Avaa päävalikko

Fortum Oyj on suomalainen energiayhtiö, jonka toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan, Baltian maihin ja Intiaan. Yhtiön liiketoimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut, sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Yhtiön päätuotteita ovat sähkö, lämpö ja höyry. Lisäksi Fortum tarjoaa kierrätys- ja jätepalveluita, kuten ympäristöalan asiantuntijapalveluita ja vaarallisten jätteiden käsittelyä.[3] Fortum on luopunut merkittävissä määrin sähkönsiirtoverkkojen omistamisesta.lähde?

Fortum Oyj
Fortum logo.svg
Tunnuslause Join the change ja For a cleaner world
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: FORTUM
Markkina-arvo Nousua 16 966 milj. (31.12.2018)[1]
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark
Puheenjohtaja Matti Lievonen
Kotipaikka Espoo, Suomi
Toimiala energia
Tuotteet sähkö, lämpö, höyry, energia-alan asiantuntijapalvelut, kierrätys- ja jäteratkaisut
Liikevaihto Nousua 5 242 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Laskua 1 138 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Laskua 858 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 8 767 (keskim. 2018)[1]
Tytäryhtiöt Fortum Markets AB, Fortum Service AB, Fortum Service Öst AB, Fortum Värme, Fortum Distribution, Fortum Generation, Fortum Power & Heat AB
Omistaja Suomen valtio (50,76 %)[2]
Kotisivu www.fortum.com

Fortumin liikevaihto vuonna 2018 oli noin 5,2 miljardia euroa. Vuonna 2017 Fortum oli liikevaihdolla mitattuna Suomen 18. suurin yritys[4]. Fortum perustettiin ja listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1998. Syyskuusta 2015 alkaen Fortumin toimitusjohtajana on toiminut Pekka Lundmark.[5]

HistoriaMuokkaa

Fortumin tausta: Imatran voima ja NesteMuokkaa

Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana.

Pääartikkelit: Imatran Voima ja Neste (yritys)

Imatran Voima oli pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoa harjoittava yhtiö, joka oli perustettu vuonna 1932 hallinnoimaan ja käyttämään Imatrankosken vesivoimalaitosta. Yhtiön omistukseen tuli myöhemmin joukko muita voimalaitoksia, joista suurimpia ovat Oulujoen voimalaitokset, Inkoon ja Naantalin voimalaitos hiilivoimalaitokset ja Loviisan ydinvoimalaitos.lähde? Neste Oy perustettiin 9. tammikuuta 1948 valtion öljynjalostamoksi, jotta maahan saataisiin enemmän verotuloja öljystä. Yhtiö oli perustamistaan seuranneina vuosikymmeninä yksi maan suurimmista veronmaksajista.lähde?

1998-2009Muokkaa

Fortum jakautui 1. toukokuuta 2004 kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Neste Oil kuului koko vuoden 2004 Fortum-konserniin ja irtaantui siitä vasta keväällä 2005. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Mikael Lilius vuosina 2001–2009.[6]

Syksyllä 2005 julkisuudessa keskusteltiin Fortumin kannustinjärjestelmistä, kun johdon optiovoitot kohosivat yli puoleen miljardiin euroon[7], muun muassa Lilius sai noin 2,4 miljoonaa euroa lokakuussa 2004 myymistään optioista.[8] Lokakuussa 2005 asiasta eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana ollut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen totesi, että valtio puuttuu Fortumin johtajien optioihin vain eduskunnan toiveesta, omalla riskillään kauppa- ja teollisuusministeriö ei halunnut kaventaa johtajien etuja.[9] Vuonna 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaannut ministeri Kari Häkämies totesi eduskunnan kyselytunnilla, ettei saatuja palkkioita voi kerätä takaisin eikä palkkioita voi kohtuullistaa.[10] Palkkiojärjestelmä oli muodollisesti Suomen hallituksen antaman ohjeistuksen mukainen, mutta valtio ei ollut tyytyväinen lopputulokseen.[6] Vuosien palkkiokohun vuoksi Fortumin johto lopulta uudistui, huhtikuussa 2009 hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs kertoi, ettei aio jatkaa hallituksessa ja toimitusjohtaja Mikael Lilius jäi eläkkeelle loppuvuonna 2009.[6]

 
Meri-Porin voimalaitos lokakuussa 2009.

