Perinneruoka
paikalle tai kulttuurille tunnusomainen ruokalaji, jota on valmistettu sukupolvien ajan
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Perinneruoka on ruokaa, jonka sisältöön, valmistamiseen, tarjoiluun ja syömiseen liittyvä tieto, tapa ja osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle.[1]
.jpg)
Perinneruoat ovat tärkeä osa monien juhlapyhien, esimerkiksi joulun ja pääsiäisen viettoa. Ruoan merkitys juhlassa oli entisaikaan erityisen suuri, koska ravintoa ei aina ollut riittävästi.[2]
Tietyn alueen keittiön määrittelevät kolme päätekijää: perusraaka-aineet, valmistustavat ja tavallisimmat mausteet. Tiettyyn kulttuuriin kasvaneet ihmiset suosivat tottumustensa mukaista ruokaa ja mieltävät tietyt ravinnoksi kelpaavat raaka-aineet epämiellyttäviksi, jos niitä ei tunneta tai pidetä hyväksyttävinä kyseisessä kulttuurissa. Ruokakulttuurit ovat syntyneet ravinnon hankintatapojen, ruoanvalmistustapojen ja nauttimistapojen yhteisvaikutuksena.[3]
Perinneruoat eivät aina ole kovin alkuperäisiä siinä mielessä, että ne olisi keksitty kyseisellä alueella. Monet suomalaiset maaseudun ruokalajit ovat muunnelmia herrasväen vastaavista, jotka taas ovat usein peräisin Suomen ulkopuolelta. Esimerkiksi savolainen alatoopi ei välttämättä ole kovinkaan lähellä ranskalaista esikuvaansa. Nykyisin tarjottavat perinneruoat ovat myös nykyihmisen makuun ja nykyajan valmistustapoihin sopeutettuja. Esimerkiksi muikun ja monien muiden pilaantuvien elintarvikkeiden perinteinen säilömistapa oli hapattaminen, joka ei vastaa nykymakua.[4]
Suomen maakuntaruoat muokkaa
- Pääartikkeli: Luettelo Suomen maakuntaruoista
Suomen pitäjäruoat muokkaa
Suomessa toteutettiin vuosina 1984–1988 suuri pitäjäruokaprojekti, jota johti tv-kokkina tunnetuksi tullut Jaakko Kolmonen innostuttuaan savolaisen kotiseutuneuvos Bertta Räsäsen alkuperäisajatuksesta. Keskeisesti mukana oli myös Marttaliitto. Jokaiselle kunnalle, myös sodissa rajan taa Karjalaan jääneelle, valittiin yksi tai useampi vain sille tyypillinen ruokalaji. Joistakin ruoista tuli kilpailua kuntien välille: muurinpohjaletut hyväksyttiin kahden kunnan nimikkoruoaksi, klimppisoppa yli kolmenkymmenen. Projektin myötä syntyi vuonna 1988 julkaistu kirja Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat.[5][6][7]
Suomen perinneruoat muokkaa
Uudenmaan maakunta muokkaa
- inkoonpuuro (perunasta ja ohra- tai ruisjauhosta)[8][9]
- raparperikiisseli
- Pellingin kalakeitto
- runebergintorttu
- perunamakkara[9]
- hapanmakkara (hapatettu verimakkara)[9]
- suutarinlohi[10]
- silakkalaatikko[10]
- lohilaatikko[10]
- hirvipaisti[10]
- vasikanpaisti[10]
- perunamakkara[10]
- makaronilaatikko[10]
- piimäjuusto[10]
- jäätelö[10]
- luumukräämi[10]
- Hommaksen limppu (Porvoo)[11]
Varsinais-Suomen maakunta muokkaa
- keitetty hauki
- luumukiisseli (väskynäkräämi)
- piparjuurikastike
- silakkarullat
- kyrsä (kuminalla maustettu ruisleipä)
