Avaa päävalikko

Kouvola

kaupunki Kymenlaakson maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Kouvola on Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki ja Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Kaupungissa asuu 83 231 ihmistä,[2] mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman kaupungin. Kaupunki on pinta-alaltaan 2 883,29 km2 suuruinen (josta 325,05 km2 vesistöjä)[1] ja sen väestötiheys on 32,53 asukasta/km2. Kouvolan naapurikunnat ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

Kouvola
Kouvola.vaakuna.2009.svg Kouvola.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Kävelykatu Manski maaliskuussa 2006
Kävelykatu Manski maaliskuussa 2006
Sijainti 60°52′05″N, 026°42′15″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Hallinnollinen keskus Kouvolan keskustaajama
Perustettu 1922
– Kouvola 1960 (kaupungiksi)
– Kouvola 2009 (Kouvolan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Anjalankoski (2009)
Elimäki (2009)
Jaala (2009)
Kuusankoski (2009)
Kouvola (2009)
Valkeala (2009)
Kokonaispinta-ala 2 883,29 km²
25:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 2 558,24 km²
– sisävesi 325,05 km²
Väkiluku 83 231
11:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 32,53 as./km² (31.12.2018)
– väestönkasvu -8 % (31.12.2014)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 60,4 %
– yli 64-v. 25,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 95,4 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste 12.2% % (2019)
Kaupunginjohtaja Marita Toikka
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Ps.
 • Muut
 • KD
 • Vas.

16
13
9
6
5
4
4
2
kouvola.fi

1800-luvun loppupuolella silloiseen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut Savon ja Kotkan radat sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922, saaden kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna ja kaupunkioikeudet vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Tähän mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus; Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 aina vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.[7] Jo pitkään ennen yhdistymistä Kouvolan keskustaajama ulottui useamman kunnan alueelle; esimerkiksi kaikki Kuusankosken taajama-alueet ja pieni osa Valkealasta olivat kasvaneet kiinni Kouvolaan. Muita Kouvolan suuria taajamia ovat keskustaajaman läheisyydessä, Kymijoen vastarannalla sijaitseva Koria, Valkealan päätaajama, joka käsittää Jokelan ja Valkealan kirkonkylän, sekä eteläisen radanvarren Myllykoski ja Inkeroinen.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua.[8] Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa. Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Kouvolan rautatieasema rakennettiin Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta, minkä pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.[9]

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin taisteluiden ulkopuolella yli 200 ihmistä.

Kauppala ja kaupunkiMuokkaa

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta, ja se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola oli Kymen läänin pääkaupunki. Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta aina vuoteen 1990 asti.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä vesistöjä kaupungissa juurikaan ollut lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa oli tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa.

Vuoden 2009 kuntaliitosta edeltänyt Kouvola oli ja on uuden kaupungin keskuksena laajalti tunnettu 1960−1970-lukujen massiivisesta arkkitehtuuristaan lähes pelkästään betonista koostuvasta keskustastaan, kuten lukuisista tornitaloista ja kaupungintalostaan.

Kouvolan seudun kuntaliitosMuokkaa

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin se viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen.[7][10] Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna. Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle.[11] Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Seutukunnan asukasluku on ollut parhaimmillaan yli 102 000, kun se vuonna 2008 oli alle 96 000. Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä. Asukasluvultaan se on Suomen 11. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan se on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin. Uusi Kouvolan kaupunki otti käyttöön entisen Anjalankosken mainoslauseen Kymijoen kaupunki[12].

Kunnat/kaupungit, joista tehtiin Kouvola vuonna 2009:

Kunta Asukasluku Pinta-ala km2
Kouvola 30 633 44,88
Anjalankoski 16 379 752,92
Elimäki 8 199 391,74
Valkeala 11 656 1 003,72
Jaala 1 855 563,54
Kuusankoski 19 739 128,53
Kaikki 88 461 2 885,33

MaantiedeMuokkaa

 
Repoveden kansallispuistoa Kouvolan pohjoisosissa.

Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä Kouvolan alue käsittää laajan alueen Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Salpausselkä jakaa alueen runsasjärviseen ja metsäiseen pohjoisosaan ja vähäjärviseen, tasaisempaan ja enemmän viljelyksiä käsittävään eteläosaan. Suomen maisemamaakuntajaossa kaupungin pohjoisosat kuuluvat itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun ja eteläosat eteläisen rantamaan eteläiseen ja kaakkoiseen viljelyseutuun.[13]

Suurin osa kaupungin alueesta kuuluu Kymijoen vesistöön. Kymijoki virtaa kaupungin alueella aina Pyhäjärvestä alajuoksulle läntisen laskuhaaran eli Hirvikoskenhaaran alkuosaan saakka. Kaupungin kaakkoisosat kuuluvat Summanjoen vesistöön. Lisäksi pieniä alueita kaakossa kuuluu Vehkajoen ja Virojoen vesistöihin ja lännessä Taasianjoen vesistöön. Suurin järvi on pohjoisosassa sijaitseva Vuohijärvi, jonka kautta Mäntyharjun reitin vedet virtaavat Kymijokeen. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä virtaa Valkealan reitti länsiosiltaan kaupungin alueella.

IlmastoMuokkaa

Kouvolan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,5 −3,4 1,5 8,5 16,0 20 22,9 20,6 14,6 8,1 1,9 −1,7 ka. 8,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,7 −10,7 −6,6 −1,0 3,8 8,8 11,7 10,5 6,2 2,1 −2,7 −7,2 ka. 0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,3 −7,0 −2,6 3,6 10,3 14,7 17,5 15,5 10,2 5,1 −0,3 −4,3 ka. 4,7
Sademäärä (mm) 52 40 43 29 35 59 65 78 65 73 66 60 Σ 665
Sadepäivät (d) 11 9 9 7 7 9 9 11 10 11 12 12 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,5
−9,7
−3,4
−10,7
1,5
−6,6
8,5
−1,0
16,0
3,8
20
8,8
22,9
11,7
20,6
10,5
14,6
6,2
8,1
2,1
1,9
−2,7
−1,7
−7,2
S
a
d
a
n
t
a
52
40
43
29
35
59
65
78
65
73
66
60


VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kouvolan väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
94 529
1985
  
95 022
1990
  
94 352
1995
  
94 138
2000
  
91 550
2005
  
89 924
2010
  
88 072
2016
  
85 306
Lähde: Tilastokeskus.[14]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kouvolassa oli 84 196 asukasta, joista 71 684 asui taajamissa, 11 905 haja-asutusalueilla ja 607 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kouvolan taajama-aste on 85,8 %.[15] Kouvolan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kouvolan keskustaajama 48 289
2 Valkeala 5 957
3 Myllykoski 5 883
4 Inkeroinen 4 892
5 Koria 4 050
6 Elimäen kirkonkylä 1 350
7 Jaalan kirkonkylä 610
8 Utti 412
9 Kaipiaisten asemanseutu 241

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Sippola lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Kouvolan Maakunta historiaMuokkaa

AluejakoMuokkaa

Pääartikkeli: Kouvolan kaupunginosat

Kouvola on jaettu kuuteen suuralueeseen, 43 kaupunginosaan (tilastoalueeseen) ja 193 pienalueeseen. Suuralueet käsittävät ennen vuoden 2009 kuntaliitosta olemassa olleitten kuntien alueet.

Kouvola Suuralueet Tilastoalueet Pienalueet
Nro Suuralue Väkiluku Pinta-ala km2 Väestötiheys Nro Tilastoalue Väkiluku Lukumäärä
1 Kouvola (Keskusta) 30 185 44,88 672,57 1 Kangas 4 835 9
2 Kaunisnurmi 2 432 7
3 Sarkola 2 184 4
4 Vahtero 2 485 5
5 Käpylä 2 723 4
6 Tornionmäki 3 451 8
7 Lehtomäki 5 176 5
8 Kankaro 5 700 7
9 Mielakka 1 048 3
10 Tykkimäki 56 3
11 Korjala 95 4
2 Kuusankoski 18 944 128,53 147,39 18 Mäyrämäki 1 946 8
19 Ruotsula 965 6
20 Rantakulma 2 378 5
21 Voikkaa 1 541 6
22 Mattila 1 063 5
23 Pilkanmaa 1 509 3
24 Tähtee 1 243 2
25 Mäkikylä 2 763 6
26 Naukio 2 496 4
27 Kuusaa 2 877 5
28 Kuusaanniemi 4 1
29 Keltti 159 3
3 Anjalankoski 15 000 752,92 19,92 31 Myllykoski 6 618 5
32 Inkeroinen 5 539 4
33 Sippola 1 498 6
34 Kaipiainen 645 4
35 Muhniemi 700 4
4 Valkeala 11 433 1 003,72 11,39 41 Niinistö 2 964 3
42 Valkealan kirkonkylä 2 554 3
43 Jokela 1 609 4
44 Kiehuva 440 2
45 Aitomäki 547 3
46 Utti 1 083 7
47 Selänpää 785 2
48 Tuohikotti 449 3
49 Vekaranjärvi 1 002 6
5 Elimäki 7 900 391,74 20,17 51 Koria 4 154 3
52 Vilppula 1 025 4
53 Elimäen kirkonkylä 2 049 4
54 Villikkala 672 4
6 Jaala 1 703 563,54 3,02 61 Jaalan kirkonkylä 1 298 3
62 Karijärvi 405 2
Yhteensä 6 suuraluetta 85 165 2 885,33 29,52 43 tilastoaluetta 193 pienaluetta


SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kouvolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Nämä seurakunnat muodostavat Kouvolan seurakuntayhtymän.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kouvolan alueella toimii Haminan ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kouvolan kaupungin nykyisellä alueella.[17]

KunnallishallintoMuokkaa

KaupunginvaltuustoMuokkaa

Kouvolan kaupunginvaltuustossa on 59 valtuutettua. Sen paikkajako vuosina 2017–2020 on:[19]

LautakunnatMuokkaa

Kouvolalla on kymmenen lautakuntaa:[20]

  • Aikuisväestön lautakunta
  • Ikäihmisten lautakunta
  • Keskusvaalilautakunta
  • Kymen jätelautakunta
  • Lasten ja nuorten lautakunta
  • Liikelaitosten johtokunta
  • Maaseutulautakunta
  • Rakennus- ja ympäristölautakunta
  • Tarkastuslautakunta
  • Tekninen lautakunta

Suuralueet ja kaupunginosatMuokkaa

Kouvola on jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka muodostuvat liitoskunnista.[21]

Suuralueet jakautuvat edelleen kaupunginosiin. Kaupunginosia on vuodesta 2015 lähtien ollut 39.[22] Kaupunginosat ovat kunnallishallinnon yksiköitä, joita tarvitaan muun muassa kaavoituksessa, kiinteistötunnuksissa, erilaisissa luvissa, lausunnoissa ja inventoinneissa.[23]

Kouvolan kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.selvennä

LiikenneyhteydetMuokkaa

 
Dr14-veturi venäläisten säiliövaunujen vetäjänä Kouvolan ratapihalla.

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata) ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Junamatka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan tunnin ja 16 minuuttia. Oulun ja Kouvolan välillä junamatka kestää nopeimmillaan 6 tuntia ja 54 minuuttia Riihimäen kautta, ja Kuopion kautta saman verran. Viipuriin matkaa on 1 tunti ja 11 minuuttia. Pietari on 2 tunnin ja 20 minuutin päässä.

Kouvolan kautta kulkevat myös valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–LappeenrantaJoensuuKajaani) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli). Lisäksi sinne päättyy valtatie 12 (RaumaTampereLahti–Kouvola). Valtatie 6 kulki aikoinaan kaupungin keskustan läpi, mutta vuonna 1978 valmistui keskustan pohjoispuolitse sivuuttava ohikulkutie.

Linja-auton pikavuorolla 138 kilometrin matka Kouvolasta Helsingin keskustaan kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 10 minuuttia. Linja-auton pikavuorolla 214 kilometrin matka Kouvolasta Heinolan kautta Jyväskylään kestää nopeimmillaan 3 tuntia ja 15 minuuttia. Junalla Kouvolan ja Jyväskylän välinen matka Pieksämäen kautta kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 31 minuuttia.

Kaukoliikenteen yövuorojen määrä on Kouvolassa vähäinen. Öisin pääsee Kouvolasta julkisen kaukoliikenteen yhteyksillä ainoastaan Lappeenrannan kautta Imatralle vakiovuorobussilla.

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnettaselvennä. Kouvolan paikallisliikenne hoidetaan busseilla ja linjoja on 19, niillä kulkee linja-auto noin tunnin väleinlähde?.

Kouvolan lähin matkustajaliikennettä tarjoava lentoasema sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä Lappeenrannassa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 130 kilometriä.

Kaupungin alueella sijaitsee sotilaskäytössä oleva Utin lentoasema sekä Saveron, Selänpään ja Ummeljoen lentokentät.

TalousMuokkaa

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121 %.lähde? Stockmannilla oli tavaratalo Kouvolassa vuosina 1976–1982[24].

