Donald Trump

Donald John Trump (s. 14. kesäkuuta 1946 Queens, New York City, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen poliitikko, liikemies ja televisioesiintyjä. Hän toimi Yhdysvaltain 45. presidenttinä yhden kauden ajan vuosina 2017–2021. Hänet valittiin uudestaan virkaan presidentinvaaleissa 2024, ja hänen toimikautensa alkaa 20. tammikuuta 2025.

Donald Trump
Donald Trumpin virallinen muotokuva vuodelta 2017.
Yhdysvaltain 45. presidentti
20. tammikuuta 2017 – 20. tammikuuta 2021
Varapresidentti	Mike Pence
Edeltäjä	Barack Obama
Seuraaja	Joe Biden
Henkilötiedot
Syntynyt	14. kesäkuuta 1946 Queens, New York City, New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Ammatti	liikemies
Puoliso	Ivana Zelníčková (1977–1991) Marla Maples (1993–1999) Melania Knauss (2005–)
Lapset	Donald Trump Jr. Ivanka Trump Eric Trump Tiffany Trump Barron Trump
Tiedot
Puolue	Republikaanit (1987–1999, 2009–2011, 2012–)
Muut puolueet	Reformi (1999–2001) Demokraatit (2001–2009) Sitoutumaton (2011–2012)
Koulutus	Bachelor of Science
Tutkinnot	Pennsylvanian yliopisto Fordhamin yliopisto
Uskonto	kristinusko
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
donaldjtrump.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ennen presidentiksi nousuaan vuonna 2017 Trump tuli tunnetuksi yritysjohtajana, miljardöörinä, televisiopersoonana ja kirjailijana. Hän aloitti uransa isänsä, kiinteistömoguli Fred Trumpin yrityksessä. Myöhemmin Trump siirtyi yrityksen johtoon, ja se nimettiin uudelleen Trump Organizationiksi. Liikemiesuransa aikana Trump on toiminut muun muassa kiinteistö-, kasino- ja hotellialalla. Trump tunnetaan myös tositelevisiosarja Diilin isäntänä vuosina 2005–2015 sekä entisenä missikilpailujen oikeuksien omistajana.

Trump pyrki reformipuolueen presidenttiehdokkaaksi vuonna 2000, mutta vetäytyi myöhemmin kilvasta. Vuonna 2015 hän ilmoitti pyrkivänsä republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2016 vaaleissa. Hän saavutti ehdokkuuteen vaadittavan puoluekokousedustajamäärän toukokuussa 2016. Hän voitti Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalit valitsijamiehin 306–232 vastaehdokkaanaan demokraatti Hillary Clinton ja vannoi virkavalansa 20. tammikuuta 2017. Trump on poliittisesti etupäässä oikeistokonservatiivi ja populisti. Hän lupasi vaalikampanjassaan muun muassa asettaa Yhdysvaltain edut etusijalle, vähentää laitonta maahanmuuttoa, laskea veroja ja lisätä työpaikkoja. Trump on kiistelty persoona, joka tunnetaan suorasta kielenkäytöstään ja sosiaalisen median, erityisesti Twitterin, aktiivisesta käytöstä.

Trump oli ehdolla jatkokaudelle ensimmäisen kautensa jälkeen vuoden 2020 presidentinvaaleissa, mutta hävisi demokraattien Joe Bidenille.

Nuoruus

Donald Trump syntyi 14. kesäkuuta 1946 Queensissa New Yorkissa Frederick ”Fred” ja Mary MacLeod Trumpille. Hän oli neljäs vanhempiensa viidestä lapsesta. Hänen sisaruksiaan ovat Maryanne (1937–2023), Fred Jr. (1938–1981), Elizabeth (s. 1942) ja Robert (1948–2020). Trumpit ovat Norjan kuninkaan Haakon V Maununpojan (1270–1319) jälkeläisiä.