- varilimppu (Varsinais-Suomen maakuntaleipä[12])[13]
- läskisoosi (läskisoossi)
- mämmi
- riivattu (raastetusta perunasta tehty pannukakku)[13]
- sallatti[14]
- aladoopi eli sile (vasikanlihahyytelö)[14]
- pastanttipuuro (perunapuuro)[14]
- kaljavelli (leipäjuustoa kaljaliemessä)[14]
- leipäressu (maidossa keitettyä kuivaa leipää)[14]
- maksamakkara[14]
- palvimakkara[14]
- laukkamakkara[15]
- rusinamakkara[16]
- perunamakkara[15]
- Maskun makkara (ryynimakkara)[17]
- ahvenmuhennos[18]
- saariston kalakeitto[18]
- luumukräämi[10]
- juoksutinjuusto[10]
- prusmulju (maskulainen, kinkkukiusauksen tapainen)[17]
- lahnanpääkeitto (Paimio)[5]
- holomuussi[19]
Ahvenanmaan maakunta muokkaa
- Ahvenanmaan pannukakku
- lammaspata
- perinteinen mustaleipä
Hämeen maakunta muokkaa
- lammilainen sahti
- läskisoosi
- perunalimppu (pernalimppu)
- mämmi
- mustikkapöperö
Päijät-Hämeen maakunta muokkaa
- hollolalainen näkkileipä
- jälkiuunileipä
- munajuusto
- veripalttu (roppana)
- uunituuvinki (imelletty perunalaatikko)[20]
- hämäläisjuusto[20]
- lanttulaatikko[20]
- hernepuuro[20]
- tapuntaiset eli pyöröset (perunasoseella tai mannapuurolla täytetyt ruistaikinakakkarat)[20]
- sulhaspiiraat[20]
- kaurakiisseli[20]
- hapanlohko[20]
Kymenlaakson maakunta muokkaa
- hapanvelli (hapan hernesoppa)[21]
- hapankaalikeitto
- klimppisoppa
- sienisalaatti
- punsa (sianpäähyytelö)[22]
- maksakaali eli tappajaiskeitto[22]
- perunatuuninki[22]
- perunapuuro (perunasose suurustetaan ohrajauholla)[21]
- höllötys eli patajuusto (muna-piimäseoksella juoksutettua maitoa)[22]
- hörövoi (höllötyksen tapainen)[21]
- röpörieska[21]
- sakea rokka (herne-ruisjauhomuhennos)[22]
- marjamämmi (muita nimiä tirri, tikkutollo, pirana, pötsi, puolukkapänträ, retsikka)[22][21]
- mustikkasurppa (mustikkasurvosta, hapanleivänpaloja ja piimää)[22]
- taikinakiisseli[22]
Etelä-Karjalan maakunta muokkaa
- blinit (plinnit)
- karjalanpaisti (uuspotti)
- karjalanpiirakka
- lammaskaali (Rautjärvi)
- uunipotaatit (perunaa ja sianlihaa uunipadassa)[23]
- lanttulohkot[23]
- pirana (paksu keitto herneistä tai pavuista, juureksista, joskus lihastakin)[24][23]
- hapanlohko (hapan lanttu-perunapata)[23]
- pitakkamaito (perunat maitoliemessä)[23]
- marjamämmi[23]
- rantakala[10]
- hirvikeitto[10]
- sikasoppa[10]
- särä[10]
- sienisalaatti[10]
- paistikkaat (kokonaisia juureksia uunissa)[10]
- lanttukukkoset[10]
- kokkelipiimä[10]
- puolukka-porkkanapiirakka[10]
- marjapiirakka[10]
- lepuska (peruna-ohrajauhorieska)[10]
- rieska[10]
- potatkakkara (perunatäytteinen avopiirakka)[10]
- jälttä[10]
- kevätkaramelli[10]
- pitokaramelli (marmeladi)[10]
- kaurakiisseli[11]
- sultsina[11]
- erilaiset kukot[11]
Sultsina
Satakunnan maakunta muokkaa
- Rauman lapskoussi (satakuntalainen merimiespata)
- klimppisoppa[25]
- ohrankryynipuuro[26]
- nahkiaiset[26]
- ristiinnaulittu siika (loimutettu avotulella, Porin pitäjäruoka)[26][25][27]
