Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta
Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla ja kuuluu Helsingin ortodoksiseen hiippakuntaan. Sen toiminta alkoi vuoden 2021 alusta, ja se muodostuu entisistä Haminan, Kotkan ja Lappeenrannan seurakunnista.[1] Yhdistymisen oli tarkoitus tapahtua jo vuonna 2020, mutta Kirkollishallitus lykkäsi sitä vuodella, jotta uuden seurakunnan eri alueet saisivat tasapuolisen edustuksen seurakunnallisessa päätöksenteossa.[2] Seurakunnalla on 4100 jäsentä, ja se jakautuu kolmeen toiminta-alueeseen, jotka noudattelevat entisten itsenäisten seurakuntien rajoja: Lappeenranta-Imatra, Kouvola-Hamina ja Kotka-Loviisa.[3] Toiminta-alueet säilyttävät entiset kiinteistönsä ja työntekijänsä.[4]
| Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta | |
|---|---|
 |
|
| Suuntautuminen | ortodoksisuus |
| Kirkkokunta | Suomen ortodoksinen kirkko |
| Hiippakunta | Helsingin hiippakunta |
| Kirkkoherra | |
Lappeenranta-Imatra
muokkaaKouvolan toiminta-alue
muokkaaEntisen Haminan ortodoksisen seurakunnan aluetta kutsutaan uuden seurakunnan myötä Kouvolan toiminta-alueeksi. [5]
Haminassa sijaitsee Pietarin ja Paavalin kirkko sekä kaikkien murheellisten ilolle omistettu hautausmaankirkko. Kouvolassa sijaitsee seurakunnan kirkkoherran virasto, Ortodoksiakeskus Sypressi, Pyhän Ristin kirkko ja tšasouna Myllykoskella.[6]
Kotka-Loviisa
muokkaaEntisen Kotkan ortodoksisen seurakunnan alueella asuu 1050 ortodoksia. Alueen uudeksi papiksi valittiin vuoden 2021 alusta lähtien Konstantin Strekachev.[3]
Seurakunnan kirkkoja
muokkaa-
-
-
-
-
-
-
Myllykosken tsasouna
Lähteet
muokkaa- ↑ Ort.fi - Kaakkois-Suomen seurakunnan syntyä juhlitaan (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yle.fi - Kaakkois-Suomen ortodoksiset seurakunnat yhdistyvät vuoden 2021 alussa
- ↑ a b Kymensanomat.fi - Kotkan ortodoksit saivat oman papin
- ↑ Esaimaa.fi - Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta aloitti seurakuntien yhdistymisen ristisaatolla
- ↑ Orthamina.fi
- ↑ Haminan ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 28.9.2020. Viitattu 13.1.2021.