Kitee
Kitee (ruots. Kides) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa on 9 878 asukasta, ja sen pinta-ala on 1 724,38 km2, josta 470,56 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,88 asukasta/km2.
Kitee Kides |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
Seutukunta | Keski-Karjalan seutukunta |
Kuntanumero | 260 |
Hallinnollinen keskus | Kiteen keskustaajama |
Perustettu | 1631 |
– kaupungiksi | 1992 |
Kuntaliitokset | Kesälahti (2013) |
Kokonaispinta-ala |
1 724,38 km² 60:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 1 253,82 km² |
– sisävesi | 470,56 km² |
Väkiluku |
9 876 100:nneksi suurin 31.12.2021 [2] |
– väestötiheys | 7,88 as./km² (31.12.2021) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 11,2 % |
– 15–64-v. | 51,8 % |
– yli 64-v. | 37,0 % |
Äidinkieli | 2020 [4] |
– suomenkielisiä | 94,9 % |
– muut | 5,1 % |
Kunnallisvero |
20,75 % 207:nneksi suurin 2022 [5] |
Kaupunginjohtaja | Pekka Hirvonen[6] |
Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
2021–2025[7] • Kesk. • SDP • PS • Liik. • Kok. • KD |
13 8 6 5 2 1 |
www.kitee.fi |
Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliökilometriä luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka takia noin tuhat asukasta lähti evakkoon.
Sana kitee pohjautuu itämurteiden adjektiiviin kiteä, esimerkiksi kiteä pakkanen tai kiteästi eli hitaasti. Taustalla arvellaan olevan Kiteenjoen hidas virtaaminen. Kiteen nimi on myös yhdistetty ketun pesää tai luolaa tarkoittavaan sanaan kides tai kiides, joista edellinen esiintyy Lönnrotin sanakirjassa.[8]
MaantiedeMuokkaa
Kiteen naapurikunnat ovat Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Savonlinnaan liitetyt Kerimäki ja Savonranta sekä Parikkalaan liitetty Uukuniemi.
KeskustaajamaMuokkaa
Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6 000 ihmistä [9] ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin koulu (vuosiluokat 1–6) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1–9) ja Kiteen lukio, joista kaksi jälkimmäistä muodostaa yhdessä päiväkoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja on S-Market sekä K-supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma. Keskustassa on kaksi huoltoasemaa. Ravintoloita on Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös autokauppa Autokonetalo Washcko. Myös päätien varrella on liiketoimintaa, muun muassa kellosepänliike, grilli, varaosaliike, Veikon kone jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.
KylätMuokkaa
Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Huikkola, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kesälahti, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu, Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Tasapää, Tolosenmäki, Varmoniemi, Välivaara
JärviäMuokkaa
Kiteen pinta-alasta yli neljännes on vesialueita. Kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsee muun muassa Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Iso Heinäjärvi, Pieni Heinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi) ja Piimäjärvi.
HistoriaMuokkaa
Kitee on ollut pitkään asutettuna. 1400-luvun lopulla sieltä kerättiin veroa Novgorodiin. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin Ruotsiin. Rajaseudulla oli pitkään vastakkainasettelua luterilaisten ja ortodoksien välillä. Kiteen seurakunta perustettiin 1631.[10]
TalousMuokkaa
Kiteen suurimmat teollisuusyritykset ovat Momentive Specialty Chemicals Oy (liimatehdas), Stora Enso Timber Oy (saha), Surfactor Finland Oy (pinnoitteet), Kidex Oy (huonekalutehdas), Kivisampo (kivimurskaamo) ja Veekmas Oy (tiehöylät).lähde?