Donald Trump isänsä Fred Trumpin (vas.) kanssa vuonna 1986.

Trumpin isä oli kiinteistönvälitysmoguli, joka erikoistui keskituloisille tarkoitettujen kiinteistöjen kehittämiseen ja myymiseen New Yorkissa. Trumpin äiti oli muuttanut Yhdysvaltoihin Skotlannista 17-vuotiaana. Perhe vaurastui 1950-luvulla kiinteistöalan nousukaudella. Nuori Donald tutustui alaan kiertäessään isänsä mukana Queensissä kun tämä keräili vuokrarästejä vuokralaisiltaan.

Trumpia on kuvailtu energiseksi ja määrätietoiseksi lapseksi. Hän aloitti opintonsa Kew Forest School -yksityiskoulussa. Trump oli koulussa uppiniskainen ja sai usein arestia. Vanhemmat lähettivät 13-vuotiaan Donaldin New York Military Academyn sisäoppilaitokseen, jonka kurin he arvelivat tekevän hänelle hyvää. Trump menestyi hyvin opinnoissaan ja urheilussa, ja hänestä tuli opiskelijajohtaja. Hänen vahvin lajinsa oli baseball.

Trump valmistui sisäoppilaitoksesta vuonna 1964, minkä jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Fordhamin yliopistoon. Kahden vuoden kuluttua hän siirtyi opiskelemaan arvostettuun Ivy League -yliopistoon Pennsylvanian yliopistoon, missä hän suoritti vuonna 1968 taloustieteen alan alemman korkeakoulututkinnon Bachelor of Sciencen Wharton School of Finance -koulussa.

Opintojensa vuoksi Trump sai neljä lykkäystä kutsunnasta Vietnamin sotaan. Vuonna 1968 hän sai kokonaan vapautuksen kantapäänsä luupiikkien vuoksi.

Ura liike-elämässä

Kiinteistötoiminta

Trump Tower Manhattanin keskustassa on Trump Organizationin pääkonttori ja Trumpin itsensä koti.

Fred Trump valitsi työnsä jatkajaksi Donaldin, sillä tämän isoveli Fred Jr. oli hänen mielestään liian pehmeä alalle. Valmistuttuaan Trump palasi New Yorkiin vuonna 1968 ja aloitti uransa kiinteistötoiminnassa isänsä yrityksessä, Elizabeth Trump & Sonissa, jonka päämaja oli Brooklynissa. Hän oli työskennellyt yrityksessä kesäisin jo opiskeluaikanaan. Vuonna 1971 Trump tuli isänsä tilalle yrityksen toimitusjohtajaksi ja nimesi yrityksen Trump Organizationiksi. Samana vuonna Trump myös muutti Manhattanille, missä hän loi yhteyksiä kaupungin vaikutusvaltaisiin ihmisiin ja osallistui useisiin suuriin rakennushankkeisiin.

Trumpin ensimmäinen miljoonaluokan kauppa oli Swifton Village -asuntokokonaisuuden myyminen Cincinnatissa. Trumpin asianajaja ja mentori 1970-luvulla oli kuuluisa kovapintainen juristi Roy Cohn.

Kun Pennsylvania Central Railroad ajautui konkurssiin, Trump hankki option yrityksen Länsi-Manhattanilla sijaitseviin ratapihoihin. Hän suunnitteli aluksi rakennuttavansa alueelle asuntoja, mutta suunnitelma epäonnistui kaupungin taloudellisten ongelmien takia. Vuonna 1978 kaupunki hankki osan alueesta käyttöönsä Trumpilta kongressikeskukseksi.

