Avaa päävalikko

Naantali

kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa

Naantali (ruots. Nådendal) on kaupunki Suomessa. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 19 238 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 688,01 km2, josta 3,93 km2 on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 61,57 asukasta/km2. Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.

Naantali
Nådendal
Naantali.vaakuna.svg Naantali.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

Kuvakollaasi Naantalista.jpg
Sijainti 60°28′05″N, 022°01′35″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Hallinnollinen keskus Naantalin keskustaajama
Perustettu 1443
Kuntaliitokset Naantalin mlk (1964)
Merimasku (2009)
Velkua (2009)
Rymättylä (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 316,38 km²
236:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 688,01 km²
176:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 312,45 km²
– sisävesi 3,93 km²
– meri 371,63 km²
Väkiluku 19 238
61:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 61,57 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 60,7 %
– yli 64-v. 23,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 96,6 %
ruotsinkielisiä 1,3 %
– muut 2,1 %
Kunnallisvero 19,00 %
289:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste 8,0 % (2013) [6]
Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD

16
10
5
5
4
2
1
www.naantali.fi

Naantalissa sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta.

Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimi ja vaakuna säilyivät ennallaan. Osakuntaliitos 1.1.2011 siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Liitosten jälkeen asukasluvuksi tuli vajaat 20 000.[8] Liitetyt alueet kasvattivat kaupungin pinta-alaa yhteensä noin 50 neliökilometriä, maata alueesta on runsaat 27 km2, loput vesialuetta.

Taloustutkimuksen vuoden 2008 kuntien imagotutkimuksen mukaan Naantalilla on kokoluokkansa (Alle 20 000 as.) kunnista paras imago.[9]

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Naantalin keskusta on mantereen puolella. Tämän lisäksi Naantaliin kuuluvat Luonnonmaan ja Otavan saaret sekä suuri määrä pienempiä saaria, kuten Kailo, Livonsaari ja Palva. Saarten alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas manner on enimmäkseen taajamaa.

Naantalin naapurikunnat ovat Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo ja Turku.

Naantalista on Turkuun matkaa 16 kilometriä.

HistoriaMuokkaa

Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristofer Baijerilainen, joka siirsi alun perin Maskun Karinkylään perustetun (1438) luostarin Naantalin kirkon yhteyteen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’).

Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana kaupunki tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.

Kylpylätoiminta Naantalissa alkoi jo 1723 kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Toiminta vakiintui kuitenkin vasta 1863 kun kylpylä siirrettiin kaupungin rantaan kirkon alapuolelle. 1868 valmistui edelleen toimiva ravintola Kaivohuone. Vanhan kylpylän toiminta päättyi kysynnän vähetessä 1863. Vuonna 1922 Luonnonmaalla sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.

Kaupungille koitti parempi aika 1950-luvulla, kun kaupungin taloutta hallitsevat raskaan teollisuuden yksiköt perustettiin. Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja väkiluvultaan suurempi Naantalin maalaiskunta yhdistettiin. Vuonna 1984 turkulaisten yrittäjien, Ritva ja Pekka Niemen yhtiö Kuntoutusyhtymä Oy rakennutti Kalevanniemelle uuden ja ajanmukaisen kylpylän. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena.

LiikenneMuokkaa

 
S/S Ukkopekka Naantalissa vuonna 2004.

Naantaliin johtava päätie on Armonlaaksontie eli kantatie 40 eli E18. Saaristoon johtava tie on Rymättyläntie eli seututie 189 ja mantereesta erottava silta on Naantalinsalmen silta. Ukko-Pekan silta sen vieressä on kevyelle liikenteelle.

Raision keskustan kautta kulkeva vanha Naantalintie on Turun ja Naantalin välisen tiheän bussiliikenteen pääreitti. Kaupunkiin johtaa myös rautatie Raisiosta, mutta sillä ei ole enää henkilöliikennettä. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama. Naantalista 15 kilometrin säteellä Turussa sijaitsevat Turun lentoasema, kolme rautatieasemaa (satama, päärautatieasema ja Kupittaa) sekä Turun satama.

Kesäisin Turun ja Naantalin väliä liikennöi kahdesti päivässä Suomen rannikon viimeinen reittiliikenteessä oleva matkustajahöyrylaiva, S/S Ukkopekka.[10]

ElinkeinoelämäMuokkaa

 
Nesteen omistama Naantalin öljynjalostamon satama on osa Naantalin satamaa.

Turismin lisäksi Naantalin merkittävimmät elinkeinot ovat sähkötuotteiden valmistus, öljynjalostus, muu teollisuus ja palvelut. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin tavarasatama. Satamassa on myös Suomen Viljavan Naantalin viljasiilot, Fortumin Naantalin voimalaitos, joka muun muassa tuottaa vesikaukolämpöä Turun alueen asukkaille, Nesteen Naantalin jalostamo ja Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehdas. Luonnonmaalla sijaitsee Turun Korjaustelakka Oy, joka on Pohjois-Euroopan suurin kuivatelakka.