Vuonna 2015 kunnassa oli 3 522 työpaikkaa. Niistä 13 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 61 % palveluissa ja 24 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[11]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2019 lopussa Kiteellä oli 10 136 asukasta, joista 5 439 asui taajamissa, 4 560 haja-asutusalueilla ja 137:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kiteen taajama-aste on 54,4 %.[13] Kiteen taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[14]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2019) |
---|---|---|
1 | Kiteen keskustaajama | 4 604 |
2 | Kesälahden kirkonkylä | 835 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Uskonnolliset yhteisötMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiteellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
- Kiteen seurakunta
- Kesälahden kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Rääkkylän kunnan alueella.
Entiset seurakunnatMuokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kiteen kaupungin nykyisellä alueella.[15]
- Kesälahden seurakunta (liitetty Kiteen seurakuntaan 2013)
Herätysliikkeet ja muut kirkkokunnatMuokkaa
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[16] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys[17][18]. Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Kiteellä seurakunta, jonka jumalanpalveluksia vietetään ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa[19].
Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta[20] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta[21]. Lisäksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteellä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko[22], jossa järjestetään jumalanpalveluksia[23].
NähtävyyksiäMuokkaa
- Kivikirkko, jonka on suunnitellut Frans Anatolius Sjöström
- Ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden ja pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko (1998)
- Kiteen eläinpuisto
- Suomen pisin pienoisrautatie (kiskoja on yhteensä 250 metriä)[24]
- Suomen vanhin ja suurin yhtenäinen lehtikuusimetsä, Koivikon lehtikuusimetsä (Arppe, 1847)[25]
- Kotiseutumuseo entisessä viljamakasiinissa
- Heinäjärven vanha mylly
- Elias Lönnrotin muistomerkki Potoskavaaran Piimälässä
- Vanha Puhos (Arppe ja höyrylaiva Ilmarinen, vanha mylly, Perinnekonepäivät)
- Kiteen Meijerinranta
- Aquapark, vesipuisto
LiikenneMuokkaa
Kiteellä on kaksi henkilöliikenteen rautatieasemaa. Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmäessä ja Kesälahden rautatieasema Kesälahdella. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmäen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487. Kiteen lentokenttä on miehittämätön.
KuntaliitossuunnitelmatMuokkaa
Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Rääkkylän kanssa vuosina 2007–2008. Kuitenkin 25.3.2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnanvaltuusto samana päivänä.[26] Tohmajärvi on torjunut kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, 2007 ja 2011.
Vuoden 2012 keväällä Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesälahden kanssa. Sekä Kiteen että Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26.4.2012 ja liitos tuli voimaan 2013 alussa.[27]
Rääkkylän kunnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi valtioneuvosto päätti lakkauttaa ja pakkoliittää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Rääkkylän kunta itse vastusti yhdistymisesitystä ja lopulta korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten kunnat säilyvät itsenäisinä,[28] mutta seurakunnat kuitenkin yhdistyivät.
PalvelutMuokkaa
Kiteellä toimii useita peruskouluja: (Arppen koulu, Hutsin koulu, Kesälahden koulu ja Puhoksen koulu).[29] Toisen asteen koulutusta ja muuta opetusta tarjoavat muun muassa Kiteen lukio, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Riverian toimipiste (aiempi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee),[30] Keski-Karjalan kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Kiteen evankelinen kansanopisto, Kiteen kuvataidekoulu (Keski-Karjalan kansalaisopisto).
Perusterveyspalveluja tarjoavat Kiteen terveysasema ja Kesälahden terveysasema, joiden palvelut tuottaa Siun sote.[31]
Kirjastopalveluja saa Kesälahden ja Kiteen kirjastoista, Puhoksen koulun yhteydessä harvakseltaan toimivasta Puhoksen kirjastosta, sekä Vaara-kirjakimpan muiden palvelupisteiden ja verkkokirjaston välityksellä.[32][33][34]
KulttuuriMuokkaa
Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä). Kiteen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihakukko, lanttusupikkaat eli syrjäkkäät sekä marjatalkkuna.[35]
MusiikkiMuokkaa
Kiteellä on syntynyt monia suomalaisia metalliyhtyeitä, kuten Nightwish[36], Darkwoods My Betrothed[37] ja Nattvindens Gråt[38].