Vuonna 1974 Trump hankki option myös tuottamattomaan, mutta hyvällä paikalla sijaitsevaan Commodore-hotelliin. Hän onnistui neuvottelemaan New Yorkin kaupungilta suuria verovähennyksiä, joiden turvin hän kunnosti hotellirakennuksen ja avasi sen uudelleen vuonna 1980 tuottavana Grand Hyatt -nimisenä hotellina. Tapahtumasarja teki Trumpista New Yorkin tunnetun, mutta kiistanalaisen kiinteistöalan henkilön. Lisää mainetta Trump sai rakennutettuaan New Yorkin Fifth Avenuelle vuonna 1983 valmistuneen ylellisen ja uudenaikaisen asunto- ja liikerakennuksen Trump Towerin, jonne Trump siirsi konserninsa päämajan ja jonka kolmeen ylimpään kerrokseen Trump itse muutti.

Trump teki liiketoimensa hyvään aikaan 1970- ja 1980-luvun taitteessa ja hyötyi niin New Yorkin tonttimaan hintojen noususta, kaupungin rakennusbuumista, matkailun kasvusta kuin superrikkaiden määrän lisääntymisestäkin.

Kasinotoiminta

Trump Taj Mahal -kasino Atlantic Cityssä.

Laajentaessaan toimintaansa kiinteistöalalla Trump kiinnostui myös kasinotoiminnasta. Vuonna 1980 hän onnistui hankkimaan kiinteistön Atlantic Citystä. Trump nimitti nuoremman veljensä Robertin johtamaan hanketta, jonka tarkoituksena oli hankkia kasinotoimintaan liittyvät luvat ja projektin rahoitus. Myöhemmin vuonna 1984 alueelle avattiin yhteistoiminnassa Holiday Inn -yhtiön kanssa Trump Plaza Hotel ja Trump Casino.

Trump onnistui saamaan omistukseensa myös maailman suurimman hotellikasinon, Atlantic Cityssä sijaitsevan Taj Mahalin sen ollessa rakenteilla. Kasinohotelli toimi vuosina 1990–2016. Vuonna 1988 Trump omisti jo kolmasosan Atlantic Cityn kasinoista, ja hän oli samalla saanut paljon valtaa kaupungin asioihin.

Vaikeudet 1990-luvulla

Trump alkoi ajautua 1980-luvun lopulla vaikeuksiin otettuaan ylisuuria lainoja tekemiinsä kauppoihin. Vuonna 1990 kiinteistökaupan arvo laski, mikä vuorostaan johti Trumpin kiinteistötoiminnan tuottojen suureen laskuun. Trump Organizationille kertyi velkaa 900 miljoonaa dollaria, ja se kävi lähellä konkurssia. Atlantic Cityn kasinojen ylitarjonta aiheutti sen, että Trumpin kasinotoiminta ajautui vaikeuksiin, ja Taj Mahal hakeutui konkurssiin 1991. Myös Trumpin lentoyhtiö siirtyi pankille. Velkojat eivät kuitenkaan lähteneet ajamaan Trumpin kaikkia muitakin yrityksiä vararikkoon vaan päättivät sopia velat ja jättää aikaansaavana pitämänsä Trumpin yhtiöidensä johtoon. Näin Trump vältti henkilökohtaisen konkurssin ja piti itsellään merkittävän osan omaisuuttaan vaikka leikkasikin velkataakkaansa sadoilla miljoonilla. Seuraavaksi hän lainasi rahaa sisaruksiltaan sekä myi Plaza-hotellinsa ja huvijahtinsa sekä osan huvila-alueestaan Mar-a-Lagosta. Hän myös kohensi kasinoidensa tuloskuntoa ja hankki joukon varakkaita kumppaneita.

Vaikeuksiensa johdosta Trumpin henkilökohtaisen omaisuuden arvioitiin 1990-luvulla laskeneen 1,7 miljardista dollarista 500 miljoonaan.

