Kitee

kaupunki Pohjois-Karjalan maakunnassa

Kitee (ruots. Kides) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 10 444 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 724,38 km2, josta 470,71 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,92 asukasta/km2.

Kitee
Kides
Kitee.vaakuna.svg Kitee sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°05′55″N, 030°08′15″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Keski-Karjalan seutukunta
Kuntanumero 260
Hallinnollinen keskus Kiteen keskustaajama
Perustettu 1631
– kaupungiksi 1992
Kuntaliitokset Kesälahti (2013)
Kokonaispinta-ala 1 724,38 km²
60:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 1 253,67 km²
– sisävesi 470,71 km²
Väkiluku 9 935
99:nneksi suurin 31.12.2020 [2]
– väestötiheys 7,92 as./km² (31.12.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,1 %
– 15–64-v. 56,8 %
– yli 64-v. 31,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 95,3 %
– muut 4,7 %
Kunnallisvero 20,75 %
203:nneksi suurin 2021 [5]
Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • KD
14
8
7
5
1
www.kitee.fi

Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliökilometriä luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka seurauksena noin 1 000 asukasta joutui evakkoon.

Sana kitee pohjautuu itämurteiden adjektiiviin kiteä, esimerkiksi kiteä pakkanen tai kiteästi eli hitaasti. Taustalla arvellaan olevan Kiteenjoen hidas virtaaminen. Kiteen nimi on myös yhdistetty ketun pesää tai luolaa tarkoittavaan sanaan kides tai kiides, joista edellinen esiintyy Lönnrotin sanakirjassa.[7]

MaantiedeMuokkaa

Kiteen naapurikunnat ovat Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Savonlinnaan liitetyt Kerimäki ja Savonranta sekä Parikkalaan liitetty Uukuniemi.

KeskustaajamaMuokkaa

 
Rantakentän katsomoa

Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6 000 ihmistä [8] ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin koulu (vuosiluokat 1–6) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1–9) ja Kiteen lukio, joista kaksi jälkimmäistä muodostaa yhdessä päiväkoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja on S-Market sekä K-supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma. Huoltoasemia keskustassa on ABC:n ja Teboilin huoltoasemat. Ravintoloita on Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös autokauppa Autokonetalo Washcko. Useita pienempiä liikkeitä löytyy päätien varrelta, muun muassa kellosepänliike, grilli, varaosaliike, Veikon kone jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.

KylätMuokkaa

Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Huikkola, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kesälahti, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu, Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Tasapää, Tolosenmäki, Varmoniemi, Välivaara

JärviäMuokkaa

Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Heinäjärvi, Pieniheinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi), Piimäjärvi.

HistoriaMuokkaa

Kitee on ollut pitkään asutettuna. 1400-luvun lopulla sieltä kerättiin veroa Novgorodiin. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin Ruotsiin. Rajaseudulla oli pitkään vastakkainasettelua luterilaisten ja ortodoksien välillä. Kiteen seurakunta perustettiin 1631.[9]

TalousMuokkaa

Kaupungin suurimmat teollisuusyritykset Momentive Specialty Chemicals Oy (liimatehdas), Stora Enso Timber Oy (saha), Surfactor Finland Oy (pinnoitteet), Kidex Oy (huonekalutehdas), Kivisampo (kivimurskaamo) ja Veekmas Oy (tiehöylät).lähde?

Vuonna 2015 kunnassa oli 3522 työpaikkaa. Niistä 13% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 61% palveluissa ja 24% jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[10]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kiteen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 14 546
1985
  
 14 653
1990
  
 14 514
1995
  
 14 129
2000
  
 13 283
2005
  
 12 462
2010
  
 11 666
2016
  
 10 719
2020
  
 10 129
Lähde: Tilastokeskus.[11]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kiteellä oli 10 486 asukasta, joista 5 746 asui taajamissa, 4 616 haja-asutusalueilla ja 124 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kiteen taajama-aste on 55,5 %.[12] Kiteen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kiteen keskustaajama 4 650
2 Kesälahden kirkonkylä 885
3 Puhos 211

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

 
Kiteen kivikirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiteellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Seurakunta toimii myös Rääkkylän kunnan alueella.

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kiteen kaupungin nykyisellä alueella.[14]

Herätysliikkeet ja muut kirkkokunnatMuokkaa

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[15] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys[16][17]. Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Kiteellä seurakunta, jonka jumalanpalveluksia vietetään ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa[18].

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta[19] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta[20]. Lisäksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteellä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko[21], jossa järjestetään jumalanpalveluksia[22].

NähtävyyksiäMuokkaa

LiikenneMuokkaa

 
Kiteen rautatieasema Tolosenmäessä

Kiteellä on kaksi henkilöliikenteen rautatieasemaa. Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmäessä ja Kesälahden rautatieasema Kesälahdella. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmäen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487. Kiteen lentokenttä on miehittämätön.

