Joe Biden

Yhdysvaltain 47. varapresidentti ja entinen pitkäaikainen senaattori

Joseph Robinette ”Joe” Biden, Jr. (s. 20. marraskuuta 1942 Scranton, Pennsylvania, Yhdysvallat)[1] on yhdysvaltalainen juristi, demokraattipuolueen poliitikko ja entinen Yhdysvaltain varapresidentti. Biden oli Yhdysvaltain senaattorina kaikkiaan 36 vuotta edustaen Delawaren osavaltiota 1973–2009, minkä jälkeen hän oli vuosina 2009–2017 Barack Obaman varapresidentti.

Joe Biden
Varapresidentti Bidenin virallinen muotokuva
Varapresidentti Bidenin virallinen muotokuva
Yhdysvaltain 47. varapresidentti
20. tammikuuta 2009 – 20. tammikuuta 2017
Presidentti Barack Obama
Edeltäjä Dick Cheney
Seuraaja Mike Pence
Yhdysvaltain senaattori
Delawaresta
3. tammikuuta 1973 – 15. tammikuuta 2009
Edeltäjä J. Caleb Boggs
Seuraaja Ted Kaufman
Yhdysvaltain senaatin ulkosuhteiden puheenjohtaja
4. tammikuuta 2007 – 3. tammikuuta 2009
6. kesäkuuta 2001 – 3. tammikuuta 2003
3. tammikuuta 2001 – 20. tammikuuta 2001
Edeltäjä Richard Lugar
Jesse Helms
Jesse Helms
Seuraaja John Kerry
Richard Lugar
Jesse Helms
Kansainvälisen huumausainevalvontalautakunnan puheenjohtaja
4. tammikuuta 2007 – 3. tammikuuta 2009
Edeltäjä Chuck Grassley
Seuraaja Dianne Feinstein
Yhdysvaltain senaatin lakivaliokunnan puheenjohtaja
6. tammikuuta 1987 – 3. tammikuuta 1995
Edeltäjä Strom Thurmond
Seuraaja Orrin Hatch
Henkilötiedot
Syntynyt 20. marraskuuta 1942 (ikä 77)
Scranton, Pennsylvania, Yhdysvallat
Puoliso Neilia Hunter (aviol. 1966–1972)
Jill Tracy Jacobs (aviol. 1977–)
Tiedot
Puolue demokraatit
Uskonto roomalaiskatolisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.joebiden.com ja www.joebiden.com/es/inicio

Biden ilmoitti 25. huhtikuuta 2019 asettuvansa ehdolle Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2020[2] ja hänet tullaan valitsemaan Donald Trumpin vastaehdokkaaksi demokraattien puoluekokouksessa elokuussa 2020.[3]

ElämäMuokkaa

Bidenin vanhemmat ovat Joseph R. Biden, Sr. ja Catherine Eugenia Finnegan. Hän oli neljästä sisaruksesta vanhin ja sai irlantilaisamerikkalaisen äitinsä katolisen kasvatuksen. Perhe muutti Delawareen hänen ollessaan 10-vuotias vuonna 1953.[4] Biden valmistui Archmere Academysta 1961 ja suoritti alemman korkeakoulututkinnon Delawaren yliopistossa 1965. Hän valmistui juristiksi Syracusen yliopiston College of Law’sta 1968.

Biden meni vuonna 1966 naimisiin Neilia Hunterin kanssa. Pari sai kolme lasta: Beaun, Hunterin ja Amyn. Amy ja Neilia kuolivat auto-onnettomuudessa pian Bidenin senaattiin valinnan jälkeen, Beau ja Hunter loukkaantuivat vakavasti mutta toipuivat lopulta täysin. Beausta tuli tunnettu juristi ja poliitikko; hän kuoli aivosyöpään 46-vuotiaana 30. toukokuuta 2015[5]. Biden solmi vuonna 1977 uuden avioliiton Jill Tracy Jacobsin kanssa, ja pari sai yhden lapsen, Ashleyn.

UraMuokkaa

Biden valittiin Yhdysvaltain senaattiin Delawaren osavaltiosta vuonna 1972, ja hän aloitti virassa 3. tammikuuta 1973. Hänestä tuli 29-vuotiaana yksi Yhdysvaltojen historian nuorimmista senaattoreista.[1][4]

1980-luvun lopulla Biden sai kaksi aivoaneurysmaa,[6] jotka keskeyttivät hänen työnsä senaatissa useaksi kuukaudeksi.

