Avaa päävalikko

Masku

kunta Varsinais-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kuntaa. Huonekalukauppaketjua käsittelee artikkeli Maskun Kalustetalo.

Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Maskusta on Raisioon 12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km. Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio, Naantali ja Taivassalo. Kuhankuonon rajakivellä Maskun rajapisteen kohtaavat myös Aura, Pöytyä ja Turku.

Masku
Askainen.vaakuna.svg Masku.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Maskun kirkko
Maskun kirkko
www.masku.fi
Sijainti 60°34′15″N, 022°06′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Hallinnollinen keskus Maskun kirkonkylä
Perustettu 1234
Kuntaliitokset Lemu (2009)
Askainen (2009)[1]
Pinta-ala ilman merialueita 176,03 km²
273:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 204,01 km²
281:nneksi suurin 2018 [2]
– maa 174,85 km²
– sisävesi 1,18 km²
– meri 27,98 km²
Väkiluku 9 645
105:nneksi suurin 30.4.2018 [3]
väestötiheys 55,16 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 21,2 %
– 15–64-v. 61,7 %
– yli 64-v. 17,1 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 97,6 %
ruotsinkielisiä 1,0 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
153:nneksi suurin 2017 [6]
Työttömyysaste 6,4 % (2013) [7]
Kunnanjohtaja Arto Oikarinen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[8]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

10
9
5
4
4
2
1
Ilmakuva Maskun Rivierasta vuodelta 2015. Oikeassa alakulmassa vesistöistä suurin, 9,8 hehtaarin Karevanlampi ja Karevansuota. Kuvassa näkyy myös Humikkalan asuntoaluetta. Vasemmassa laidassa on valtatien 8 Raisio–Nousiainen moottoritien rakennustyömaa. Rakennustyömaan ja vesistöjen välissä on valtatie 8 senhetkinen tielinjaus.

Masku mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1234. Siitä on erotettu Rusko ja Vahto.[9] Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaisten kunnat liittyivät Maskuun. Uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.[1]

Masku tunnetaan muun muassa sieltä toimintansa aloittaneesta Maskun Kalustetalosta. Tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna.

Paikallisesti tunnettu on myös Maskun Riviera, hiekkakuoppa-alue, jolle syntyneet tekojärvet hiekkarantoineen ovat nykyään virkistyskäytössä. Alueella on myös suurikokoinen frisbeegolfrata. Maskussa alettiin kaivaa hiekkaa 1900-luvun alussa, ja viimeksi sitä tehtiin aktiivisesti 1970-luvulla. Rivieran hiekkaa on käytetty monien Turun seudun rakennusten ja teiden pohjana. [10][11]

Sisällysluettelo

NähtävyydetMuokkaa

Nähtävyyksiä ”vanhan” Maskun kunnan alueella ovat muun muassa Maskun keskiaikainen kivikirkko[12][13], Kankaisten kartano[14], Maskun museo[15] ja Maskun Rosarium[16].

Maskun tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu barokkityylinen Louhisaaren kartanolinna entisen Askaisten kunnan alueella ja siihen maisemallisesti liittyvä Askaisten keskiaikainen kivikirkko[17], jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat on arvioitu suomen vanhimmiksi.[18] Askaisissa on myös Ritaripuisto[19].

Lemussa tärkeitä kulttuurinähtävyyksiä ovat keskiaikainen 1456 vuonna rakennettu Lemun Pyhän Olavin harmaakivikirkko ja vanhaan lainamakasiiniin perustettu ja kotiseutumuseo Kemppien tupa kirkon vieressä[20] Kirkon paikalla on sijainnut jo 1200-luvulla pieni puinen kappelikirkko, josta ovat peräisin nykyisen kirkon krusifiksi ja kastemalja. 1300-luvulla rakennettu kivinen kappeli toimii nykyisen kirkon sakastina. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1812. Kirkon ainoa seinämaalaus kuvaa Martti Lutheria. Kirkonkirjoissa on myös nähtävillä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Viereisessä, kesäsunnuntaisin auki olevassa kotiseutumuseossa on näytteillä muun muassa vanhaa lemulaista talonpoikaisesineistöä. Museo sijaitsee 1887 rakennetussa lainamakasiinissa.[21][22]