- graavi siika[25]
- rusinasoppa[26]
- kivenkolosilakat[25]
- laiskanperunat[25]
- räätikkä- ja naurishauta
- suolpuolikkaat (suolasilakkaa ja perunaa keitettynä)[27]
- silakkaleipä (kalakukon tapainen)[27]
- topseilvellinki (rusinasoppa, jossa pannukakkua)[11]
- prötti eli perunamämmi (maltaat korvattu perunalla)[11]
- kakko (ohra-vehnäleipä)
Pirkanmaan maakunta muokkaa
- imelletty perunalaatikko[28]
- mustamakkara
- saunapalvikinkku
- Tampereen rievä
- rusinakeitto[28]
- ohrahiivaleipä[28]
- perunalimppu[28]
- klimppisoppa[28]
Keski-Suomen maakunta muokkaa
- jämsäläinen liponen
- lakkasoppa
- muikkukeitto
- uunipuuro (kokonaisista kauraryyneistä)[29]
- suolamuikku[29]
- imelletty perunalaatikko[29]
- naurishaudikkaat[29]
- jauhokalja[29]
- sianlihakastike[29]
Etelä-Savon maakunta muokkaa
- mustikkakukko (rättänä)
- nyrkkirieska
- ruukkumuikut
- sakia rokka eli papurokka[30]
- lanttupuuro[30]
- kalahauvikas (kalaa ja sianlihaa uunissa ruistaikinakuoren alla)[30]
- hapanlohko (keitettyä hernettä, lanttua ja hapantaikinaa)[30]
Eteläsavolaisten kuntien nimikkoruoat muokkaa
1980-luvun alkupuolella Savossa äänestettiin jokaiselle kunnalle omat nimikkoruoat:[31]
- Anttola: ohrajauhoista tehty, pannulla paistettu ryynirieska ja rahkan kaltainen kokkopiimä
- Haukivuori: tappaiskeitto lihasta ja sisäelimistä, puolukkavelli
- Joroinen: kapapaisti kuivatusta kalasta ja sianlihasta
- Juva: ryynimakkara ja ohraryynirieska
- Jäppilä: talkkuna ja tirripaisti, ruskistettua sianlihaa ja vettä[30]
- Kangaslampi: juustopaisti ruskistetusta sianlihasta, joka sekoitetaan ternimaitoon ja keitetään sakeaksi
- Kangasniemi: ruakarokka, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho
- Kerimäki: rantakala ja ruisleipä
- Mikkelin maalaiskunta: potlohko, perunalohkoja, sipulia ja lihaa uunissa
- Mäntyharju: sikakaali, padassa paistettua sianlihaa ja paistinliemessä haudutettua kaalia
- Pieksämäen maalaiskunta: tuohirieska ohrajauhosta, maidosta ja kermasta, paistetaan tuohisessa
- Punkaharju: kalapaisti ja herneistä ja ruisjauhoista imelletty imelärokka
- Puumala: tattaririeska sekä sianlihasta, sipulista ja kananmunista keitetty munapaisti
- Rantasalmi: limppisoppa, limpit vehnäjauhosta ja kananmunasta, sekä juhannusrieska ohrajauhosta ja kermasta
- Ristiina: sakea rokka, veteen keitettyjä herneitä ja ruisjauhoa, joskus myös ohrajauhoa
- Savonranta: mehokas, kaalinlehdellä paistettu hapanrieska maidosta ja ohrajauhosta
- Sulkava: talkkuna
- Sääminki: muikkupaisti ja marjavelli
- Virtasalmi: kouratalkkuna ja vadelmista tai muista marjoista keitettävä kesävelli
Pohjanmaan maakunta muokkaa
- klimppisoppa
- suolasiika
- Vaasan Jaakon puolukkajuoma (Vaasan Jaakoon puolukkajuoma)
Etelä-Pohjanmaan maakunta muokkaa
- leipäjuusto[32]
- sinsalla (eteläpohjalainen rosolli)
- kropsu[8][32]
- klimppisoppa[8]
- piimävelli
- kaljavelli[11]
- penkkivelli (ruisjauhosta imelletty velli)[32]
- naurisleipä[11]
- hiilisilakat[27]
- lasimestarin silli[27]
- silakkalaatikko[27]
- silakkapihvi[27]
- silakkarulla[27]
Keski-Pohjanmaan maakunta muokkaa
- lohilaatikko (lakslooja)
- juhannusjuusto (makiajuusto)[33][11]
- jänispaisti
- kampanisu
- juustopaisti[34][35]
- nyrkkirieska (ohrajauhoista ja maidosta)[34]
- jääränpääryt (kälviäläinen lammasmuhennos)[34]
- kievarin kuupano (perunasosekeon kuopassa sianlihakastiketta)[34]
- riiviröpö (perunapannukakku)[36]
- mutti eli pepu[36][11]
- riisirusinasoppa[36]
- makkarapaisti (lampaanlihaa, verimakkaraa ja leipäjuustoa)[36]
- leipäpaisti (kuumassa vedessä liotettua leipää)[36]
- siikavelli[11]
- suolasilakka[11]
- kievarin perunapuuro[11]
- ohrarieska[11]
- ohraryynipuuro[11]
- verileipä[11]
Pohjois-Savon maakunta muokkaa
.jpg)
- kalakukko
- muurinpohjaletut
- perunalaatikko (potattilouta)
- mykyrokka
- tappaiskeitto
Pohjoissavolaisten kuntien nimikkoruoat muokkaa
1980-luvun alkupuolella Savossa äänestettiin jokaiselle silloiselle kunnalle omat nimikkoruoat:[31]
- Heinävesi: perunarieska
- Iisalmi: muurinpohjalettu
- Juankoski: paistettu kala, uunijuusto ja rokkatuuvinki, sakea hernemuhennos
- Karttula: mykysoppa, muunnelma yläsavolaisesta mykyrokasta
- Keitele: kalamykykeitto, jossa on mädistä ja kalanmaksasta tehtyjä mykyjä, lisukkeena keitettyä kananmunaa
- Kiuruvesi: mykyrokka, jossa on lihaa ja sisäelimiä sekä verestä ja ohrajauhosta tehtyjä mykyjä
- Kuopio: kalakukko, kokkelipiimä ja marjakiisseli
- Lapinlahti: naurishuttu ja potattihuttu, veteen keitettyjä puuroja
- Leppävirta: kapakalapaisti kuivatusta kalasta ja sianlihasta
- Maaninka: sianlihapaisti, rokkatuuvinki ja marjakiisseli
- Nilsiä: piimävelli kokkelipiimästä ja ohrajauhoista
- Pielavesi: kalakeitto, jossa maitoliemi ja kananmunanlohkoja
- Rautalampi: suutarinpaisti ruskistetusta sianlihasta ja muikuista
- Rautavaara: potattilouta eli perunalaatikko, jossa on myös sianlihaa ja kalaa
- Siilinjärvi: patakukko, potattivelli ja punainen marjakiisseli
- Sonkajärvi: tuuvinkivelli, vellimäinen perunasose
- Suonenjoki: rasvapotut, muhennos sianlihasta, perunoista ja sipulista, ja kerroksittainen mansikkatalkkuna
- Tervo: potattilouta, sienillä jatkettu perunalaatikko
- Tuusniemi: potattikukko, perunaa ja sianlihaa taikinakuoressa[37]
- Varpaisjärvi: uunipaisti, sienisalaatti ja hillapuuro, ruisjauhoon keitetty puolukkapuuro
- Vehmersalmi: kapakalakeitto
- Vesanto: imelletty puolukkapuuro; nauriin keitinliemestä, kermasta ja ohrajauhoista keitettävä riepoliemi, naurishaudikkaat
- Vieremä: muurinpohjaletut
Pohjois-Karjalan maakunta muokkaa
- sienikeitto
- lanttusupikkaat
- karjalanpaisti
- karjalanpiirakat
- koppurokka, kuivatuista eläinten sorkista keitetty lihapata[37]
- suolakala[10]
- paistetut muikut[10]
- rosolli[10]
- karjalanpaisti[10]
- hapankaali[10]
- sienikukko[10]