Paluu

Talouden vahvistuessa 1990-luvun lopulla Trumpin onni kääntyi jälleen. Hän sai Deutsche Bankilta satojen miljoonien dollarien lainaa rakennusprojekteihin kuten New Yorkin Trump World Tower (2001) ja Chicagon Trump International Hotel and Tower (2009). Trumpin kasinotoiminta oli kuitenkin yhä vaikeuksissa, ja Trump Hotels & Casino Resorts meni konkurssiin vuonna 2004 kuten myös uudella nimellään Trump Entertainment Resorts vuonna 2009.

Golftoiminta ja muu urheilutoiminta

Trump pelaamassa golfia pääministeri Shinzō Aben kanssa omalla golfkentällään Floridassa

Trump omistaa 17 golfkenttää, joista osan hän on itse rakennuttanut. Niistä suurin osa on Yhdysvalloissa, kolme Britteinsaarilla ja kaksi Dubaissa. Trumpin omistama Trump Turnberry on Britteinsaarten arvostetuin golfkenttä.

Vuonna 1983 Trump osti New Jersey Generals -jalkapallojoukkueen.

Brändituotteet

Trumpin erilaisia brändituotteita ovat muun muassa pihvit, votka, solmiot, viinit, deodorantit, kalusteet, aikakauslehdet ja pullovesi. Trump myy lisäksi oikeuksia oman nimensä käyttöön rakennusten nimissä, minkä seurauksena kolmasosalla Trumpin nimeä kantavista rakennuksista maailmalla ei ole muuta yhteyttä Trumpiin kuin nimi.

Yliopisto

Trump perusti vuonna 2004 Trump Universityn, joka myi kiinteistöalan koulutuskursseja 1 500 – 35 000 dollarilla. Nimi muutettiin Trump Entreprenaur Initiativeksi vuonna 2010 New Yorkin osavaltion poliisien saatua selville, että yliopisto rikkoi osavaltion lakeja sen "yliopisto" tunnuksen vuoksi. Trump maksoi myöhemmin 25 miljoonan dollarin korvaukset sen opiskelijoille, jotka syyttivät yliopistoa petoksesta.

Ura viihteessä

Trumpin tähti Hollywood Walk of Famella.

Vuonna 2004 Donald Trump alkoi esiintyä tosi-tv-sarja Diilissä (engl. The Apprentice). Ohjelmassa joukko kilpailijoita hakee työpaikkaa Trumpin yhtiöstä, ja voittaja palkattiin Trumpin palvelukseen vuoden perehdyttämissopimuksella 250 000 dollarin palkalla. Sarjasta tuli suosittu, ja se kasvatti Trumpin tunnettuutta. Myöhemmin sarjasta tehtiin myös useita spin-off-versioita, kuten The Celebrity Apprentice, jossa kilpailijoina oli julkisuuden henkilöitä. Vuonna 2005 Trump oli ehdolla Primetime Emmy -palkinnon saajaksi osastaan Diilissä.

Trump on esiintynyt mielellään televisiosarjoissa ja elokuvissa. Näyttelijä Matt Damon paljasti vuonna 2017, että Trump vaati cameorooleja vastineeksi siitä, että hänen omistamiaan rakennuksia käytettiin kuvauksissa. Jo 1990-luvulla hän oli vierailevana tähtenä sarjoissa Nanny (1996), Bel-Airin prinssi (1993) ja Sinkkuelämää (1989 ja 1999). 2000-luvun aikana hän on esiintynyt muun muassa Seesamtiessä, Päivien viemässä ja Wall Streetin valtiattaressa. Hän on esiintynyt myös sivuroolissa elokuvissa Haamut eivät kykene (1989), Yksin kotona 2 – Eksynyt New Yorkissa (1992), The Little Rascals (1994), Wall Streetin valtiatar (1996), Eddie (1996), Zoolander (2001) ja Kahden viikon iskuaika (2002). Tammikuussa 2007 Trump sai tähden Hollywood Walk of Famelle.