Tunnetuin luonnonnähtävyys on Lemun Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue. Siihen kuuluvat Oukkulanlahden lisäksi myös Halkko- ja Rukanaukon vesialueet. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku.[21][23] Tämän lisäksi Lemun eteläosan laajoilla peltoaukeilla sijaitsee useita luonnontilaisia ja rauhoitettuja tammimetsiä, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen lehdoista. Natura-verkostoon kuuluvia tammimetsiä on yhteensä 26 hehtaaria.[24]

TapahtumatMuokkaa

Maskun teatteriyhdistys on esittänyt kesäteatteria Humikkalassa vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 2008 he esittivät Väinö Riikkilän luoman Pertsa ja Kilu -näytelmän. Näytelmän käsikirjoitti Ari Lehtinen, joka myös esitti näytelmässä Pertsan isää.

Loppukesästä järjestettävät Lemust' leippä -markkinat ovat Lemun merkittävin vuotuinen tapahtuma. Markkinoilla myyvät tuotteitaan ainoastaan paikalliset tuottajat ja yhdistykset. Markkinoita kutsuttiin 2000-luvulle asti Olavinmarkkinoiksi kirkon suojelupyhimyksen mukaan. Nykyinen nimi juontaa juurensa paikalliseen perinteiseen pitoruokaan, Lemun leipä -limppuun, jota myös myydään markkinoilla.

Joka toinen vuosi Maskussa järjestetään elokuun kolmantena viikonloppuna järjestöjen ja kunnan yhteistyönä kotiseutuhenkiset Maskun Päivät.[25] Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat.

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Maskussa toimii evankelisluterilainen Maskun seurakunta[26]. Maskun kirkkoherrana toimi vuodesta 1587 Hemming Henrikinpoika (Hemminki Maskulainen tai Maskun Hemminki, k. 1619), joka on yksi keskeisistä suomalaisista virsitekstien kirjoittajista. [27]

KunnanjohtajatMuokkaa

  • Rauli Lumio 2009–2015[28][29]
  • vt. kunnanjohtaja Maija Löfstedt 2015–2016[29]
  • Arto Oikarinen 2016–[29]

LiikenneMuokkaa

Maskun läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Valtatie 8 kulkee kunnan halki moottoritienä ja sillä on Maskun alueella kaksi eritasoliittymää. Turun tiepiirin käynnistämä hanke valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi välillä Raisio-Nousiainen valmistui loppuvuodesta 2016. Maskun eteläosassa moottoritien linjaus sijaitsee noin 2 kilometrin matkalta uudessa maastokäytävässä entisen valtatien länsipuolella. Tielinja jatkuu Maskun pohjoisrajalle moottoritienä noudattaen vanhaa valtatien linjaa.[30]

Maskun rautatieasema (lyhenne Mku) avattiin Maskun kirkon tuntumassa Uudenkaupungin radan valmistuttua vuonna 1922. Rautatien merkitys paikkakunnalle ei kuitenkaan noussut koskaan kovin suureksi. Maskun asema muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi vuonna 1967, tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1973 ja henkilöliikenne vuonna 1993. Asemarakennus myytiin yksityisomistukseen vuonna 2007. Maskun alueella Uudenkaupungin radalla on sijainnut myös vuoteen 1974 saakka käytössä ollut Piuhan seisake viisi kilometriä Maskun asemalta Turun suuntaan. [31]

Toukokuussa 2017 hallitus ilmoitti aikovansa sähköistää radan. Hankkeen hinnaksi on kaavailtu 21 miljoonaa euroa, joka kattaisi muun muassa suunnittelun ja sähköistyksen. Sähköistämisen pääperusteena on Turun ratapiha-alueen turvallisuus, mutta sähköistämisellä on kuitenkin mahdollista vastata myös henkilöliikenteen tarpeisiin.[32]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Maskun väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 209
1985
  