Tammikuussa 2006 Fortumin tytäryhtiö Fortum Power and Heat osti Espoon kaupungilta sen osuuden E.ON Finland Oy:stä. Kaupan ansiosta Fortumin kritisoitiin saaneen siirtokapasiteetin niukkuuden vuoksi ainakin osan ajasta määräävän markkina-aseman Suomen markkinoilla. Kilpailuvirasto hyväksyi kaupan kesäkuussa, mutta asetti kaupan ehdoksi sähköntuotannon vuokraamista kilpailijoille: Fortumin tuli vuokrata 1 TWh niin sanottua virtuaalikapasiteettia 31.3.2011 asti, ja Meri-Porin hiilivoimalaitoksen osuus tuotannosta 30.6.2010 asti. Lisäksi Haapaveden turvelauhdevoimala ja Hämeenlinnan yhteistuotanto- sekä kaasuturbiinivoimalaitos tuli myydä.[11] Fortum valitti päätöksestä, ja Markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen maaliskuussa 2008. Ratkaisussaan se katsoi Kilpailuviraston päätöksestä poiketen, ettei Fortum ollut määräävässä markkina-asemassa ennen kyseistä yrityskauppaa eikä sen jälkeenkään.[12] Kilpailuvirasto valitti päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin piti voimassa markkinaoikeuden antaman ratkaisun.[13]

Helsingin Sanomien mukaan Espoon Sähkön osto E.ON:lta oli hyvä liiketoimi Fortumille, sillä espoolaisten maksamat hinnat kaukolämmöstä paransivat selvästi Fortumin tulosta. Lisäksi kaukolämmön myyjällä on aina alueellinen monopoli, eikä sen hinnan osalta suoriteta viranomaisvalvontaa, kuten sähkön siirtomaksujen osalta tehdään.[14]

Suomessa Matti Purasjoki esitteli syyskuussa 2006 Pekkaristen tilaaman selvityksen Kauppa- ja teollisuusministeriö. Hän ehdotti siinä Fortumin hallitsevan markkina-aseman rajoittamista siten, että siitä irrotettaisiin kotimaiset vesivoimalat ja siten, että se irtautuisi itse Teollisuuden Voimasta, joka omistaa ydinvoimaloita Eurajoen Olkiluodossa.[15]

 
Fortumin voimalaitos Njaganissa.

Kesällä 2007 Fortum myi osuuteensa Luoteis-Venäjällä toimivasta Lenenergo-sähkönjakeluyhtiöstä. Ostajina olivat RAO UES, VTB pankki ja I.D.E. Electricity Distribution Investments 1.[16] Viimeksi mainitun nimen takana oli Integrated Energy Systems.[17] Myös Pietarin kaupunki oli ollut kiinnostunut osuuden ostamisesta.[18]

Fortum osti maaliskuussa 2008 venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä TGK-10 29 prosentin osuuden Tšeljabinskin alueella. Myyjä oli RAO UES. Yrityksen liikevaihto oli 590 miljoonaa euroa ja sillä oli 6100 työntekijää.[19] Talouselämä-lehden mukaan Fortumin yritysostohanke oli Suomen historian suurimpia investointeja ulkomaille ja suurin investointi Venäjälle. Kauppa maksoi 2,7 miljardia euroa. Fortum nosti edelleen omistusosuuteensa 93 prosenttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Fortumin kannattavuuslaskenta perustui sähkön hinnan vapauttamiseen vuonna 2011, jolloin analyytikkojen mukaan sähkön hinta Venäjällä saattaa kaksinkertaistua. Ostetun yrityksen voimaloiden alueella asuu neljä miljoonaa ihmistä.[20] Yhtiön nimeksi muutettiin OAO Fortum keväällä 2009.

2010-Muokkaa

2010-luvulla Fortum on pyrkinyt eroon turvallisesta, mutta pienikatteisesta sähkönsiirtoliiketoiminnasta korvatakseen sen korkeamman tuoton liiketoiminnalla.[21]

Vuonna 2012 Fortum myi tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n Pohjois-Euroopassa toimivalle sijoitusyhtiölle, EQT Infrastructure Fundille. Yrityskaupan myötä nämä kaksi yritystä yhdistyivät Adven Oy:ksi.[22]

Vuonna 2012 Fortum kertoi investoivansa 20 miljoonaa euroa uuteen bioöljyn tuotantolaitokseen Joensuussa. Laitos integroitiin Joensuun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen, ja sen tuotantotoiminta käynnistyi marraskuussa 2013.[23] Laitos oli Fortumin mukaan ensimmäinen laatuaan maailmassa.[24]

Fortum vastusti windfall-veroa, jossa verotetaan päästötöntä sähköä tuottavat voimalaitoksia, jotka ovat valmistuneet ennen kuin EU:n päästökauppadirektiivi tuli voimaan vuonna 2004. Vero kohdistui noin 130 vesivoimalaitokseen, neljään ydinvoimalaitosyksikköön ja 10–15 tuulivoimalaitokseen, jotka hyötyvät ansiottomasti päästökauppajärjestelmästä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Fortumin laskelmien mukaan se on veron suurin maksaja, vuositasolla noin 25 miljoonan euroa. Se teki verosta kantelun Euroopan komissiolle. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen windfall-verosta loppuvuodesta 2013.[25]

