Virolahti

kunta Kymenlaakson maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Virolahti on myös merenlahti.

Virolahti (ruots. Vederlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoiskulmassa Suomenlahden rannalla Venäjän rajalla. Siellä sijaitsee Vaalimaan raja-asema Venäjän rajalla. Kunnan asukasluku on 2 927[2] ja sen pinta-ala on 558,98 km2, josta 4,25 km2 on sisävesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,87 asukasta/km2. Virolahden naapurikunnat ovat Hamina ja Miehikkälä.

Virolahti
Vederlax

vaakuna

sijainti

Pelto Virolahdella.
Pelto Virolahdella.
Sijainti 60°35′00″N, 027°42′25″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotka–Haminan seutukunta
Kuntanumero 935
Hallinnollinen keskus Virojoki
Perustettu 1336
Pinta-ala ilman merialueita 376,24 km²
216:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 558,98 km²
202:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 371,99 km²
– sisävesi 4,25 km²
– meri 182,74 km²
Väkiluku 2 927
219:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 7,87 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,7 %
– 15–64-v. 55,3 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 93,6 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 6,0 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Otto Koskela
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Kok.

11
5
3
2
www.virolahti.fi

Kunnan nimi johtuu vilkkaasta kaupankäynnistä keskiajalla Viron, etenkin Virumaan[7] asukkaiden kanssa. Virolahden vaakunan ankkuri kuvaa vanhaa satamapaikkaa, merenkulkua ja kalastusta. Apilat kuvaavat maanviljelyä. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson.

Historia muokkaa

Esihistoria muokkaa

Kivikauden ajasta kertovat lukuisat kaivaukset. Lämpimänä kautena 5000–2000 eaa. Virolahdella oli paljon asutusta, mutta myöhemmin muinaislöydöt harvenevat ja häviävät vähitellen kokonaan. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä teki Pihlajasta varhaisesta asutuksesta kertovia esinelöytöjä 2008. Vetelänsuonojalta löytyi kivikauden loppupuolen keramiikkaa ja kaksi isoa asuinpainannetta, joiden välissä oli vielä kulkukäytävä ja ympärillä valli. Asumusten seinät ovat olleet joko hirsisiä, joissa on ollut 4–5 hirsikertaa, tai sitten turveseinäisiä. Kuvatunlaiset yhdistetyt huonetilat yleistyivät kivikauden lopulla noin 3500 eaa. Nyt Länsikylästä löydetty painanne on Museoviraston arvion mukaan vuosilta 1700–2300 eaa., kivikauden lopulta kampakeramiikan jälkeiseltä ajalta.

Virolahti on rautakauden lopun ja keskiajan arkeologian tutkimuksen kannalta vaikea tutkimusalue. Alueen asutushistoria on tuolta ajalta hämärän peitossa. Se on voinut olla osa karjalaista kulttuuripiiriä ennen alueen päätymistä Viipurin linnan hallinnon alaisuuteen. Vuoden 1000 molemmin puolin vallitsi eräkausi, jolloin Virolahden kalaisia vesiä kävivät verottamassa virolaiset, karjalaiset, hämäläiset ja venäläiset samaan aikaan kun viikinkien laivat purjehtivat rannikkoa pitkin Novgorodiin. Myös tältä rautakautiselta ajalta on runsaasti löytöjä, erityisesti hautapaikkoja.

Virolahden pitäjä muokkaa

Virolahti oli jo Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 liitetty osaksi Ruotsia. Ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on vuodelta 1336, jolloin Pietari Joninpojan kirjeessä Tallinnan raadille mainitaan Viipuri, Virolahti ja Vehkalahti paikkoina, jossa hansakaupungin porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten asukkaiden kanssa. Myöhemmin virolahtelaiset harjoittivat myös itse talonpoikaispurjehdusta muun muassa Tallinnaan.

Vuonna 1370 Virolahti mainitaan itsenäisenä seurakuntana. Virolahden emäpitäjä rajoittui lännessä Vehkalahteen, idässä Säkkijärveen ja pohjoisessa Lappeeseen. Juhana III:n Venäjän sota oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet vanhat, keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät kokonaan. 1600-luvulla Virolahdelta läänityksiä saivat von Ritter, von Vietinghoff, von Wicken, Klick, von Gertten, Böckling, Schulman, Mellin, Paijkull, Reet ja von Ungern-Sternberg -suvut, mutta läänitykset peruutettiin isossa reduktiossa. Myöhemmin Uudenkaupungin rauhan raja kulki alueen poikki. Vuonna 1743 (Turun rauhassa) Virolahti jäi kokonaan Venäjälle ja tuli osaksi ns. Vanhaa Suomea. Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi palautettiin vuonna 1812. Virolahdella alkoi 1700-luvulla louhostoiminta Pietarin rakentamisen tarpeisiin. Muun muassa Iisakinkirkon pylväät ovat Virolahden Pyterlahden graniittia. Emil von Qvanten kirjoitti Suomen laulun 15-vuotiaana kadettina Harjun hovissa Virolahdella 1840-luvun alussa.[8]

 
Kartta Virolahden seudun aluemuutoksista. Virolahdesta vuonna 1946 luovutettu alue merkitty numerolla 1.

Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Virolahdelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Ennen ensimmäistä maailmansotaa tsaari Nikolai II vietti huvijahdillaan Standartilla kesiään perheineen pitäjän saaristossa.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Virolahden alueesta pysyi Suomella, mutta osa (yli 100 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Kyliä vuonna 1939 muokkaa

Tähdellä (*) merkityt jäivät talvisodan jälkeen kokonaan tai suurimmaksi osaksi Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän, puolelle.