Suurimmat työnantajat ovat Neste, Fortum, Tata Steel Naantali Steel Service Centre, Finnfeeds Finland, Turun Korjaustelakka, Naantalin Kylpylä, Naantalin kaupunki, Muumimaailma, Boyfood ja Terhi Oy. Yritystoimipaikkoja kaupungissa on 936.[11]

Elinkeinorakenne

  • palvelut 59,0 %
  • jalostus 34,4 %
  • alkutuotanto 0,3 %
  • muu tai tuntematon 6,3 %

KylpylätoimintaMuokkaa

Naantalin kaupungilla on pitkät kylpyläperinteet. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 1700-luvulla lähdettä käytettiin terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Vuonna 1863 Nunnalahdelle rakennetun kylpylän hoitoihin kuului mm. Viluluodon 'ihmeitä tekevän' terveysveden juonti ja savihoidot. Myöhemmin kylpylätoiminta tyrehtyi, kunnes se herätettiin jälleen henkiin 1984, kun Naantalin Kylpylä perustettiin.

UrheiluMuokkaa

Naantalin tunnetuimmat urheiluseurat ovat Naantalin Löyly (lajeina maastohiihto ja yleisurheilu) sekä VG-62 (lajeina jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, ringette, yksinluistelu ja muodostelmaluistelu). Näiden seurojen toiminta keskittyy Kuparivuoren mäelle, jossa sijaitsee yleisurheilukenttä ja kaksi jäähallia, vuonna 2002 avattu 500-katsomopaikkainen Aurinkoareena ja 1986 avattu Kuparivuori-halli[12]. Koripallossa Naantalia edustaa Naantalin Koripalloilijat (NaKo).

GolfMuokkaa

Naantalissa on kaksi golfkenttää. Vuonna 2006 avattiin Aurinko Golf Venkaan ja 2007 Kultaranta Golf Luonnonmaalle. Molemmilla kentillä on täysimittainen 18-reikäinen golfkenttä; Aurinko Golf:issa on lisäksi tasoituskelpoinen 9 reiän kenttä ja Kultaranta Golf:issa par 3- ja par 2-kentät. Molemmilta kentiltä löytyy myös klubitalo palveluineen.

SalibandyMuokkaa

Jääkiekon ja jalkapallon jälkeen harrastajamäärältään Suomen kolmanneksi suurin laji, salibandy, on myös Naantalissa vahvasti edustettuna. Naantalin salibandyseura on SB Naantali. Joukkueita on naisissa, miehissä ja junioreissa.

LentopalloMuokkaa

Lentopalloa pelataan miehissä ykkössarjassa, kaksi joukkuetta kolmossarjassa sekä viitossarjassa. Naisissa sarjana on nelossarja. Joukkue on VG-62. Lisäksi kaupungissa on aktiivista lentopallopuulaakitoimintaa, joukkueita siinä on talvella yli kaksikymmentä, kesällä beach-puulaakissa hieman enemmän.

RingetteMuokkaa

Naantalilla on pitkät perinteet ringetessä. Jo Suomen ensimmäisessä ringetteturnauksessa 1980 oli mukana kaksi joukkuetta Naantalista. Nykyään Naantalin VG-62 on SM-sarjan menestynein ringettejoukkue.

NähtävyydetMuokkaa

 
Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Luonnonmaan saarella.
 
Naantalin vanhaa kaupunkia (2012)
 
Naantalin vierasvenesatamaa, ja Risto Räppääjä -elokuvista tuttu "Elvi-tädin kioski"
 
Muumi- ja Hemulin talo Muumimaailmassa.
 
Karvetin kaupunginosa.

Naantalin vanha kaupunki on vanha puutaloalue, joka on nähtävyys jo itsessään. Miljöö on tuttu myös Risto Räppääjä -elokuvista. Meritse kesällä, kahdesti päivässä, yhteyttä Naantalin ja Turun välillä pitää höyrylaiva S/S Ukkopekka.

Kaupungissa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä. Näitä ovat luostarikirkon lisäksi Kailon saaressa sijaitseva Muumimaailma sekä presidentin kesäasunto Kultaranta. Vilkas venesatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä pienet putiikit ja galleriat ovat kaupungin matkailullisia vetovoimatekijöitä.kenen mukaan?

Naantalissa järjestettäviä tapahtumia ovat kesäkuussa järjestettävät Naantalin Musiikkijuhlat (vuosittain lähes 18 000 konserttikävijää) sekä heinäkuussa vietettävä Unikeonpäivä.