Joulukuussa 2013 Fortum ilmoitti luopuvansa sähkönsiirrosta Suomessa ja myyvänsä liiketoimintonsa Suomi Power Networksille, jonka suurimpina osakkaina olivat kansainväliset sijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure Management ja muina osakkaina Keva ja LähiTapiola. Kauppahinta oli 2,55 miljardia euroa.[26] Kauppa saatiin päätökseen maaliskuussa 2014, ja uusi sähkönsiirtoyhtiö aloitti toimintansa nimellä Caruna Oy.[27]

Helmikuussa 2015 Fortumin toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Tapio Kuula erosi sairauden vuoksi. Väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön talousjohtajana toiminut Timo Karttinen.[28][29] Pekka Lundmark aloitti uutena toimitusjohtajana syykuussa. Ennen nimitystä hän toimi Konecranesin toimitusjohtajana.[30]

Maaliskuussa 2015 Fortum kertoi myyneensä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla.[31]

Vuonna 2016 Fortum osti pohjoismaisen kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n.[32] Entisestä Ekokemistä muodostui tytäryhtiö Fortum Waste Solutions, joka tarjoaa ympäristöasioiden hallintaan ja materiaalitehokkuuteen liittyviä palveluita Pohjoismaissa.[33] [34]

Vuonna 2016 saatiin valmiiksi vuonna 2008 käynnistetty mittava investointiohjelma, jonka aikana Fortum rakensi yli kaksi gigawattia uutta tuotantokapasiteettia Venäjälle.[35] Investointiohjelmaan kuului kahdeksan voimalaitosta, joista suurin oli Nyagan GRES. Sen ensimmäinen ja toinen yksikkö vihittiin käyttöön vuonna 2013 ja kolmas yksikkö vuonna 2014.[36] Njaganin kaupungissa, Pohjois-Uralilla sijaitseva voimalaitos tuottaa sähköä Hanti-Mansian öljy- ja kaasuteollisuudelle.[37]

Tammikuussa 2018 Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista, kaupan arvo oli 3,76 miljardia euroa. Tarjouksen mukaan Fortum sai lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.[38] Loppuvuonna 2018 Fortumin hallussa oli 49,99 prosenttia Uniperin osakkeista[1]. Uniperin johto arvosteli kauppaa pitäen sitä vihamielisenä.[30] Helmikuussa 2019 Uniperin hallintoneuvosto lopetti valtataistelun tekemällä sovun Fortumin kanssa[39]. Kauppaa vastustaneet toimitusjohtaja Klaus Schäfer ja talousjohtaja Christopher Delbrück saivat lähteä yhtiöstä elokuun 2019 loppuun mennessä.[40]

Uniperin sähköntuotannon kapasiteetti Fortumiin verrattuna oli vuonna 2018 kolminkertainen eli noin 11 000 megawattia. Kapasiteetistä noin kolmannes oli hiilivoimaa ja loput noin 70 prosenttia kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa. Jos Saksa ja Eurooppa lopettavat hiilen käytön, Fortumin arvion mukaan Uniperin kaasu-, vesi- ja ydinvoiman arvo kasvaa enemmän kuin mitä sen hiilivoiman arvo pienenee. Yhtiön merkittävimmät vesivoimalat sijaitsevat Ruotsissa ja Saksan Alpeilla. Uniperin liikevaihto (ilman trading-toimintoja) oli vuonna 2018 noin kaksi kertaa Fortumia suurempi. Venäjän kilpailuviranomaisten antaman rajoituksen vuoksi Fortum ei saa kasvattaa Uniper-osuuttaan yli 50 prosenttiin. Vaatimus perustuu siihen, että Uniperin Venäjän tytäryhtiöllä Uniprolla on yhdellä voimalaitoksellaan juomaveden puhtauden valvontaan tarvittava lisenssi, mikä luokitellaan Venäjän lain mukaan strategiseksi toiminnaksi. Fortumin omilla voimalaitoksilla vastaava toiminta on ulkoistettu paikalliselle toimijalle.[39]

LiiketoimintaMuokkaa

Vuonna 2018 Fortumin päämarkkina-alueita olivat Pohjoismaat, Baltian maat, Venäjä, Puola ja Intia.[1]

YdinvoimaMuokkaa

 
Loviisan voimalaitos

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja 26,6 prosenttia Teollisuuden Voimasta, joka omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen. Ruotsissa Fortum omistaa 45,5 prosenttia Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta ja 22 prosenttia Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta.[41]

Fortum ei omista ydinvoimaa Venäjällä. Marraskuussa 2010 uutisoitiin Fortumin ja Rosatomin solmineen aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä.[42]

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa 1200 MW ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle.[43]

Vuonna 2018 yhtiön tuottamasta sähköstä 30 % oli ydinvoimaa.[44]

VesivoimaMuokkaa

 
Imatrankosken voimalaitos vuonna 2017

Fortum omistaa 159 vesivoimalaitosta kokonaan tai osittain Ruotsissa ja Suomessalähde?. Vuonna 2013 yhtiön tuottamasta sähköstä noin kolmasosa oli vesivoimaa[45], vuonna 2018 osuus oli noin 26 %.[46]

Vuonna 2019 Fortumilla oli seuraavat vesivoimalaitokset:[47]

KaukolämpöMuokkaa

Pääartikkeli: Fortum Power and Heat

Fortum omistaa toimintamaissaan parikymmentä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta (CHP) ja satoja lämpölaitoksia. Se on osaomistajana myös viidessä yhteistuotantolaitoksessa.[48] Vuonna 2019 Fortumilla oli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa [47] Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Venäjällä ja Virossa.