Trump on osallistunut showpainiorganisaatio WWE:n toimintaan, ja Atlantic Cityn Trump Plazalla on järjestetty kaksi Wrestlemania-tapahtumaa. Vuoden 2007 tammikuussa Trump keskeytti Vince McMahonin juontaman WWE-tapahtuman pudottamalla yleisön keskelle kymmeniä tuhansia dollareita. McMahon haastoi Trumpin "Miljardöörien taistoon" tulevassa Wrestlemania-tapahtumassa. Tapahtumassa Trumpia ja McMahonia edustavat showpainijat kilpailivat. Se, kumman showpainija voittaisi, saisi ajella häviävän miljardöörin kaljuksi. Trump voitti tapahtuman.Trump valittiin WWE:n Hall of Fameen vuonna 2013.

Vuosina 1996–2015 Trump oli yksi Miss Universum-, Miss USA- ja Miss Teen USA -kauneuskilpailujen omistajista. Kesäkuussa 2015 NBC-televisioyhtiö lopetti yhteistyön Trumpin kanssa tämän maahanmuuttoon liittyvien puheiden vuoksi, ja Trumpin oli etsittävä kauneuskilpailuille uusi kanava. Myöhemmin syyskuussa 2015 Trump myi omistusoikeutensa kauneuskilpailuihin pois.

Poliittinen ura

Poliittinen toiminta 1988–2012

Trump vuonna 2015.

Trump harkitsi ehdokkuutta presidentinvaaleissa 1988, 2004, 2008 ja 2012, sekä New Yorkin kuvernöörinvaaleissa 2006 ja 2014. Näihin vaaleihin hän ei kuitenkaan lopulta lähtenyt vakavissaan mukaan. Vuoden 1988 presidentinvaaleissa hän oli myös yksi mahdollisista ehdokkaista George H. W. Bushin varapresidentiksi, mutta virka meni lopulta Dan Quaylelle. On epäselvää, oliko ajatus varapresidenttiydestä alkujaan Bushin vai Trumpin. Vuoden 2000 presidentinvaaleissa Trump pyrki reformipuolueen presidenttiehdokkaaksi mutta jätti kampanjansa kesken. Vuonna 2011 järjestetyissä kyselyissä Trumpilla oli paljon kannatusta republikaanipuolueen vuoden 2012 presidenttiehdokkaaksi, ja paikoittain hänen kannatuksensa oli muun muassa esivaalien lopullista voittajaa, Mitt Romneytä, suurempaa. 16. toukokuuta 2011 Trump kuitenkin ilmoitti, ettei hae puolueen presidenttiehdokkuutta. Hänen toimintaansa presidentinvaalissa on kuvailtu ”erääksi nopeimmista nousuista ja laskuista presidentinvaalien historiassa”.

Presidenttiehdokkuus 2016

Republikaanipuolueen esivaalikampanja

Trump ilmoitti 26. kesäkuuta 2015 tavoittelevansa republikaanipuolueen presidenttiehdokkuutta vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Trump ilmoittautui republikaanien esivaaliehdokkaaksi tilanteessa, jossa republikaanien ja etenkin sen konservatiivisen ja veroja vastustavan Teekutsuliikkeen kannattajien keskuudessa oli paljon tyytymättömyyttä maan nykytilaan.

Esivaalien aikana Trump rahoitti vaalikampanjansa kokonaan itse.

Trump suuntasi vaalikampanjansa konservatiiveihin kuten "sydänmaiden" herätyskristittyihin, paleokonservatiiveihin, libertaristeihin ja nationalisteihin. Äärioikeistolaiselta alt-right-liikkeeltä saamansa tuen Trump kuitenkin itse tuomitsi presidentinvaalien jälkeen.

Trumpin vaalikampanjan tunnus.

