Avaa päävalikko

Lapila on saari Naantalissa Luonnonmaan eteläpuolella Airiston pohjoispäädyssä. Saaren pinta-ala on 3,09 neliökilometriä, ja siellä on useita vapaa-ajan asuntoja. Saarelle ei ole kiinteää tieyhteyttä.[1] Saarella sijaitsee samanniminen kartano.

MaantiedeMuokkaa

Lapila on melko pyöreä saari ja sen levein kohta on noin 2,5 kilometriä. Lapilan rantaviivan pituus on 15,81 kilometriä.[2][3]

Saaren pohjoispuolella sijaitsee Luonnonmaa ja 1,5 kilometriä koilliseen Ruissalo.

Saaressa on tulva-alttiita ranta-alueita, sekä hiekkaa pieninä laikkuina. Koska saari sijaitsee Naantaliin ja Turkuun johtavan laivaväylän varrella rannat syöpyvät tavallista voimakkaammin.

Lapilassa on kartanon lisäksi muutama pientila ja jonkin verran loma-asuntoja.[4]

Lapilan kartanoMuokkaa

Lapilan kartanoympäristö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö.[5][6] Kivinen kaksikerroksinen rokokoo-ajan arkkitehtuuria edustava kartano valmistui 1700-luvulla ja sen rakennutti hovioikeudenneuvos L.A. Ekenberg vuonna 1763, Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schröderin piirustusten mukaan. Se on yksi Suomen ensimmäisistä mansardikattoisista kartanoista. Kartanomiljööseen kuuluu myös muita rakennuksia ja ne ovat kartanoa vanhempia. Sivurakennuksia on remontoitu ja ne ovat päärakennusta paremmassa kunnossa.[2][4]

LuontoMuokkaa

Lapilansaari sisältyy Ruissalon alueen valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettuun maisema-alueeseen Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa.[2]

Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti Lapilassa on suojeltu seuraavat alueet: Ruuhimäen pähkinäpensaslehto, Lapilan keskiosan jalopuumetsiköt, Ruuhimäen jalopuumetsikkö ja Lapilan saaren keskiosan lehdot ja kalliot. Ne ovat myös maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita.[7]

Lapilassa on suoritettu voimakkaita metsähakkuita, jotka ovat heikentäneet muun muassa maisema-arvoja.

Maastotietokannan tulva-alueluokituksen perusteella Lapilassa on ruoikkorantaa noin kolme kilometriä.[2]

Saarella on "Henrikin" tammi, jonka laskettiin olevan yksi Suomen suurimmista tammista.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c ”Liite 1”, Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret, s. 109. Alueiden kehittäminen 26/2010. Työ- ja elinkeinoministeriö, 2010. ISSN 1797-3562 ISBN 978-952-227-374-1. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.9.2014).
  2. a b c d e Pöyry Environment Oy: Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus, Kaavaselostus, joka liittyy 20.11.2008 päivättyyn kaavaehdotuskarttaan (pdf) 20.11.2008. Naantalin kaupunki. Viitattu 9.4.2009.
  3. Lapila Karttapaikassa kansalaisen.karttapaikka.fi. Maanmittauslaitos. Viitattu 23.9.2014.
  4. a b Maa ja Vesi Oy: Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus, Lähtötietoraportti (pdf) 20.12.2005. Naantalin kaupunki. Viitattu 9.4.2009.
  5. Maa ja Vesi Oy: Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pdf) 1.4.2008. Naantalin kaupunki. Viitattu 9.4.2009.
  6. Lapilan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12. 2009. Museovirasto. Viitattu 3.2.2010.
  7. Pöyry Environment Oy: Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus, Luettelo luontokohteista (pdf) 3.3.2008. Naantalin kaupunki. Viitattu 9.4.2009.