Geoterminen lämmöntuotantoMuokkaa

Pääartikkeli: Otaniemen syväreiät

Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että St1 ja Fortum alkavat rakentaa Espooseen Suomen ensimmäistä geotermisellä energialla toimivaa teollisen mittakaavan lämpölaitosta. Tuotantolaitoksen suunnittelee St1 Deep Heat Oy ja se tulee sijaitsemaan Fortumin lämpölaitoksen alueella Otaniemessä.[49]

Huhtikuussa 2018 ensimmäinen voimalassa hyödynnettävästä reiästä ylsi 6,4 kilometrin syvyyteen. Otaniemessä on kymmenen kilometrin säteellä kaksi reikää, joista toisen syvyys oli 3,3 kilometriä. Ensimmäiseen reikään pumpattavan veden on tarkoitus siirtyä naapurireikään maassa olevien säröjen kautta noin 6,4 kilometrin syvyydessä. Maan läpi kulkiessaan vesi lämpenee noin 120-asteiseksi. Toukokuussa 2018 alkaneessa kuukauden kestäneessä koepumppauksessa kerättiin tietoa säröistä niin, että naapurireikä osataan kohdentaa oikein. Lämmin vesi pumpataan lämmönvaihtimien kautta Espoon kaukolämpöverkkoon, Fortumin lämpölaitokselle ja sillä voidaan kattaa noin kymmenes Espoon kaukolämmön tarpeesta. Reikä on St1:n mukaan maailman neljänneksi syvin.[50] Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2020.[51]

Heinäkuussa 2019 kerrottiin, että ensimmäinen noin 6,5 kilometrin syvyinen reikä on valmis ja toisen kaivon porausta jatketaan elokuussa 2019. Kaivon syvyydestä puuttuu kolmisen kilometriä ja porauksen odotetaan valmistuvan puolessa vuodessa. St1 Deep Heatin tavoite on koekäyttää laitosta kesällä 2020.[52]

Uusiutuvien biopolttoaineiden hyödyntäminenMuokkaa

Fortumin voima- ja lämpölaitoksista pääasiallisena polttoaineenaan biomassaa käyttävät Joensuun, Järvenpään, Pärnun, Tarton, Jelgavan ja Klaipédan laitokset.[48]

Vuonna 2018 Fortum alkoi rakentaa Espoon Kivenlahteen 58 megawatin biolämpölaitosta. Noin 21 000 omakotitalon lämmönkulutusta vastaavalla tuotannolla korvataan osa Fortumin hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna 2020.[53]

Hukkalämmön hyödyntäminenMuokkaa

Fortum on hyödyntänyt muun muassa suomalaisten sairaaloiden ja palvelinkeskusten tuottamaa hukkalämpöä kaukolämpöverkossaan vuodesta 2014 lähtien. Vuonna 2017 se alkoi ostaa hukkalämpöä kaikilta puhtaan energian tuottajilta,[54] esimerkiksi taloyhtiöiltä[55] ja Lidlin Järvenpään jakelukeskukselta.[56]

Vunna 2019 Fortum kertoi suunnittelevansa uuden hukkalämpöjä hyödyntävän lämpöpumppuyksikön rakentamista Suomenojan laitokselle. Yksikössä on tarkoitus hyödyntää Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n vuonna 2022 valmistuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon hukkalämpöjä ja kesäisin merivettä.[57]

KaukojäähdytysMuokkaa

Fortum tarjoaa myös kaukojäähdytystä eli kaukokylmää.[58] Kiinteistöihin asennetaan kaukokylmäkeskus, jolla niin lauhdelämpö siirretään kaukolämpöverkkoon. Palvelun käyttäjiin kuuluu esimeriksi kauppakeskus Ainoa[59] ja Accountor Tower.[60]

AurinkoenergiaMuokkaa

Fortum on viime vuosina panostanut myös aurinkoinvestointeihin. Vuonna 2016 se voitti kilpailutuksen 70 MW:n aurinkovoimalan rakentamisesta Intiaan. Vertailun vuoksi suurin Suomessa oleva aurinkovoimala on noin 1 MW:n kokoinen. Fortumilla on myös toinen, 100 MW kokoinen aurinkovoimaprojekti Intiassa, jonka toimitus alkaa vuonna 2017. Fortum myös myy kuluttajille aurinkopaneelipaketteja avaimet käteen -toimituksina.[61]