Trumpin vaalitunnus oli ”Make America Great Again”, ’Tehdään Amerikasta taas suuri’. Trump julisti olevansa kaikkien Amerikan huomiotta jätettyjen, halveksittujen, hylättyjen ja unohdettujen ääni. Trump lupasi muun muassa nostaa Yhdysvaltain kansalliset edut etusijalle, romuttaa kaikki presidentti Barack Obaman säätelytalouden osat, alentaa veroja, palauttaa Yhdysvaltoihin teollisuustyöpaikkoja uusilla kauppasopimuksilla ja veronalennuksilla sekä laittaa korruptoitunut poliittinen ja taloudellinen eliitti kuriin. Trump esitti muun muassa kaikkien laittomien maahanmuuttajien karkottamista, muurin pystyttämistä Meksikon ja Yhdysvaltain rajalle ja väliaikaista kieltoa muslimien pääsylle Yhdysvaltoihin.

Trumpin oikeistopopulistinen politiikka toi hänelle merkittävää kannatusta työväenluokan keskuudessa ja nostatti jatkuvia kohuja mediassa. Kannatuskyselyissä hän nousi puolueen johtavaksi ehdokkaaksi syksyllä 2015.

Kisasta luopuneista ehdokkaista Chris Christie ja Ben Carson asettuivat tukemaan Trumpia jo esivaalien aikaan. Republikaanien sisällä Trumpia vastustivat puolue-eliitti ja valtaansa menettäneet uuskonservatiivit. Näistä avoimimmin Trumpia vastaan asettuivat republikaanien edelliset presidenttiehdokkaat John McCain ja Mitt Romney. Republikaaneja, jotka ilmoittivat äänestävänsä Hillary Clintonia, olivat muun muassa entinen valtiovarainministeri Hank Paulson, entinen opetusministeri William Bennett, kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Brent Scowcroft ja Meg Whitman, lahjoittaja ja HP:n toimitusjohtaja. Entinen presidentti George W. Bush vaimonsa Lauran kanssa ilmoitti äänestäneensä presidentinvaaleissa tyhjää.

Lopulta myös suurin osa eliittitason valtavirran oikeistosta asettui Trumpin taakse, sillä hänet nähtiin ainoana ehdokkaana, joka voisi saada aikaan muutoksen ja pelastaa maan. Myös kristillinen oikeisto asettui Trumpin taakse vaikka näkikin Trumpin epäkristillisenä ja muutenkin henkilönä ongelmallisena. Kristillisiä tyynnytti myös se, että Trump kohdisti heihin monia vaalilupauksia, joista tärkeimpiä oli lupaus nimittää korkeimpaan oikeuteen ainoastaan kristilliselle oikeistolle sopivia ehdokkaita.

Republikaanien esivaalien tulokset 2016. Sinisissä osavaltioissa Trump sai äänienemmistön, keltaisissa Ted Cruz, punaisissa Marco Rubio ja vihreissä John Kasich.

Trumpista tuli republikaanipuolueen oletettu presidenttiehdokas, kun hänen viimeiset kilpailijansa Ted Cruz ja John Kasich luopuivat presidenttikilvasta 3. ja 4. toukokuuta. 26. toukokuuta Trump oli kerännyt vaadittavat 1 237 valitsijamiestä tullakseen nimitetyksi republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Asia varmistui, kun joukko sitoutumattomia valitsijamiehiä lupautui tukemaan Trumpia.

Presidentinvaalikampanja

Trump nimettiin republikaanien presidenttiehdokkaaksi republikaanien vaalikokouksessa Clevelandissa Ohiossa 21. heinäkuuta 2016. Trump nimesi varapresidenttiehdokkaakseen Mike Pencen.

Trumpin ensimmäisenä kampanjapäällikkönä oli Corey Lewandowski, jonka Trump erotti kesäkuussa 2016. Seuraajaksi nimitettiin Paul Manafort. Kolmantena Trumpin kampanjapäällikkönä toimi republikaaninen strategisti Kellyanne Conway elokuusta 2016. Samaan aikaan Steve Bannon palkattiin kampanjan toimitusjohtajaksi.

