Karvetti
Karvetti on Naantalin neljäs kaupunginosa noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta koilliseen. Kaupunginosassa on 1 927 asukasta (2005), ja se on siten väkiluvultaan Naantalin toiseksi suurin. Se rajoittuu pohjoisessa Aurinkotiehen, lännessä Ruonan yhdystiehen, etelässä Luolalan kaupunginosaan ja idässä Raision kaupunkiin. Kaupunginosa on saanut nimensä Karvetin kartanosta, jonka maihin alue ennen kuului.
| Karvetti | |
|---|---|
| Kaupunki | Naantali |
| Suuralue | mannerpuoli |
| Kaupunginosa nro | 4 |
| Väkiluku | 1 927 |
| Osa-alueet |
001 Karvetti 002 Tammisto |
Karvetin länsiosa on pääosin 1970–80-luvuilla rakennettua rivi- ja kerrostaloaluetta, joka on suureksi osaksi rauhoitettu henkilöautoliikenteeltä. Itäosassa eli Tammistossa on uudempia kerros- ja rivitaloja, ja se on hieman väljemmin rakennettu. Karvetin etelä- ja lounaisosassa sijaitsee teollisuusalue, jossa on lähinnä varasto-, metalli- ja elektroniikkatiloja, muun muassa Naantalin kaupungin keskusvarikko ja Rautaruukin 22 000 m²:n terminaalirakennus.
Kuntavaaleissa 2017 Karvetti–Tammiston äänesystalueella oli 1 494 äänioikeutettua, joista 56,4 % äänesti kuntavaaleissa. Äänistä SDP sai 31,1 %, kokoomus 23,8 %, perussuomalaiset 13 %, vasemmistoliitto 9,8 %, vihreät 13,5 %, keskusta 3,7 % ja kristillisdemokraatit 3,8 %.[1]
Palvelut muokkaa
Karvetissa on kolme päiväkotia sekä erilaisia kaupungin kerhotiloja ja pajatoimintaa Karvetin tilan entisessä 1 250 m²:n rakennuksessa.[2] Alueen länsiosassa sijaitsee noin 200 oppilaan vuonna 1985 valmistunut Karvetin alakoulu. Koulua laajennettiin vuosina 2008–2009.[3] Koulussa on 511 m²:n liikuntasali, koripallokenttä ja välittömässä läheisyydessä lämmitettävä tekonurmikenttä pääasiassa jalkapallokäyttöön. Se valmistui vuonna 2007 entiselle jalkapallo- ja jääkiekkokentälle. Kenttä on kumirouhepäällysteinen, valaistu ja talvikaudella lämmitettävä. Kentän pelialue on 105 m × 68 m, minkä lisäksi kenttä voidaan jakaa kahteen poikittaiseen pelialueeseen, joiden koko on 68 m × 50 m. Karvetin koulun laajennuksessa rakennettiin tekonurmen käyttäjien pukuhuonetilat.[4]
Kauppapalvelut ovat keskittyneet Länsi-Karvettiin, missä sijaitsevat Nesteen huoltoasema ja Lidl. Myös K-Supermarket sijaitsee näiden välittömässä läheisyydessä tien toisella puolella Viluluodossa.
Alueen läpi kulkee Naantalin sisäisen liikenteen palveluliikenne.
Historia muokkaa
Ensimmäiset asumisen merkit Karvetista ovat peräisin 1150–1300-luvulta. Varhaisimmat viitteet Karvetti-nimeen ovat vuodelta 1390. Karvetin maat omisti 1400–1500-luvuilla Naantalin luostari. Ruotsin kuningas Juhana III teki Karvetista rälssitilan vuonna 1577.
Robert Leander Karlström (21.1.1836–30.1.1892) osti Karvetin rälssitilan vuonna 1871. Tilan omistus siirtyi 21.1.1891 tehdyllä kauppakirjalla hänen vanhimmalle pojalleen Frans Leander Karlströmille (1.10.1860–16.6.1946) ja jälkimmäisen vaimolle Wendla Josefina Karlströmille (o.s. Wahlstén, 16.5.1866–10.2.1947).[5] Maanviljelysneuvos Einari Karvetin omistukseen tila tuli vuonna 1927 hänen isoveljeltään Niilo Vantolta (6.9.1894–28.7.1939). Tilalla syntyi Einari Karvetin poika, vuorineuvos Mauri Karvetti vuonna 1927. Vuonna 1940 perustettiin 25 hehtaarin tilalle laaja omenatarha, josta on edelleen omenapuita jäljellä pitkin Karvettia. Naantalin kaupungin omistukseen tila tuli vuonna 1971.[6] Karvetin kerrostaloalueen on suunnitellut Reino Lukander.[7]
Lähteet muokkaa
- Karvetti, Mauri (1996): Mofa muistelee - Kertomuksia lapsille ja lastenlapsille. Mauri Karvetti.
- Kivistö, Markus (2002): Liikemies ja lahjoittaja - Hjalmar Karlström ja hänen säätiönsä, Turku: Hjalmar Karlströmin säätiö. ISBN 952-91-5046-6.
Viitteet muokkaa
- ↑ Varsinais-Suomen vaalipiiri - Naantali - Äänestysalueet - Karvetti-Tammisto Kuntavaalit 2017. 11.10.2017 (päivitetty). Yle. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ Kaksi vuosikymmentä monen toimen talona (Arkistoitu sivu) Rannikkoseudun Sanomat. 23.1.2001. Viitattu 26.12.2015.
- ↑ Karvetin koulu Naantalin kaupunki. Viitattu 26.12.2015.
- ↑ Karvetin tekonurmi Naantalin kaupunki. Viitattu 7.2.2009.
- ↑ Robert Leander Karlströmin perukirja 24.3.1892.
- ↑ Karvetin historia 6.3.2008. Naantalin kaupunki. Viitattu 7.2.2009.
- ↑ Vahtera, Olli: Monitaitoinen suunnittelija rakensi unelman Kustaviin: Arkkitehti Reino Lukander (osastolla: Ihmiset, kuolleet. Sivu A12. ISSN 1239-257X) hs.fi, Helsingin Sanomien verkkopalvelu. 14.3.2000. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.12.2016.
Kirjallisuutta muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karvetti Wikimedia Commonsissa
- Jäntere, Kaarlo; Karlström, Hjalmar & Karvetti, Einari: Karvetin tilan vaiheista. Naantali: Mauri Karvetti, 1971.