Vuonna 2018 Fortumilla oli 7 aurinkovoimalaitosta Intiassa ja Venäjällä[62], esimerkiksi Amrit, Kapeli, Bhadla ja Pavagada.[47]

TuulivoimaMuokkaa

Vuonna 2018 Fortumilla oli 54 tuuliturbiinia.[63]

Sähkön myyntiMuokkaa

Fortum myy sähköenergiaa sekä erilaisia sähkötuotteita ja palveluja Pohjoismaissa noin 1,2 miljoonalle yksityis- ja yritysasiakkaalle. Vuonna 2013 sähköä myytiin 12,1 terawattituntia.[45] Kaikki myytävä sähkö hankitaan pohjoismaisesta Nord Pool -sähköpörssistä.lähde?

Kierrätys- ja jäteratkaisutMuokkaa

Pääartikkeli: Fortum_Waste_Solutions

Ekokemin oston myötä 2016, Fortum ja Ekokem yhdistyivät Fortumin brändin alle huhtikuussa 2017. Fortum Waste Solutions -yksikkö tarjoaa kierrätys-, uudelleenkäyttö- ja loppusijoitusratkaisuja sekä maaperän kunnostus- ja ympäristörakennuspalveluita.[64]

Fortumin muovijalostamolla Riihimäellä käsitellään kaikki eri puolilta Suomea tulleet kotitalouksien keräämät muovipakkaukset. Myös teollisuus toimittaa pakkausmuovijätteensä Fortumille.[65] [66] Syksyllä 2018 jalostamolle avattiin uusi käsittelylinja, minkä ansiosta sen tuotantokapasiteetti kolminkertaistui noin 30 000 tonniin vuodessa.[65]

Vuonna 2017 jalostamossa käsiteltiin noin 6 000 tonnia kuluttajien muovipakkausjätettä, vuonna 2018 määrä oli noin 10 000 tonnia. Vastaanotettu muovi punnitaan ja syötetään lajittelulaitokseen, jossa eri muovilaadut erotellaan toisistaan koneellisesti. Välivarastoinnin jälkeen eri muovilaadut pestään ja niistä valmistetaan muovipellettejä eli granulaatteja. Fortumin granulaatteja käyttävät esimerkiksi Amerplast, Orthex ja Sinituote. Kierrätysmuovista tehdään myös putkia ja muita teollisuuden tarvitsemia muoviosia.[65]

Alkuvuonna 2019 Fortum kertoi aloittavansa sähköautojen akkujen kierrätyksen. Fortumin mukaan sähköauton litiumioniakusta pystytään uudella hydrometallurgisella kierrätysprosessilla kierrättämään jopa 80 prosenttia aiemman 50 prosentin sijaan. Suomalaisen Crisolteq-yrityksen kehittämässä teknologiassa akut tehdään ensin turvallisiksi mekaanista käsittelyä varten, minkä jälkeen muovit, alumiini ja kupari erotetaan toisistaan ja ohjataan kukin omaan kierrätysprosessiinsa. Talteenotetut koboltti, mangaani ja nikkeli toimitetaan akkuvalmistajille uusien akkujen tuotantoa varten. Fortumin tavoite on kierrättää Suomessa koko Euroopasta kerättyjä akkuja. [67]

Fortumin Kiertotalouskylä-hanke sai Vuoden ilmastoteko 2017 -tunnustuksen Energiateollisuus ry:n kestävän kehityksen foorumilta keväällä 2017.[68]

OrganisaatioMuokkaa

Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä osoitteessa Keilalahdentie 2-4. Vuodenvaihteessa 2017-2018 käyttöönotetussa monitilatoimistossa on myös Tieto Oyj:n ja Microsoft Oy:n toimitilat.[69]

Pohjoismaiden ja Itämeren alueen lisäksi Fortum toimii myös Länsi-Siperiassa Venäjällä, josta se osti vuonna 2008 paikallisen energiayhtiö TGK-10:n (nykyinen OAO Fortum). Fortumin 9 500 työntekijästä 4 200 toimii Venäjällä.lähde?