Suomen Asuntomessujen hallitus päätti 19.4.2018 kaupungin hakemuksesta, että vuoden 2022 asuntomessut järjestetään Naantalin Luonnonmaalla.[13]

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Naantalissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Nämä seurakunnat muodostavat Naantalin seurakuntayhtymän[15].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Naantalin helluntaiseurakunta[16]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Naantalin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[17]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Naantalin kaupungin nykyisellä alueella.[14]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Naantalin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 328
1985
  
13 246
1990
  
14 622
1995
  
15 854
2000
  
16 743
2005
  
17 788
2010
  
18 596
2015
  
18 961
Lähde: Tilastokeskus.[18]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Naantalissa oli 19 167 asukasta, joista 16 284 asui taajamissa, 2 641 haja-asutusalueilla ja 242 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Naantalin taajama-aste on 86,0 %.[19] Naantalin taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[20]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Turun keskustaajama* 14 064
2 Järvensuu 1 014
3 Rymättylän kirkonkylä 772
4 Isokylä 228
5 Poikko 206

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Naantalin keskustaajama/kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Turun keskustaajamaa, joka ulottuu Naantalin lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle.[20] Yhteensä Turun keskustaajamassa on 272 230 asukasta ja sen pinta-ala on 280,82 neliökilometriä.[21]

Kaupunginosat ennen kuntaliitosta 2009Muokkaa

Naantali on kaupunkisuunnittelua ja tilastointia varten jaettu 21 kaupunginosaan, joista 12 sijaitsee mantereella ja loput Luonnonmaalla. Mannerpuolella asuu 12 207 asukasta. Kaupunginosat ja asukasluvut:


Ympäristö ja luontoMuokkaa

Naantalin edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Turun-Naantalin edustan merialueen tilaa on systemaattisesti tarkkailtu 1960-luvun lopulta lähtien.[22]

Naantalin merkittävin luontokohde on valtakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue, Tamminiemen luonnonsuojelualue, josta suurin osa on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää.

Naantalin keskustasta kilometri itään sijaitsee Luolalanjärvi, joka on suosittu lintuvesi.

Naantalin lounaisosissa sijaitsee Pakinaisten saaristo, joka on 571 hehtaarin kokoinen, saaristoinen Natura 2000- ja luonnonsuojelualue. Naantalin keskiosissa Merimaskussa sijaitsee noin 11 hehtaarin kokoinen Villivuoren luonnonsuojelualue joka on maakuntakaavaluonnoksessa merkitty maakunnallisesti arvokkaana suojelukohteena luonnontieteellisin ja maisemallisin perustein. Villivuorella pesii uhanalainen kangaskiuru.

Luonnonmaan saaren länsirannalla sijaitsee Naantalin ainoa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Se on vanha ja kookas mänty, joka on maakunnallisesti arvokas luontokohde ja esitetty Turun seudun maakuntakaavassa.[23]

Naantalin kaupungin nimikkokasvi on humala ja nimikkolintu on leppälintu.

YstävyyskaupungitMuokkaa

Kuuluisia naantalilaisiaMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Naantalin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, piparkakut sekä omenaviipaleilla täytetty hapanleipä, omenaleipä.[28]

TilastojaMuokkaa

 
Naantalin kirkko ja ranta 1920-luvulla.

Ikärakenne:

  • 0-14 v. 18,2 %
  • 15-24 v. 11,2 %
  • 25-44 v. 25,1 %
  • 45-64 v. 30,1 %
  • yli 64 v. 15,3 %
Naantali nähtynä Muumimaailmasta. Vasemmalla Kailon saareen vievä ponttoonisilta, sen oikealla puolella Naantalin kirkko ja venesatamaa.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kuntavaalit 2017, Naantali Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Kuntaliitos hyväksyttiin valtuustoissa pienin murinoin (Turun Sanomat 28. elokuuta 2007)
  9. Lotta Engdahl: Kuntien imagotutkimus 2008 15.12.2008. Taloustutkimus Oy. Viitattu 15.12.2008.
  10. Höyrylaiva SS Ukkopekka ukkopekka.fi. Viitattu 30.3.2008.
  11. Naantalin palveluhakemisto 1.1.2009-. Naantalin kaupunki.
  12. Jäähallit naantali.fi. 13.3.2013. Naantalin kaupunki. Viitattu 14.11.2015.
  13. Naantali sai vuoden 2022 Asuntomessut Suomen Asuntomessut. Viitattu 23.5.2018.
  14. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. Naantalin seurakuntayhtymä Naantalin seurakuntayhtymä. Viitattu 27.1.2012.
  16. Naantalin helluntaiseurakunta Naantalin helluntaiseurakunta. Viitattu 27.1.2012.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  20. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  21. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  22. http://www.naantali.fi/ymparisto_ja_luonto/fi_FI/ymparisto_ja_luonto/
  23. Naantalin Kaupunki: Lausunnot ja muistitukset Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ja muiden saarien 7.4.-21.5.2008 nähtävillä olleesta osayleiskaavaehdotuksesta naantali.fi. 1.12.2008. Viitattu 3.3.2009.
  24. Naantali pähkinänkuoressa Naantalin kaupunki. Viitattu 5.3.2009.
  25. Pirkko Arhippa Kustannus Mäkelä. Viitattu 14.3.2019.
  26. Carstens, Wilhelmina Kirja-Sampo. Viitattu 14.3.2019.
  27. Kuka on SAK:n johtoon nousemassa oleva Jarkko Eloranta? Yle. Viitattu 14.3.2019.
  28. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 26. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naantali.