Trumpin ja Hillary Clintonin vaalikampanjat olivat hyvin vastakkaiset. Konservatiiveihin, valkoiseen työväkeen ja kristilliseen oikeistoon vedonneesta Trumpista poiketen Clinton vetosi aineellisiin ja luokkanäkökohtiin, korosti vähemmistöjen kuten homoseksuaalien tasa-arvoa ja vältti kulttuurisotien arvokysymyksiä. Clinton myös tarjosi lisää etuisuusohjelmia, tulonsiirtoja ja valtiollista säätelyä.

Kannattajaprofiili

CNN:n kyselyn mukaan (syyskuu 2016) Trumpia kannattavat erityisesti miehet, valkoihoiset, iäkkäät ja kouluttamattomat.

Valkoiset amerikkalaiset olivat Trumpin ydinkannattajaryhmää. Heistä 58 prosenttia äänesti Trumpia. Valkoisista miehistä häntä kannatti 63 prosenttia, naisista 53 prosenttia. Trump sai enemmistön myös nuorten ja korkeasti koulutettujen äänistä, joiden povattiin menevän Clintonille. Ainoa eritelty ryhmä, jossa Trump ei voittanut, oli valkoiset yliopistotutkinnon suorittaneet naiset, joista 45 prosenttia äänesti Trumpia ja 51 prosenttia Clintonia.

Trumpin kannatuksessa oli Bradley-ilmiön tyyppisiä piirteitä. Lokakuun puolivälin kyselyssä 39 prosenttia korkeasti koulutetuista valkoisista ilmoitti äänestävänsä Trumpia. Vaalien jälkeisessä ovensuukyselyssä 49 prosenttia tästä ryhmästä oli antanut äänensä Trumpille.

Julkisuuden henkilöistä Trumpia tukivat muun muassa Mike Tyson, Dennis Rodman, Scott Baio, Gene Simmons, Tila Tequila, Hulk Hogan, Natalie Gulbis, Charlie Sheen, Kendra Wilkinson, Ted Nugent ja Tom Brady.

Poliittisia näkemyksiä ennen presidenttikautta

Poliittinen sijainti

Trump on tullut tunnetuksi ristiriitaisista ja vastakkaisista näkemyksistään. Tämä jatkui myös hänen presidenttikampanjansa aikana. Trumpia on luonnehdittu ennen kaikkea populistiksi, jonka näkemyksillä on tapana muuttua sen mukaan, millaiselle yleisölle hän mielipiteitään esittää.

Trump on useasti kutsunut poliittisia kantojaan laaja-alaisiksi. Voidakseen äänestää paikallisissa esivaaleissa hän rekisteröityi republikaaniksi vuonna 1987. Hän vaihtoi itsenäisyyspuolueeseen eli New Yorkin reformipuolueeseen 1999, sitten demokraatteihin 2001, takaisin republikaaneihin 2009, jotka hän jätti 2011 kunnes rekisteröityi takaisin 2012.

Trumpin presidenttikampanjaa leimasi ennen kaikkea vahva populismi ja nationalismi. Pyrkiessään republikaanisen puolueen ehdokkaaksi Trump omaksui monia äärioikeistolaisiksi, konservatiivisiksi ja jopa rasistisiksi miellettyjä poliittisia kantoja, kuten abortin ja muslimien maahantulon kieltäminen. Trumpin mukaan Yhdysvalloista ei koskaan tule sosialistinen maa.