JohtoMuokkaa

Fortumin toimitusjohtaja on vuodesta 2015 lähtien ollut Pekka Lundmark. Hänen lisäkseen yhtiön johtoryhmään kuuluvat Arun Aggarwal, Alexander Chuvaev, Per Langer, Risto Penttinen, Markus Rauramo, Arto Räty, Mikael Rönnblad, Sirpa-Helena Sormunen ja Tiina Tuomela.[70]

Fortumin hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Matti Lievosen lisäksi Klaus-Dieter Maubach, Eva Hamilton, Kim Ignatius, Essimari Kairisto, Anja McAlister, Veli-Matti Reinikkala, Marco Ryan ja Philipp Rösler.[71]

OmistajatMuokkaa

Fortumin osake on noteerattu Helsingin pörssissä ja yhtiöllä oli noin 180 000 osakkeenomistajaa vuoden 2013 lopussa. Fortum on valtionyhtiö, sillä Suomen valtion omistusosuus on noin 50,8 % (30.11.2017).[2] Fortumin kymmenen suurinta osakkeenomistajaa huhtikuussa 2019 olivat[72]:

  1. Valtioneuvoston Kanslia
  2. Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
  3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  4. Kansaneläkelaitos / Eläkevastuurahasto
  5. Kurikan Kaupunki
  6. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
  7. Valtion Eläkerahasto
  8. OP-Suomi
  9. KEVA
  10. Schweizerische Nationalbank

TytäryhtiötMuokkaa

Fortumin tytäryhtiöitä ovat muun muassa:

YhteisyrityksetMuokkaa

Turun Seudun Energiantuotanto Oy, TSE, on Turun alueella toimiva usean tahon omistama energiantuottaja.[73]. Fortum omistaa siitä 49,5 prosenttia, Turun kaupungin omistama Turku Energia Oy 39,5 prosenttia, Raisio 5 %, Kaarina 3 % ja Naantali 3 %.[74] Yhtiö omistaa muun muassa Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen[75] ja Naantalin voimalaitoksen, Turun jätteenpolttolaitoksen ja Kakolan lämpöpumppulaitoksen. TSE myy sähkön osakkailleen, kaukolämmön Turku Energialle ja höyryn Fortumille.[76]

YhteiskuntavastuuMuokkaa

 
Klaipėdan voimalaitos Liettuassa

Vertailu muihin yhtiöihinMuokkaa

Vuonna 2013 yritysten suoriutumista ilmastoasioissa tarkasteleva Carbon Disclosure Project (CDP) arvioi Fortumin Pohjoismaiden parhaaksi perushyödykkeitä tarjoavaksi yhtiöksi. CDP:n pohjoismaiseen ilmastoindeksiin kuuluu 27 yritystä, jotka ovat kunnostautuneet kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.[77] Saksalainen oekom research AG on myöntänyt Fortumille Prime Status B -luokituksen. Fortum on mukana myös STOXX Global ESG Leaders -indekseissä, joihin on listattuna maailman johtavia yrityksiä ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja vastuullisen hallintotavan kriteereillä mitattuna, sekä NASDAQ OMX:n ja GES Investment Servicen OMX GES Sustainability Finland -indeksissä, joka vertailee NASDAQ OMX Helsingin pörssiin listautuneita johtavia yrityksiä ja niiden vastuullisuutta.[78]

YmpäristömerkinnätMuokkaa

Kaiken Fortumin myymän sähkön alkuperä on todennettu eurooppalaisen Guarantee of Origin -järjestelmän mukaisella alkuperätakuulla,[79] suomalaisella Ekoenergia-merkillä, Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen myöntämällä Bra Miljöval -merkillä[80] tai Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin myöntämällä GO-merkillä. Sähkön alkuperätakuut ovat sertifikaatteja, joiden avulla varmennetaan, että sähkö on tuotettu uusiutuvista energialähteistä tai tehokkaalla yhteistuotannolla. Suomessa alkuperätakuut myöntää kantaverkkoyhtiö Fingrid.[79]