- karjalanpiirakat ja munavoi[10]
- sultsinat[10]
- ohrauunipuuro[10]
- rahkapiirakka[10]
- marjamaito[10]
- lanttukukko
Pohjois-Pohjanmaan maakunta muokkaa
- ohrarieska[33]
- rössypotut[33]
- tikkusiika
- silakkaperunat[27]
- hiillostetut nahkiaiset[27]
- iiläinen lohisoppa[27]
- kalapotut[27]
- kitkan viisaat (neulamuikut)[27]
- muikun mäti[27]
- norssikukko (kalaruoka)[27]
- juhannusjuusto
Kainuun maakunta muokkaa
- imellysmarjapuuro[38]
- muikkukeitto
- rönttöset[38]
- naurispuuro[38]
- kapakalakeitto[38]
- pottumaito (perunat maitoliemessä)[38]
Lapin maakunta muokkaa
Poronkäristystä puolukkahillon, suolakurkkujen ja perunamuusin kera - verikakot (veri-jauhomykyjä keitinliemessä)[39]
- kalakakot (kala-jauhomykyjä keitinliemessä)[39]
- kuivalihakeitto[39]
- leipäressu eli leipäkiisseli[39]
- öllövelli (riisiä ja leipäjuustoa)[39]
- siirappivelli (piimää, siirappia ja rusinoita)[39]
- kampanisu[39]
- väinönputkipiirakka
- luikkuvelli (poron sääriluista ja riisistä)[40][11]
- koparakeitto (poron jalkaluista)[40][11]
Kaksi kampanisua kahvin kera - vanhakuu[40]
- tunka (verimakkara)[40][41]
- punasleipä (verileipä)[40]
- kampsu (verileipä)[40]
- sättäräkeitto[40]
Luovutettu Karjala muokkaa
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Karjalainen, Sari: Aladobista tirripaistiin – Suomalaista perinneruokaa. Opinnäytetyö. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.12.2018).
- Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- Nousiainen, Pirjo: Savolainen ruokakulttuuri- ja kuinka se näkyy Ylä-Savon peruskoulujen kouluruokailussa syksyllä 2015. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.12.2018).
Viitteet muokkaa
- ↑ Karjalainen 2009, s. 7.
- ↑ Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 2004.
- ↑ Finfood-sivusto ja Räsänen 1980, ks. Nousiainen 2015, s. 7.
- ↑ Paistinkääntäjät puhuivat perinneherkuista. Ihannekeittiössä valmistetaan aitoa ja yksinkertaista ruokaa. Helsingin Sanomat, 20.8.1987, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Malmberg, Ilkka: Makunystyrät muutoksen kourissa. Helsingin Sanomat, 14.2.1988, s. 3. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ 1985–86 Koti lähellä ja kaukana Marttaperinne-sivusto. Martat. Arkistoitu 6.12.2018. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ Kuolleita: Kotiseutuneuvos Bertta Räsänen. Maakuntien perinneruokakirjojen äiti. Helsingin Sanomat, 2.10.1994, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c Maakuntien ruokaperinteitä Ruokatieto.fi. Arkistoitu 7.8.2016. Viitattu 27.6.2015.
- ↑ a b c Marttoja ja herkkuja 12. Inkoon puuroa ja hapanmakkaraa. Helsingin Sanomat, 15.2.1965, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am Kolmonen 1988.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Karjalainen 2009, luku 3.
- ↑ Varru, Varsinais-Suomen ruokaketju varru.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 20.2.2012.