Bidenin oli tarkoitus olla ehdolla Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 1988 vaaleissa, mutta hän keskeytti kampanjansa 23. syyskuuta 1987, kun kävi ilmi, että hän oli käyttänyt puheissaan lainauksia muun muassa Britannian Työväenpuolueen johtajalta Neil Kinnockilta sekä edesmenneeltä senaattorilta Robert F. Kennedyltä. Myös Bidenin opiskeluajoilta löytyi plagiointia.[7]

Yhdysvaltain kongressissa Biden oli 17 vuoden ajan senaatin oikeuskomitean jäsenenä ja nousi myös sen puheenjohtajaksi. Vuonna 1997 hänet valittiin senaatin ulkoasiainkomiteaan, jossa hän toimi myös puheenjohtajana ja vaikutti merkittävästi Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.[1]

Tammikuussa 2011 Biden herätti huomiota puolustamalla Yhdysvaltain liittolaiseksi nimittämäänsä Egyptin johtaja Hosni Mubarakia. Toimittajan kysymykseen Biden vastasi, ettei pidä Mubarakia diktaattorina.[8][9][10] Mubarak joutui eroamaan mielenosoitusten vuoksi asemastaan parin viikon kuluttua.

Biden harkitsi ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2004, mutta asettui ehdolle 2008. Hän vetäytyi vaalista menestyttyään heikosti Iowan esivaaleissa. Barack Obama valitsi hänet Yhdysvaltain demokraattisen puolueen varapresidenttiehdokkaaksi. Valintaan vaikuttivat hänen työläistaustansa sekä näytöt ulkopolitiikan alueella. Obaman voitettua presidentinvaalit Biden toimi Yhdysvaltain varapresidenttinä 20. tammikuuta 2009 – 20. tammikuuta 2017.

Presidentti Obama myönsi tammikuussa 2017 Bidenille Yhdysvaltain korkeimman siviilikunniamerkin, Presidential Medal of Freedomin.[11]

Vuoden 2020 presidentinvaalikampanjaMuokkaa

 
Bidenin vuoden 2020 presidentinvaalikampanjan logo.

Biden ilmoitti 25. huhtikuuta 2019 pyrkivänsä demokraattien ehdokkaaksi vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.[2] Huolimatta hänen vaihtelevan tasoisista esiintymisistään demokraattien vaaliväittelyissä ja muita kärkiehdokkaita heikommasta varainkeruusta, Biden onnistui hyvän tunnettavuutensa turvin pysyttelemään keskeytyksettä koko vuoden 2019 ajan demokraattiehdokkaita koskevien valtakunnallisten mielipidetiedustelujen kärjessä.[12] Bidenista tulee demokraattien presidenttiehdokas, koska hänen viimeinen vastaehdokkaansa Bernie Sanders luopui ehdokkuudestaan 8. huhtikuuta 2020.[13] Sanders julkisti virallisesti tukensa Bidenille 13. huhtikuuta 2020.[14]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Joe Biden – Yhdysvaltojen 47. varapresidentti Yle Uutiset. 7.3.2011. Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2011.
  2. a b Kauppinen, Ina: Kolmas kerta toden sanoo? Joe Biden lähtee USA:n presidenttikisaan demokraattien ennakkosuosikkina – myös historian taakat painavat Ilta-Sanomat. 25.4.2019. Viitattu 14.6.2019.
  3. Bernie Sanders vetäytyy USA:n presidenttiehdokaskilvasta Iltalehti. Viitattu 8.4.2020.
  4. a b Vice President Joe Biden Whitehouse.gov. Arkistoitu 20.1.20017. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  5. Beau Biden, son of Vice President Joe Biden, dies of brain cancer Foxnews.com. 31.5.2016. Viitattu 8.10.2016. (englanniksi)
  6. Biden Resting After Surgery For Second Brain Aneurysm The New York Times. 4.5.1988. Viitattu 8.10.2016. (englanniksi)
  7. E.J. Dionner Jr.: Biden withdraws bid for president in wake of furor The New York Times. 24.9.1987. Viitattu 8.10.2016. (englanniksi)
  8. Biden: Mubarak Should Not Step Down Fox News. 28.1.2011 / päiv. 23.12.2015. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  9. Murphy, Dan: Joe Biden says Egypt's Mubarak no dictator, he shouldn't step down... The Christian Science Monitor. 27.1.2011. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  10. Lehrer, Jim: Exclusive – Biden: Mubarak Is Not a Dictator, But People Have a Right to Protest PBS Newshour. 27.1.2011. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  11. Pöllänen, Raisa: Obaman yllätys sai Joe Bidenin itkemään – Korkein kunniamerkki ja suitsutusta: "Niin hyvä mies kuin Jumala on koskaan luonut" yle.fi. 13.1.2017. Yle Uutiset. Viitattu 17.1.2017.
  12. John Harwood: Joe Biden holds lead over Democratic rivals in 2020 presidential primary race 19.12.2019. CNBC Politics. Viitattu 23.12.2019. (englanniksi)
  13. Trumpin vastaehdokas on Joe Biden – Bernie Sanders vetäytyy presidenttiehdokaskilvasta Yle Uutiset. Viitattu 8.4.2020.
  14. Bernie Sanders endorses Joe Biden for president CNN. 13.4.2020. CNN. Viitattu 13.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa