Hiilidioksidiekvivalentti
Hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta[1]. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaan tässä kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastopakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Lämmityspotentiaalin lukuarvo ilmaistaan GWP-kertoimena (eng. global warming potential) useimmiten 100 vuoden (GWP100) tai 20 vuoden (GWP20) ajalle.[2]
Päästöistä puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana (esim. kiloa tai tonnia vuodessa) siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia sadan vuoden tarkastelujaksolla. Hiilidioksidille on annettu GWP-arvo 1, ja muiden kasvihuonekaasujen GWP-arvot on määritetty vertaamalla niiden yhden kilogramman päästön aiheuttamaa säteilypakotetta hiilidioksidin vastaavaan säteilypakotteeseen.[3] IPCC:n neljännen arvioraportin mukaan metaanipäästöt kerrottiin tällöin kertoimella 25 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 298[4]. Viidennen arviointiraportin mukaiset kertoimet taas ovat metaani 28 ja typpioksiduuli 265.[3]
Puunpolton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt muodostavat kuitenkin poikkeuksen: niitä ei huomioida, koska niiden ei oleteta lisäävän ilmakehän hiilidioksidimäärää pitkällä aikavälillä.lähde?
Ilmakehän hiilidioksipitoisuus
muokkaaIlmakehän pitoisuuksista puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan pitoisuuksina (miljoonasosina = parts per million = ppm). Ilmakehän tällä hetkellä sisältämien kasvihuonekaasujen yhteismäärä on noin 450 miljoonasosaa hiilidioksidiekvivalenttia.lähde? Hiilidioksidin osuus on noin 380 miljoonasosaa. lähde? Ilmakehän pitkäikäisten kasvihuonekaasujen yhteenlaskettu ilmastoa lämmittävä vaikutus vastaa siten noin 450 miljoonasosan hiilidioksidipitoisuutta. lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ Heljo, Juhani, Eero Nippala & Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv.-päästöt Suomessa. Ympäristöklusterin tutkimusohjelma. Rakennuskannan ekotehokkaampi energiankäyttö (EKOREM) -projektin loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakentamistalouden laitos. Raportti 2005:4. https://www.tut.fi/index.cfm?MainSel=11820&Sel=12849&Show=17313&siteid=129 [vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.ilmatieteenlaitos.fi:+Ilmakehä-ABC - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ a b Kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa alkaa uusi kausi - Tilastokeskus www.stat.fi. 25.5.2022. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ LIPASTO lipasto.vtt.fi. Viitattu 29.4.2022.