KuntaliitossuunnitelmatMuokkaa

Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Rääkkylän kanssa vuosina 2007–2008. Kuitenkin 25.3.2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnanvaltuusto samana päivänä.[25] Tohmajärvi on torjunut kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, 2007 ja 2011.

Vuoden 2012 keväällä Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesälahden kanssa. Sekä Kiteen että Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26.4.2012 ja liitos tuli voimaan 2013 alussa.[26]

Rääkkylän kunnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi valtioneuvosto päätti lakkauttaa ja pakkoliittää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Rääkkylän kunta itse vastusti yhdistymisesitystä ja lopulta korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten kunnat säilyvät itsenäisinä,[27] mutta seurakunnat kuitenkin yhdistyivät.

PalvelutMuokkaa

 
Pullo Kiteen kirkas -pontikkaa

Kiteellä on erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Kaupungissa toimii useita peruskouluja (Arppen koulu, Hutsin koulu, Kesälahden koulu ja Puhoksen koulu).[28] Toisen asteen koulutusta ja muuta opetusta tarjoavat muun muassa Kiteen lukio, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Riverian toimipiste (aiempi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee),[29] Keski-Karjalan kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Kiteen evankelinen kansanopisto, Kiteen kuvataidekoulu (Keski-Karjalan kansalaisopisto).

KulttuuriMuokkaa

Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä). Kiteen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihakukko, lanttusupikkaat eli syrjäkkäät sekä marjatalkkuna.[30]

MusiikkiMuokkaa

Kitee on myös kuuluisan metalliyhtye Nightwishin kotikaupunki.

UrheiluMuokkaa

Kitee on tunnettu pesäpallokaupunkina. Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme suomenmestaruutta, viimeksi 2005. Kiteellä on karting-rata, joka sijaitsee Tolosenmäessä.

MuutaMuokkaa

Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12 981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen.[31]

Kiteellä ilmestyy kaksi kertaa viikossa paikallislehti Koti-Karjala, jonka omistaa Kitee-Seura.

Tunnettuja kiteeläisiäMuokkaa

KesäasukkaitaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Kitee Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Paikkala, Sirkka ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 166. Helsinki: Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 9789515939760 sid.. Näköisversio.
  8. ↑ http://www.kitee.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kitee/esittely/taskutietoa.htx
  9. ↑ Kiteen seurakunnan historiasta Kiteen seurakunta. Viitattu 20.1.2018.
  10. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.1.2018.
  11. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  14. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.7.2011.
  16. ↑ Keski-Karjalan Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.7.2011.
  17. ↑ Keski-Karjalan Rauhanyhdistys ry Kauppalehti.fi. Viitattu 23.7.2011.
  18. ↑ Kitee LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  19. ↑ Kiteen helluntaiseurakunta Kiteen helluntaiseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  20. ↑ Kiteen Vapaaseurakunta Kiteen Vapaaseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
  21. ↑ Pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
  22. ↑ Jumalanpalvelukset Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
  23. ↑ Kiteen pienoisrautatiekerho
  24. ↑ Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Viitattu 27.7.2007.
  25. ↑ Karjalainen 25.3.2008
  26. ↑ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kitee-ja-kesalahti-hyvaksyivat-kuntaliitoksen/art-1288464982788.html?pos=1288423908673
  27. ↑ KHO kumosi päätöksen Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksesta – kunnat säilyvät itsenäisinä Yle Uutiset. 25.11.2016. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.11.2016.
  28. ↑ Perusopetus Kiteen kunta, kitee.fi. Viitattu 24.7.2019.
  29. ↑ Riveria - Kitee Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2019.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 132. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  31. ↑ http://www.kitee.fi/dman/Document.phx?documentId=hi07709092423230&cmd=download
  32. ↑ Haastattelu Pohjois-Karjalan radion (Yle) ohjelmassa "Pohjois-Karjalan aamu", 19.10.2012
  33. ↑ Apu 28. helmikuuta 2005

Aiheesta muuallaMuokkaa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat[1]
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa[2] | Petsamo[3] | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sittemmin lakkautetut[4]

Jääski[5] | Korpiselkä[6] | Pälkjärvi[6] | Säkkijärvi[6] | Vahviala[6]

toimintaansa jatkaneet[7]

Ilomantsi | Inari[8] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko[9]

osin

Bromarv[9] | Degerby[10][11] | Espoo[10] | Inkoo[10] | Kirkkonummi[10] | Siuntio[10]

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo

  1. ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
  2. ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
  3. ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
  4. ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
  5. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  6. ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  7. ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
  8. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
  9. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
  10. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
  11. ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kitee&oldid=19692242”