HiilidioksidipäästötMuokkaa

Vuonna 2016 Fortumin koko sähköntuotannon hiilidioksidiominaispäästöt olivat 173 g/kWh. Hiilidioksidipäästöttömän energian osuus sähköntuotannosta oli 62 prosenttia, ja 30 prosenttia energiasta tuotettiin uusiutuvilla hiilidioksidipäästöttömillä energialähteillä.[81] Näin Fortum on yksi vähäpäästöisimmistä suurista sähköyhtiöistä Euroopassa.[82]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Fortum Tilinpäätös 2018 2019. Fortum. Viitattu 27.5.2019.
  2. a b Suurimmat osakkeenomistajat fortum.com. 30.11.2017. Fortum. Viitattu 10.12.2017.
  3. Kestäviä kiertotalouden palveluita Fortum Waste Solutions. Viitattu 2.6.2017.
  4. Talouselämä 21/2018
  5. Fortumin uudeksi toimitusjohtajaksi Pekka Lundmark 2.4.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 2.4.2015.
  6. a b c FORTUMIN PALKKIOKOHU: Palkkiosotku uuvutti Fortumin johdon Helsingin Sanomat. 3.4.2009. Viitattu 27.5.2019.
  7. Fortum karsii hitusen johtajiensa bonuksia Helsingin Sanomat. 10.3.2006. Viitattu 27.5.2019.
  8. Fortumin johto myi optionsa heti Helsingin Sanomat. 6.4.2005. Viitattu 27.5.2019.
  9. Pekkarinen: Fortumin optioetuihin kajotaan vain eduskunnan tahdosta Helsingin Sanomat. 13.10.2005. Viitattu 27.5.2019.
  10. Eduskunta vaati poliittista vastuuta Fortumista Helsingin Sanomat. 3.4.2009. Viitattu 27.5.2019.
  11. Kilpailuviraston vuosikirja 2007, s. 25. Kilpailuvirasto, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.3.2014).
  12. Markkinaoikeus hyväksyi Fortumin valituksen Kilpailuviraston päätöksestä E.ON Finland Oyj:n yrityskauppavalvonta-asiassa (Markkinaoikeuden päätös Fortumin valituksesta, diaarinumero 209/06/KR) 14.3.2008. Markkinaoikeus. Viitattu 17.3.2014.
  13. KHO piti voimassa markkinaoikeuden Fortum-asiassa antaman ratkaisun (Kilpailuviraston tiedote Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä) 27.8.2010. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 17.3.2014.
  14. Espoolaiset lihottivat Fortumin alkuvuoden liikevoittoa Helsingin Sanomat. 19.10.2007. Viitattu 27.5.2019.
  15. Purasjoki rajoittaisi Fortumin asemaa Helsingin Sanomat. 4.10.2006. Viitattu 27.5.2019.
  16. Fortum myy Lenenergo-pottinsa 17.8.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.8.2007.
  17. KES Grabbed a Portion of Fortum’s Share 20.8.2007. Kommersant. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
  18. Pietari kiinnostunut Fortumin osuudesta Lenenergossa 15.6.2007. Taloussanomat. Viitattu 27.3.2010.
  19. Talouselämä, viikon yrityskaupat 7.3.2008 s.15.
  20. Fortumin Lilius vie miljardit Siperiaan, Talouselämä, 7.3.2008 s.10.
  21. Kauppalehti: Fortum ja Uniper voivat nyt ryhtyä yhteistyöhön Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 10.6.2019.
  22. Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n myynti saatu päätökseen fortum.com. 1.2.2012. Viitattu 1.6.2012.
  23. Lehtiniemi, Keimo: Joensuusta tuli öljykaupunki – Fortum käynnisti bioöljylaitoksen 29.11.2013. Mtv. Viitattu 27.2.2014.
  24. Fortum aloitti bioöljyn tuotannon Joensuussa – laitos on ensimmäinen laatuaan maailmassa 29.11.2013. Fortum Oyj. Viitattu 27.2.2014.
  25. Soili Semkina: Eduskunta hyväksyi Fortumin vastustaman windfall-veron Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 10.6.2019.
  26. Salokorpi, Jussi & Länkinen, Tiina: Fortum myy sähköverkot 2,55 miljardilla 12.12.2013. Yle. Viitattu 21.12.2013.
  27. Räikkönen, Alexandra: Fortumin myydystä sähkönsiirtoliiketoiminnasta tuli Caruna 25.3.2014. Arvopaperi. Viitattu 1.4.2014.
  28. Nieminen, Iiro-Matti: Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula jää sairaslomalle yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2014.
  29. Luotola, Janne: Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula eroaa Tekniikka & Talous. 22.1.2015. Viitattu 7.3.2015.
  30. a b Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark valittiin EK:n hallituksen puheenjohtajaksi – ”Päästövähennyksiä tarvitaan enemmän ja nopeammin kaikilta” Helsingin Sanomat. 21.11.2018. Viitattu 10.6.2019.
  31. Fortum teki todennäköisesti Suomen historian suurimman yrityskaupan – "Ei tule mieleen toista näin isoa" Yle Uutiset. Viitattu 27.5.2019.
  32. Fortum saattoi päätökseen Ekokem-yritysoston | Fortum www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  33. Hämeen Sanomat: Fortum poisti Ekokemin nimen Hämeen Sanomat. Viitattu 10.6.2019.
  34. Fortum Waste Solutions Oy – Y-tunnus: 0350017-4 – Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 10.6.2019.
  35. Venäjä | Fortum www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  36. Fortumin Nyaganin voimalaitoksen kolmosyksikön rakennustyöt päätökseen Venäjällä | Fortum www.fortum.com. Viitattu 2.6.2017.
  37. Fortumilla kallis voimalaitosurakka Siperiassa yle 21.7.2009
  38. Yle uutiset: Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen Uniperin osakkeista – kaupan arvo 3,76 miljardia yle.fi. 8.1.2018. Viitattu 25.2.2018.