- ↑ a b Tukia, Anneli: Varsinaissuomalaisia herkkuja. Maakuntaruokien tekijät vähissä, pitokokitkin tilattava kaukaa. Helsingin Sanomat, 24.1.1974, s. 11. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f g Marttoja ja herkkuja 10. Aladoopia ja maksamakkaraa. Helsingin Sanomat, 1.2.1965, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Backman, Nils-Eric: Länsirannikon uutuus on riistamakkara. Helsingin Sanomat, 30.1.1992, s. 41. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Turulla ei ole omaa mustamakkaraa – mikä on Turun perinneruoka? Turkulainen. 20.9.2017. Viitattu 18.5.2018.
- ↑ a b Tukia, Anneli: Maskun makkara on pitäjän oma perinneherkku. Helsingin Sanomat, 9.12.1993, s. 41. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Tukia, Anneli: Kalaa Utön Solveigin tapaan. Helsingin Sanomat, 25.10.1984, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 34. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8.
- ↑ a b c d e f g h Marttoja ja herkkuja. Uunituuvinkia ja sulhaspiiraita. Helsingin Sanomat, 15.3.1965, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e Vainonen, Ulla-Maija: Kymenlaaksolaiset opiskelivat perinneruokiaan. Ruokakurssilla keitettiin hapanvelliä ja tikkutolloa. Helsingin Sanomat, 30.8.1979, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f g h Marttoja ja herkkuja 7. Perunatuuninkia ja mustikkasurppaa. Helsingin Sanomat, 29.12.1964, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f Marttoja ja herkkuja 11. Uunipotaatteja ja pitakkamaitoa. Helsingin Sanomat, 8.2.1965, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Länsimäki, Maija: Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot Kielikello. 4/1997. Kotus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b c d e f Marttoja ja herkkuja 4. Ohrankryynipuuroa ja konjakkiplareja. Helsingin Sanomat, 3.12.1964, s. 13. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d Porin päivänä syödään sakeaa ja makeaa. Helsingin Sanomat, 13.10.1975, s. 14. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Isotalo, M. 1999. Pitopöydässä ja nuotiolla: suomalaisen ruokakulttuurin opinto- opas. Helsinki: Maa- ja Kotitalousnaisten keskus.
- ↑ a b c d e Marttoja ja herkkuja 13. Ohrahiivaleipää ja perunalimppua. Helsingin Sanomat, 22.2.1965, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f Marttoja ja herkkuja 14. Jauhokaljaa ja uunipuuroa. Helsingin Sanomat, 2.3.1965, s. 12. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e Marttoja ja herkkuja 3. Uunipotaatteja ja kalahauvikasta. Helsingin Sanomat, 27.11.1964, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c Valtanen, Tuula: Arjen niukkuus ja juhlan runsaus kuuluvat Jalasjärven keittiöön. Helsingin Sanomat, 8.4.1976, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c Marttoja ja herkkuja 16. Rieskaa ja rössypottuja. Helsingin Sanomat, 28.3.1965, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d Salonen, Eeva: Pohjalaisia herkkuja. Lakeuden ruuista kootaan kirjaa. Helsingin Sanomat, 21.2.1974, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Vaalalainen juustopaisti Vaalan juustola. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ a b c d e Marttoja ja herkkuja 8. Riiviröpöä ja makkarapaistia. Helsingin Sanomat, 9.1.1965, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Marttoja ja herkkuja 6. Koppurokkaa ja lanttukukkoa. Helsingin Sanomat, 18.12.1964, s. 15. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e Marttoja ja herkkuja 9. Naurispuuroa ja marjarönttösiä. Helsingin Sanomat, 13.1.1965, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f g h Marttoja ja herkkuja 2. Verikakkoja ja poronkäristystä. Helsingin Sanomat, 21.11.1964, s. 13. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f g h Peräpohjolan Marttaliitto. 1982. ”Lapin pororuoat”. Teoksessa Larres, M. (toim.) Suomalainen ruokapöytä 3: perinteiseen makuun. Helsinki: Kirjayhtymä.
- ↑ Poronhoito ennen Kuolajärven kylä -sivusto. Viitattu 6.12.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Perinneruoka Wikimedia Commonsissa
