Avaa päävalikko

Tamminiemen luonnonsuojelualue on Naantalissa Luonnonmaalla sijaitseva, 6,8 hehtaarin kokoinen, valtakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue. Suurin osa Tamminiemestä on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää. Hyönteis- ja sienilajiston kannalta tärkeitä ovat useat maatuvat lehtipuurungot, joissa Tamminiemessä kasvaa muun muassa taulakääpää, rikkikääpää ja pakurikääpää.

KasvillisuusMuokkaa

 
Tamminiemen kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti kieloja. Kuva ei Tamminiemestä.

Suurin osa Tamminiemestä on jalopuuvaltaista kuivaa lehtometsää, jossa kasvaa paikoin satoja ainoastaan runkomaisia lehmuksia ja tammia sekä kymmeniä vaahteroita. Rantojen valtapuuna on tervaleppä, ja jalopuuston seassa kasvaa koivuja ja haapoja. Alueen pohjoisrinteet ja eteläreuna ovat karumpia ja havupuuvaltaisempia. Pensaskerroksessa kasvaa runsaasti pähkinäpensaita, mutta myös runsaasti taikinamarjaa sekä paikoin katajia ja lehtokuusamaa.

Kenttäkerroksessa kasvaa kieloa suurina kasvustoina. Mustikka, metsäkastikka, lehtonurmikka, syylälinnunherne, valkovuokko ja nuokkuhelmikkä ovat yleisiä. Paikoin esiintyy sinivuokkoa, sormisaraa, karhunkiertoa, valkolehdokkia ja mustakonnanmarjaa. Tamminiemen eteläreunalla pellon reunassa kasvaa mäkilehtolustetta ja rantahirvenjuurta. Kalliokedolla kasvaa muun muassa sikoangervo, kalliokielo, mäkitervakko, ketomaruna, keltamatara, hietalemmikki, mäkikuisma, karvakiviyrtti ja valkolehdokki.

Alue, Naantalin opiston kesäpaikalta niemen kärkeen on puistomaisemmin hoidettua aluetta, jossa kasvaa kookkaita vahvaoksaisia tammia, joukossa rauduskoivua ja mäntyä, rannassa tervaleppää. Tämän alueen pensaskerros on niukka, ja osittain ruohoisessa kenttäkerroksessa kasvaa muun muassa tuoksusimaketta, kevätesikkoa, valkovuokkoa, kieloa, metsäapilaa ja niittyleinikkiä. Ranta-alueen maasto on kulttuurivaikutteisempaa, tuomi- ja katajavaltaisista, pensaikoista niittymäisten laikkujen ja tervaleppäsaarekkeiden muodostamaa aluetta, joka rannan luhtareunuksen kautta muuttuu ruovikoksi.

Pellon erottamassa Orkolan lehtomäessä kasvaa lähes 40 runkomaista lehmusta sekä useita vaahteroita ja tammia, mutta valtapuuna on kuitenkin koivu ja rantaa hallitsee tervaleppä. Orkolan lehtomäen pensaskerroksessa kasvaa yli 20 vähintään 2 metristä pähkinäpensasta. Kenttäkerroksessa kasvaa tyyppilajeina sini- ja valkovuokko, sekä kielo.

EläimistöMuokkaa

KovakuoriaisetMuokkaa

Vuonna 2000 osan alueesta kattaneessa Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan toimeksiannosta tehdyssä kovakuoriaisselvityksessä löydettiin 186 kovakuoriaislajia. Harvinaisin niistä oli Orthocis vestitus kovakuoriainen, joka on tavattu Suomessa viimeksi 1980-luvun alussa. Tamminimestä löytyi myös kaksi uhanalaiseksi luokiteltua kovakuoriaislajia. Äärimmäisen uhanalaisen kaljurunkokartukkaan esiintymiä on löydetty Suomesta vain kaksi, myös lähes yhtä harvinainen, vaarantuneeksi luokiteltu sukalymykkä löytyi alueelta. Lisäksi löytyi neljä muuta harvinaista lajia ja silmälläpidettäviin luokiteltu lännenvaajapimikkä, jolla on Suomessa kymmenkunta esiintymää. Muita harvinaisia kovakuoriaisia olivat muun muassa Ocalea baclia, Denrophilus corticalis ja Meligethes corvinus.[1]

Tamminiemen luonnonsuojelualueella on tehty myös vuoden 2007 aikana kovakuoriais- ja perhoslajiston selvitys. Tilaajana oli Lounais-Suomen ympäristökeskus.[2]

LinnustoMuokkaa

Tamminiemen linnuston tyyppilajeja ovat muun muassa satakieli, punavarpunen ja kultarinta sekä kolopesijät.

Tamminiemen valinta luonnonsuojelualueeksiMuokkaa

Lounais-Suomen ympäristökeskus päätti 8. heinäkuuta 2004 perustaa Tamminiemen luonnonsuojelualueen.

Perusteluina olivat:

  • Rauhoituksen tarkoituksena on arvokkaiden jalopuulehto-, kallioketo- ja kallioalueiden sekä niiden runsaan eliölajiston säilyttäminen. Luonnonsuojelulain 10 §:n 2 momentin mukaisesti:
    • Alueella elää ja on momentin 1 kohdan mukaisia, uhanalaisia, harvinaisia ja harvinaistuvia eliölajeja ja eliöyhteisöjä
    • Alueella on Suomessa poikkeuksellisen suuri jalopuuvaltainen metsäalue sekä kasvillisuudeltaan rikkaita kallioketoja
    • Alue on momentin 3 kohdan mukaisesti erityisen luonnonkaunis, kolmelta puolelta merelle ja etelästä peltoaukealle avautuva, korkealle kohoava jalopuumetsäselänne
    • Eliölajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason säilyttäminen vaatii momentin 5 kohdan mukaisesti luonnonsuojelualueen perustamista

LähteetMuokkaa