  39. a b Matti Kankare: Aikamoinen selkävoitto Uniperista, herra Lundmark! Talouselämä. Viitattu 17.6.2019.
  40. Valtataistelu Uniperissa kääntyi Fortumin voitoksi – Uniperin toimitusjohtaja ja talousjohtaja lähtevät Helsingin Sanomat. 5.2.2019. Viitattu 10.6.2019.
  41. Ägarstrukturen på elmarknaden. Vem äger vad på den svenska elmarknad, s. 9–10. Internet Archivessa, tallennettu 27.10.2007. Energimarknadsinspektionen, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 14.3.2014). (ruotsiksi)
  42. Fortum ja Rosatom ydinvoimayhteistyöhön 30.11.2010. Mtv. Viitattu 14.3.2014.
  43. Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle uutiset. Viitattu 25.2.2018.
  44. Ydinvoima – hiilidioksipäästötöntä energiaa | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  45. a b Vuosikertomus 2013 19.2.2014. Fortum Oyj. Viitattu 27.2.2014.
  46. Vesivoima – joustavaa puhdasta energiaa | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  47. a b c Voimalaitoksemme | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  48. a b Yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 4.7.2019.
  49. Geotermisen lämpövoimalan poraukset alkavat Espoossa – tavoitteena tuottaa kymmenen prosenttia kaupungin lämmöstä 05.08.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.6.2015.
  50. Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – ja se saattaa ratkaista energiaongelmamme Helsingin Sanomat. 26.4.2018. Viitattu 10.6.2019.
  51. Geotermistä lämpöä kehitetään Espoon Otaniemessä | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 4.7.2019.
  52. Kilometrien syvyyteen yltävät poraukset jatkuvat elokuussa Espoon Otaniemessä – Geolämpölaitos ensi vuonna koekäyttöön Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2019.
  53. Fortum rakentaa uuden biolämpölaitoksen Kivenlahteen Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  54. Anni Virtapuro: Fortum avaa kaukolämpöverkot STEK. Viitattu 4.7.2019.
  55. Voisiko sinunkin taloyhtiösi säästää energialaskussa myymällä tulevaisuudessa hukkalämpöä? Selvitä ainakin nämä asiat Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  56. Avoin kaukolämpö | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 4.7.2019.
  57. jari.pietilainen@media.fi: Fortumilta 20 megawatin jättihanke Espooseen – nostaa hiilineutraalin kaukolämmön huippuunsa Helsingin Uutiset. Viitattu 4.7.2019.
  58. Anu Haapala: Tiivis rakentaminen edellyttää lisää viilennystä - "Aiemmin se oli enemmän sellaista luksusta" Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 4.7.2019.
  59. Anu Haapala: Kaukokylmä säästää tilaa Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 4.7.2019.
  60. Kaukokylmä | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 4.7.2019.
  61. Aurinkopaneelit | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 18.7.2018.
  62. Aurinkoenergia – ehtymätön energianlähde | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  63. Tuulivoima – hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  64. Ekokem on nyt Fortum – EKOKEM Ekokem.com. Viitattu 19.6.2017.
  65. a b c Elina Hakola: Fortum kolminkertaistaa uusiomuovin käsittelykapasiteettinsa – "Suomen ratkaisuille maailmanlaajuista kysyntää" Talouselämä. Viitattu 14.6.2019.
  66. Kiinasta tilattujen pakettien muovin kierrättäminen on usein mahdotonta – Kierrätyksessä shampoopulloista saadaan viemäriputkia Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2019.
  67. Fortum aloittaa sähköautojen akkujen laajamittaisen kierrätyksen: ”Harvinaiset metallit saadaan takaisin kiertoon” Helsingin Sanomat. 25.3.2019. Viitattu 14.6.2019.
  68. Vuoden ilmastoteko www.vuodenilmastoteko.fi. Viitattu 19.6.2017.
  69. Fortumin pääkonttori muuttaa Espoon Keilaniemessä | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  70. Konsernin johtoryhmä | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  71. Hallitus | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 28.5.2019.
  72. Suurimmat osakkeenomistajat | fortum.fi www.fortum.fi. Viitattu 27.5.2019.
  73. etusivu Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy. Viitattu 29.12.2011.
  74. TSME:stä TSE Aamuset. Viitattu 13.7.2103.
  75. Koski, Joni: Voimalaitoksella vihkiäiset. Rannikkoseutu, 5.12..2017, nro 96, s. 4. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  76. Allekirjoitukset vahvistivat seudullisen energiaratkaisun ts.fi. 28.12.2011. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 28.12.2011.
  77. | Nimeke = CDP Nordic 260 Climate Change Report 2012 | Julkaisija = Carbon Disclosure Project | Viitattu = 27.2.2014
  78. Fortumin kestävän kehityksen raportti 2012 27.3.2013. Fortum Oyj. Viitattu 27.2.2014.
  79. a b Sähkön alkuperätakuu, Energiaviraston kotisivut Energiavirasto. Viitattu 14.3.2014.
  80. Bra Miljövalin kotisivut Svenska Natusyddsföreningen. Viitattu 14.3.2014.
  81. Fortum Kestävä kehitys 2016 Fortum. Viitattu 19.6.2017.
  82. Markkina-asema annualreport2013.fortum.com. Viitattu 17.3.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fortum.