UrheiluMuokkaa
Kitee on tunnettu pesäpallokaupunkina. Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme suomenmestaruutta, viimeksi 2005. Kiteellä on karting-rata, joka sijaitsee Tolosenmäessä.
MuutaMuokkaa
Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12 981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen.[39]
Kiteellä ilmestyy kaksi kertaa viikossa paikallislehti Koti-Karjala, jonka omistaa Kitee-Seura.
Tunnettuja kiteeläisiäMuokkaa
- Arppen suku, erityisesti Nils Ludvig Arppe
- Tuomas Holopainen, muusikko
- Juho Kankkunen, kansanedustaja (Maalaisliitto)
- Pekka Kankkunen, kansanedustaja (Maalaisliitto)
- Heikki Karppanen, professori
- Mika Keränen, kirjailija
- Toni Kohonen, pesäpalloilija
- Johanna Kurkela, laulaja (s. Lumijoki)[40]
- Pentti Laasonen, kirkkohistorian tutkija
- Jukka Nevalainen, muusikko
- Erkki Palosuo, professori
- Sami Partanen pesäpalloilija
- Heli Pirhonen, Miss Suomi 1995
- Pasi Pirinen, pesäpalloilija
- Ville Pirinen, sarjakuvataiteilija, muusikko
- Miitta Sorvali, näyttelijä
- Unto Tarkkonen, kirjailija
- Eeva Tenhunen, kirjailija
- Tarja Turunen, muusikko
- Tomek Valtonen, jääkiekkoilija, valmentaja
- Emppu Vuorinen, muusikko
KesäasukkaitaMuokkaa
- Aulis Gerlander, hallitusneuvos[41]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M12* 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Ylönen, Jorma: Sivistysjohtaja Pekka Hirvosesta Kiteen kaupunginjohtaja Kuntalehti. 29.6.2020. Viitattu 18.9.2021.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Kitee Yle. Viitattu 13.9.2021.
- ↑ Paikkala, Sirkka ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 166. Helsinki: Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 9789515939760 sid.. Näköisversio.
- ↑ http://www.kitee.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kitee/esittely/taskutietoa.htx
- ↑ Kiteen seurakunnan historiasta Kiteen seurakunta. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain, 2019 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 18.9.2021.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2019 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 18.9.2021.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Keski-Karjalan Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Keski-Karjalan Rauhanyhdistys ry Kauppalehti.fi. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Kitee LHPK. Viitattu 4.6.2015.
- ↑ Kiteen helluntaiseurakunta Kiteen helluntaiseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Kiteen Vapaaseurakunta Kiteen Vapaaseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Jumalanpalvelukset Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Kiteen pienoisrautatiekerho
- ↑ Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Viitattu 27.7.2007.
- ↑ Karjalainen 25.3.2008
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kitee-ja-kesalahti-hyvaksyivat-kuntaliitoksen/art-1288464982788.html?pos=1288423908673
- ↑ KHO kumosi päätöksen Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksesta – kunnat säilyvät itsenäisinä Yle Uutiset. 25.11.2016. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.11.2016.
- ↑ Perusopetus Kiteen kunta, kitee.fi. Viitattu 24.7.2019.
- ↑ Riveria - Kitee Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2019.
- ↑ Päivystys kitee.fi. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Kesälahden kirjasto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Kiteen kirjasto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Vaara-kirjastot Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 12.5.2021.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 132. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Kulttuuritoimitus.fi
- ↑ Inferno.fi
- ↑ Discogs.com
- ↑ http://www.kitee.fi/dman/Document.phx?documentId=hi07709092423230&cmd=download
- ↑ Haastattelu Pohjois-Karjalan radion (Yle) ohjelmassa "Pohjois-Karjalan aamu", 19.10.2012
- ↑ Apu 28. helmikuuta 2005
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kitee Wikimedia Commonsissa
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940–1941
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944–1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946