Alapihlaja, *Ala-Urpala, Eerikkälä, Hailila, Hanski, Hellä (Heligby), Hämeenkylä (Tavastby), Häppilä, Järvenkylä, Kattilainen, *Kiiskilahti, Kirkonkylä, Klamila, Koivuniemi, *Koskela, Koskelanjoki, Kotola, Kurkela, *Laitsalmi, Länsikylä (Flonckarböle), *Martinsaari, Mattila, Mustamaa, Nopala, *Orslahti, *Paatio (Båtö, Patio), Pajulahti, *Pajusaari, *Pitkäpaasi, Pyterlahti, Ravijoki, Ravijärvi, Reinikkala, Rännänen (Grennäs), Sydänkylä (Kallfjärd), Säkäjärvi (Seekeirffby), Tiilikkala, Vaalimaa (Vaderma), Vilkkilä, Virojoki, Yläpihlaja, *Ylä-Urpala.

Kuntaliitoskaavailut muokkaa

Virolahden kaavailtu yhdistyminen Haminan kanssa kariutui joulukuussa 2011, kun Virolahden kunnanvaltuusto päätti äänin 18–3 hylätä kuntaliitossopimuksen ja valtuuttaa kunnanhallitus jatkamaan prosessia tavoitteena kahden kunnan mallin toteutuminen eteläisessä Kymenlaaksossa.[9] Kesällä 2023 Virolahti teki Haminalle uuden aloitteen kuntaliitosta koskien, ja Hamina on suhtautunut esitykseen myönteisesti.[10]

Väestö muokkaa

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Virolahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 514
1985
  
4 334
1990
  
4 186
1995
  
4 033
2000
  
3 904
2005
  
3 641
2010
  
3 516
2015
  
3 347
2020
  
3 114
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2018 lopussa Virolahdella oli 3 150 asukasta, joista 1 391 asui taajamissa, 1 707 haja-asutusalueilla ja 52:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Virolahden taajama-aste on 44,9 %.[12] Virolahden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[13]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Virojoki 1 114
2 Klamila 277

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat muokkaa

 
Virolahden keskiaikainen kivisakaristo ja taustalla Virolahden kirkko.

Evankelis-luterilainen Haminan seurakunta toimii Haminan kaupungin sekä Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueella. Entinen Virolahden seurakunta lakkautettiin ja liitettiin Haminan seurakunnan yhteyteen omana kappeliseurakuntanaan vuonna 2011.[14][14]

Virolahti kuuluu roomalaiskatolisen Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen.[15] Kyseinen seurakunta on osa Helsingin hiippakuntaa.[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Virolahden alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Virolahti kuuluu seurakunnan Kouvolan ja Haminan toiminta-alueeseen.[17]

Maantiede muokkaa

Virolahden keskustaajama Virojoki ja kirkonkylä sijaitsevat Virolahden merenlahden ympäristössä. Muita merkittäviä kyliä ovat Klamila ja Ravijoki lännessä ja Vaalimaa idässä. Joista ovat suurimmat kunnan keskustaajaman kohdalla Virolahteen laskeva Virojoki ja Vaalimaanjoki, joka laskee Suomenlahteen Venäjän puolella. Suurimpia saaria ovat Mustamaa, Santasaari, Santio ja Ruissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Tapahtumia muokkaa

  • Virolahden saarihiihto on vuodesta 2003 lähtien järjestetty laturetki, jonka reitti on ulottunut rajan yli Venäjän puolelle.
  • Joka vuosi toukokuun loppupuolella lintuharrastajat ympäri Suomen kokoontuvat Virolahdelle seuraamaan arktisten lintujen muuttoa ns. arktikaa.
  • Virolahti-viikko heinäkuussa sisältää monipuolisia kesätapahtumia. Viikko huipentuu hapanvellijuhlaan, joka on saanut nimensä paikallisesta perinneruoasta, hapanvellistä. Hapanvellin valmistukseen käytetään mm. ruistaikinajuurta, perunaa ja herneitä. Virolahden toiseksi pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lantusta, perunasta, siansivusta ja ruisleipätaikinasta leivottu lohkopiirakka.[18]
  • Virolahden Kirkonkylässä järjestetään elokuun lopussa Pertunmarkkinat. Kyseessä on vanhan ajan käsityöläismarkkinat, jossa käy yleisöä liki 2000 henkilöä.

Nähtävyydet muokkaa

Tunnettuja virolahtelaisia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Virolahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. Suomalainen paikannimikirja (kuvaton verkkoversio), s. 1442. Karttakeskus, Kotimaisten kielten keskus.
  8. Suomen laulu syntyi Virolahdella. Kymenlaakson lukemisto, Otava 1965 s. 76-77
  9. Virolahti torppasi kuntaliitoksen Haminan kanssa yle.fi. Viitattu 23.8.2023.
  10. Hamina ja Virolahti alkavat selvittää kuntaliitoksen mahdollisuutta yle.fi. Viitattu 23.8.2023.
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  15. Seurakunnan toimialue ursula.katolinen.fi. Viitattu 21.8.2023.
  16. English ursula.katolinen.fi. Viitattu 21.8.2023.
  17. https://kaakko.ort.fi/kouvola/
  18. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 105. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  19. Virolahden seurakunta virolahdensrk.fi. Viitattu 13.1.2010. [vanhentunut linkki]
  20. Säveltäjäelämän kiintopisteitä/ uunoklami.fi. Viitattu 23.8.2023.
  21. Joviaali urheilujohtaja oli isähahmo hs.fi. Viitattu 23.8.2023.
  22. Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1954 / runeberg.org. Viitattu 23.8.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Virolahti.