Äidinkieli 2016 [5]
– suomenkielisiä 95,3 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 21,75 %
59:nneksi suurin 2020 [6]
Kunnanjohtaja Olli Riikonen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
13
8
3
2
1
www.tohmajarvi.fi

Tohmajärven kunnassa sijaitsee EU:n itäisin henkilöliikenteen maarajanylityspaikka, Niirala.

Eskil Colleniuksen johdolla rakennettu, vuonna 1756 valmistunut Tohmajärven kirkko on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko.

MaantiedeMuokkaa

Tohmajärven naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee ja Rääkkylä. Aikaisemmin naapurikuntia ovat olleet myös Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara ja Värtsilä. Idässä rajanaapurina on Venäjä.

Tohmajärven Natura-kohteita ovat Värtsilän laakson luontokokonaisuus, Tohmajärven lehdot, Särkijärvi, Peijonniemenlahti ja sen vesialue, valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Multasärkkä-Likolamminkangas ja Kannusvaara, soiden ympäröimät Kangasvaaran-Kenraalinkylän lammet ja Hirvisuo.[8]

KylätMuokkaa

Asema, Akkala, Jouhkola, Järventaus, Kantosyrjä, Kaurila (Kaurilanvaara), Kaustajärvi, Kemie (kuntakeskus), Kenraalinkylä, Kutsu (Kutsunvaara), Murtoi, Niirala, Onkamo, Patsola, Peijonniemi, Petravaara, Riikola, Ristee, Saario, Tenka, Tikkala, Uusikylä, Vatala, Timola, Vepsä, Uusi-Värtsilä, Värtsilä.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Tohmajärvellä oli 4 571 asukasta, joista 1 521 asui taajamissa, 2 994 haja-asutusalueilla ja 56 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Tohmajärven taajama-aste on 33,7 %.[9] Tohmajärven taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kemieen, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 521 asukasta.[10]

HistoriaMuokkaa

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Tohmajärven alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Kiteen ja Pälkjärven rajalla sekä Pälkjärven ja Värtsilän rajalla sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.[11][12] Toisaalta Tohmajärveen liitettiin Pälkjärven alueen Suomessa pysynyt osa, joten Tohmajärvi on Ruokolahden ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.

Tohmajärven ja Värtsilän kunta yhdistyivät 2005, seurakunnat yhdistyivät jo kaksi vuotta aiemmin. Yhdistyminen toteutettiin lakkauttamalla molemmat vanhat kunnat ja perustamalla uusi Tohmajärven kunta. Samassa yhteydessä Tohmajärvi luopui 1953 vahvistetusta vaakunastaan ja entisestä Värtsilän kunnanvaakunasta tuli Tohmajärven vaakuna.

 
Tohmajärven kunnan vaakuna vuosina 1953-2004

HallintoMuokkaa

Tohmajärven kunnanjohtaja vuodesta 2005 on Olli Riikonen.[13] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista KD:llä 1, perussuomalaisilla 2, kokoomuksella 3, SDP:llä 8 ja keskustalla 13.[7]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 374 työpaikkaa. Niistä 18 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kutsu-Oskolan yhteismetsä, K-marketia pitävä Taru Tiilikainen Oy ja Metsä-Karvinen.[15] Tiilikaisen suku on pitänyt kauppaa Kemiessä kolmen sukupolven ajan.[16]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tohmajärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 151
1985
  
 7 005
1990
  
 6 666
1995
  
 6 378
2000
  
 5 873
2005
  
 5 446
2010
  
 5 008
2015
  
 4 738
2020
  
 4 364
Lähde: Tilastokeskus.[17]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tohmajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tohmajärven alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.[19]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tohmajärven kunnan nykyisellä alueella.[18]

KoulutusMuokkaa

[20]

UrheiluseuratMuokkaa

Tapahtumia ja nähtävyyksiäMuokkaa

  • Potsipäivät. Kesäjuhla, jota vietetään juhannusta seuraavana viikonloppuna. Nimensä tapahtuma on saanut Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -näytelmän sianporsaasta eli potsista.
  • Värtsiläpäivät heinäkuun puolivälissä
  • Hämärätori museoalueella syyskuun lopulla
  • Puun Sielu -taidekartano
  • Tohmajärven museoalue, jossa mm. Nymanin talon koti- ja apteekkimuseo, renkitupa, jossa kesäisin Katri Helena -näyttely, pitäjänmuseo ja Maiju Lassilan kotitalon aitta
  • Saarion voimalaitosmuseo
  • Kaurilan koulumuseo
  • Värtsilän myllymuseo

Kuuluisia tohmajärveläisiäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Tohmajärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunavelli, sienisalaatti ja hunajaletut.[21]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Rajattomien mahdollisuuksien Tohmajärvi (Historiaa) tohmajarvi.fi. 23.4.2007 Julkaisija = Tohmajärven kunta. Viitattu 5.11.2007.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  3. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Tohmajärvi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Karjalassa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 21.1.2018.
  9. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  11. ↑ Rapo Seppo: Pälkjärven kartta luovutettukarjala.fi. 6.12.2001. Viitattu 24.1.2010.
  12. ↑ Karjalan kartat Maanmittauslaitos.fi. 13.6.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.1.2010.
  13. ↑ Olli Riikonen pyrkii keskustan puoluesihteeriksi Keskisuomalainen. 14.4.2016. Viitattu 13.1.2018.
  14. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  15. ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  16. ↑ Tiilikaisten taru jatkuu Tohmajärvellä Kesko. 2013. Viitattu 13.1.2018.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 Tilastokeskus. Viitattu 13.7.2018.
  18. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta
  20. ↑ Yhteystiedot Tohmajärven kunta, tohmajarvi.fi. Viitattu 1.6.2020.
  21. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134–135. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat[1]
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa[2] | Petsamo[3] | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sittemmin lakkautetut[4]

Jääski[5] | Korpiselkä[6] | Pälkjärvi[6] | Säkkijärvi[6] | Vahviala[6]

toimintaansa jatkaneet[7]

Ilomantsi | Inari[8] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko[9]

osin

Bromarv[9] | Degerby[10][11] | Espoo[10] | Inkoo[10] | Kirkkonummi[10] | Siuntio[10]

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo

  1. ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
  2. ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
  3. ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
  4. ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
  5. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  6. ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  7. ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
  8. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
  9. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
  10. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
  11. ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tohmajärvi&oldid=19571325”