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen ja Innorail-hanke, jolla pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".[25]

Suomen kunnista Kouvolassa on kolmanneksi eniten kesämökkejä, vuoden 2009 alussa kaikkiaan 7 150.[26]

Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen:[27]

  • Alkutuotanto 1,2 %
  • Teollisuus 21,8 %
  • Kauppa 13,0 %
  • Liikenne 11,1 %
  • Liike-elämän palvelut 13,6 %
  • Julkiset ym. palvelut 34,9 %
  • Elinkeino tuntematon 1,3 %

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen:[27]

  • Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8 %
  • Jalostus 21,1 %
  • Palvelut 77,1 %
  • Tuntematon 1,1 %

KoulutusMuokkaa

 
Anjalan koulu

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö. Aiemmin kaupungissa toimi myös kääntäjiä kouluttanut Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos (alkuaan Kouvolan kieli-instituutti, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitos), mutta sen toiminta siirrettiin Helsinkiin vuonna 2009.[28]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

PeruskoulutMuokkaa

LukiotMuokkaa

KulttuuriMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella.

Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan Dekkaripäivät Kouvolan Teatterin tiloissa.

Kouvolan kaupungin kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjaston lisäksi 9 lähikirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

MusiikkiMuokkaa

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Kouvolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla silakkarullat, hernekeitto, etikkasienet ja talkkunahyve.[29]

YstävyyskaupungitMuokkaa

Nykyisellä Kouvolalla on kolme ystävyyskaupunkia: Balatonfüred Unkarissa, Mülheim an der Ruhr Saksassa ja Vologda Venäjällä.[30] Kouvolalla on yhteistoimintaa ystävyyskaupunkiensa kanssa hallinnon tasolla ja elinkeinoelämän, koulutuksen, liikunnan ja kulttuurin aloilla. Toiminta on ainakin toistaiseksi ollut kuitenkin varsin pienimuotoista.

UrheiluMuokkaa

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallossa, jalkapallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Myös Kymenlaakson ylpeys KPL on päässyt takaisin Superpesiksen kirkkaimpaan kärkeen. Jääkiekko kuuluu myös kestosuosikkeihin Kouvolassa jota edustaa KooKoo.

Kouvolan jäähalli on yksi Suomen suurimmista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja, UEFA määräykset täyttävä jalkapallokenttä, 4 jäähallia ja 4 uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Palomäen pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee Kouvolan ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

UrheiluseurojaMuokkaa

 
Kouvolan jäähalli (Lumon Areena)

TutustumiskohteitaMuokkaa

 
Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelema, 1977 rakennettu Kouvolan keskuskirkko.
 
Verlan tehdasmuseo entisen Jaalan kunnan alueella on Unescon maailmanperintökohde.
 
Taifun-laite Tykkimäen huvipuistossa.

NähtävyyksiäMuokkaa

TapahtumiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Kouvola Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b Valtioneuvoston päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta (314/2008) finlex.fi. 8.5.2008. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 30.12.2013.
  8. Jäntti, Pasi: Mikä on kouvo? Kaleva. Viitattu 12.5.2013.
  9. Kouvola.fi - Historia www.kouvola.fi. Viitattu 1.10.2017.
  10. Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2009.
  11. Kouvolasta suurkunta, myös Hämeenlinnan kuntaliitos syntyi Yle Uutiset. 26.11.2007. Viitattu 1.12.2007.
  12. Kouvolan kaupunki Kouvolan sivusto. Viitattu 20.6.2010.
  13. Maisemamaakunnat www.ympäristö.fi. Viitattu 17.9.2011.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/haminan-ortodoksinen-seurakunta
  19. Kaupunginvaltuusto Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  20. Luottamushenkilöorganisaatio Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  21. Taskutieto 2011 (pdf) (s. 10) Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  22. Kaupunginosajako koko kunnan alueelle (pdf) Kouvolan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
  23. Kaupunginosajako Kouvolan kaupunki. Viitattu 17.3.2015.
  24. Stockmannin historiaa Stockmann Oyj. Viitattu 19.12.2018.
  25. Visio Kouvola Innorail. Viitattu 17.4.2007.
  26. Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  27. a b Tilastotietoa kouvola.fi. 31.12.2004. Viitattu 12.3.2008.
  28. Helsingin yliopisto
  29. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 101. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  30. Ystävyyskaupungit Kouvolan kaupunki. Viitattu 28.3.2010.
  31. Kouvola-päivä, Kouvolan kaupunki

Aiheesta muuallaMuokkaa