5 961
1990
  
6 887
1995
  
7 399
2000
  
7 763
2005
  
8 606
2010
  
9 455
2015
  
9 706
Lähde: Tilastokeskus.[33]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2016 lopussa Maskussa oli 9 675 asukasta, joista 7 684 asui taajamissa, 1 915 haja-asutusalueilla ja 76 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Maskun taajama-aste on 80,1 %.[34] Maskun taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[35]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Maskun kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Turun keskustaajaman kanssa. Se ulottuu Maskun lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle. Lemun kirkonkylä sijaitsee pääosin Maskussa, mutta pieneltä osin myös Nousiaisissa.[35]

KylätMuokkaa

 
Näkymä Seppäläntieltä etelään kohti Maskunjokea. Taustalla Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus.

Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Piuha, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Takapaltta, Tanila, Tuijula, Villilä.

Askaisissa

Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iiroinen, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Nepola, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Ruohoisenmaa, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Vilu

Lemussa

Heikkinen, Helala, Hievunen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneninen, Leppävainio, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittukartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Penninen (hävinnyt), Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Verainen, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen[36]

Tunnettuja maskulaisiaMuokkaa

Tennispelaaja Jarkko Nieminen on syntyjään maskulainen. Hän tutustui tennikseen Kurittulan koulussa. Maskun tenniskentät on nimetty hänen mukaansa. Jarkko Nieminen Oy toimii edelleen Maskussa. Myös jalkapalloilija Kasper Hämäläinen on syntyjään maskulainen. Laulaja Arto Nuotio asuu Maskussa. Imitaattori ja laulaja Martti Koivisto on maskulainen. Lisäksi veljekset Riku Riski ja Roope Riski aloittivat jalkapallouransa Maskun Palloseurassa.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitos 2007. Maskun kunta. Viitattu 4.3.2008.
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  3. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  8. Kuntavaalit 2017, Masku Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 1401. Helsinki: Otava, 1963.
  10. Härkönen, Rebekka: Maskun hiekasta rakennettiin kolme kaupunkia. Turun Sanomat, 1.7.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.12.2012.
  11. Rivieran yritysalueen asemakaava 28.5.2012. Maskun kunta. Viitattu 24.12.2012.
  12. Maskun kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.4.2011. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  13. Maskun kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  14. Kankaisten kartanolinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  15. Maskun museo Maskun kunta. Viitattu 11.6.2016.
  16. Maskun rosarium Maskun kunta. Viitattu 11.6.2016.
  17. Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2009.
  18. Honkasalo, Sari: lasimestarin signeeraus päivätty 355 vuotta sitten - Askaisten aateliskirkon ikkunat vanhimmat Suomessa säilyneet. Vakka-Suomen Sanomat, 3.10.2008, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
  19. Askaisten Ritaripuisto Maskun kunta. Viitattu 11.6.2016.
  20. Kotiseutumuseo Kemppien tupa Maskun kunta. Viitattu 11.6.2016.
  21. a b Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu Viitattu 11.4.2007.
  22. Museovirasto: Lemun kirkkomiljöö Viitattu 12.4.2007.
  23. Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti 10.4.2007. Viitattu 12.4.2007.
  24. Lounais-Suomen ympäristökeskus: Natura-alueet - Lemun lehdot 30.9.2003. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.4.2007.
  25. http://www.masku.fi/elinkeinot/matkailu/maskun-tapahtumia/maskun-paivat
  26. Maskun seurakunta Maskun seurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  27. Otavan iso tietosanakirja, osa 3, palsta 607. Helsinki: Otava, 1962.
  28. Varsinais-Suomen käsikirja 2013; sivu 188; Varsinais-Suomen liitto
  29. a b c Maskun uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Arto Oikarinen; Turun Seurusanomat15.6.2016
  30. Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19. tammikuuta 2010. Liikennevirasto. Viitattu 19. tammikuuta 2010. fin
  31. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 112. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  32. Uudenkaupungin junarata sähköistetään ts.fi. Viitattu 13.2.2018.
  33. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  34. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  35. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  36. Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 3, 11. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa