Pariisin ilmastosopimus

kansainvälinen sopimus

Pariisin ilmastosopimus on 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hidastaminen. Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimuksen voimaanastumiseen tarvittiin vähintään 55 maata, jotka tuottavat vähintään 55 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016.

Pariisin ilmastokokouksen tunnus.
Maiden hiilidioksidipäästöjä vuosina 1990 ja 2012.

Sopimuksen sisältöMuokkaa

Sopimuksessa lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sopimuksessa myös sovittiin kehittyneiden maiden ilmastorahoituksessa kehitysmaille, joskin Kiina onnistui torjumaan itseään velvoittavan osallistumisen rahoitukseen. Kaikkein haavoittuneimmille maille voidaan myös myöntää vahingonkorvauksia. Sopimusta tarkastellaan viiden vuoden välein. Sopimuksessa annetut päästötavoitteet ja sitoumukset eivät kuitenkaan ole riittäviä vaaditun enintään 1,5 asteen lämpemisen kanssa, vaan sopimuksessa maat sitoituvat pyrkimään saavuttamaan päästöjensä huippukohdan mahdollisimman nopeasti ja pääsemään lasku-uralle.[1][2]

Yhdysvaltojen vetäytyminen ja paluu sopimukseenMuokkaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti kesäkuussa 2017, että Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta.[3] Trumpin seuraaja presidentti Joe Biden palautti Yhdysvallat sopimukseen tammikuussa 2021.[4]

VaatimuksetMuokkaa

Vuonna 2018 maailman kokonaispäästöt olivat 55,3 Gt CO2e ja niiden odotetaan kasvavan 60 gigatonniin CO2e vuonna 2030. Tällä vauhdilla maailmanlaajuinen keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 3,5°C. Pariisin ilmastosopimuksessa asetetun 1,5°C rajan saavuttamiseksi maailman päästöjen olisi supistuttava keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa välillä 2020–2030, ja vuonna 2030 niiden määrä olisi laskettava 25 gigatonniin CO2e. 2°C rajan saavuttamiseksi päästöjen olisi supistuttava 2,7 prosenttia vuodessa välillä 2020–2030, ja vuoden 2030 päästöraja olisi tällöin 41 gigatonnia. [5]

LähteetMuokkaa

  1. Kanninen, Jaana: Tällainen Pariisin sopimus on – Kunnianhimoisia tavoitteita ja heikkoja kohtia Yle Uutiset. 12.12.2015. Yleisradio. Viitattu 2.6.2017.
  2. Virtanen, Jenni & Vuoripuro, Verna: 1,5 astetta ja päästövähennysten tarkastelujaksot – mitä Pariisin ilmastosopimus on syönyt? Helsingin Sanomat. 12.12.2015. Viitattu 2.6.2017.
  3. Taussi, Sari: Yhdysvaltojen lähtö Pariisin ilmastosopimuksesta varmistui – Trump kertoi kantansa Valkoisessa talossa Yle Uutiset. 1.6.2017. Yleisradio. Viitattu 2.6.2017.
  4. ”Biden signs series of orders, recommits US to Paris climate accord | DW | 20.01.2021”. Deutsche Welle (www.dw.com) (käsikirjoitus). en-GB
  5. https://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/30797/EGR2019.pdf

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.