Trump on monella tavoin hylännyt republikaanisen puolueen viime vuosikymmenten linjan, ja häntä on kutsuttu toimijaksi, joka on kristallisoinut puolueen luonteen muutoksen 2010-luvulla. Trump hylkäsi Ronald Reaganin aikana 1980-luvulla alkaneen uusliberaalin talouspolitiikan ja totesi pankkien ja suuryritysten vain rikastuneen samalla kun työläisten asema on romahtanut ja keskiluokan asema juuttunut paikalleen. Hän on ottanut maahanmuuttoon ja vapaakauppaan selkeän kielteisen linjan vastoin republikaanien talouseliitin politiikkaa. Turvallisuuspolitiikassa Trump on vastustanut George W. Bushin aloittamaa Irakin sotaa ja uuskonservatiivien ajatusta demokratian levittämisestä maailmaan. Trumpin myötä republikaanipuolue on kääntänyt selkänsä myös valtion roolin supistamiselle ja tulonsiirtojen leikkaamiselle. Trump on lisäksi osoittautunut joustavammaksi kuin konservatiivisesti puhdasoppineet ja periksiantamattomat republikaanit. Republikaanien kannattajien ydinjoukoksi ovat nyt tulleet heikosti koulutetut, pienituloiset, maaseudulla asuvat valkoiset. Trump on itse sanonut uskovansa republikaanipuolueesta tulevan kymmenen vuoden kuluessa työväenpuolue.

Talouspolitiikka

Trump kannattaa valtiontalouden yksityistämistä sekä veronkevennyksiä. Hän poistaisi yritysten ja rikkaimpien verovähennyksiä, keventäisi verotusta, rajoittaisi vapaakauppaa ja suojelisi köyhiä ja eläkeläisten sosiaalitukia.

Trumpin presidentinvaalikampanjassaan esittelemä talouspoliittinen ohjelma perustuu pääasiassa veronalennuksiin, joilla ei kuitenkaan lisättäisi valtiontalouden alijäämää. Republikaanien ehdokkaaksi pyrkiessään Trump tyrmäsi useaan otteeseen mahdollisuuden veronkorotuksiin. Ehdokkuutensa varmistuttua hän kuitenkin sanoi rikkaimpien veronkorotuksien olevan mahdollisia ja myös, että olisi itse valmis maksamaan enemmän veroja. Muista republikaaneista poiketen Trump on arvostellut vapaakauppasopimuksia, kuten NAFTAa ja TPP:tä. Trump kannattaa taloudellista protektionismia, kuten korkeita tuontiveroja, suojellakseen yhdysvaltalaista tuotantoa ja työpaikkoja globalisaatiota vastaan.

Vuonna 2000 Trump ehdotti, että rikkailta yhdysvaltalaisilta kerättäisiin omaisuudesta 14 prosentin kertavero, jolla maksettaisiin pois maan ulkomaanvelka. Sillä olisi säästetty vuodessa korkomenoja 200 miljardia, jolla leikattaisiin keskiluokan veroja, rahoitettaisiin eläkejärjestelmä ja uusi julkinen terveydenhuoltojärjestelmä. Trump piti naurettavana että maailman rikkain maa ei kyennyt antamaan kansalle julkista terveydenhuoltoa. Jo tuolloin Trump arvosteli Yhdysvaltojen liittolaisia siitä, että ne elävät Yhdysvaltain siivellä.

Ulkopolitiikka

Trump on sanonut kunnioittavansa Venäjän presidentti Vladimir Putinin ulkopoliittista kyvykkyyttä. Hän jättäisi Syyrian sodan Venäjän hoidettavaksi, eikä puuttuisi Ukrainan kriisiin. Vaalikampanjansa aikana hän kannatti terroristiepäiltyjen vesikidutuksen sallimista, mutta tultuaan valituksi hän ilmoitti muuttaneensa kantansa sitä vastaan. Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa hän aikoi kiristää. Hän lupasi laajentaa Meksikon ja Yhdysvaltain raja-aitaa muurilla suitsiakseen laitonta maahanmuuttoa sekä huumekartellien toimintaa, ja ehdotti muslimien väliaikaista maahantulokieltoa. Trump on myös kuulunut vuodesta 2003 asti Irakin sodan ja George W. Bushin ulkopolitiikan vastustajiin. Hänen mukaansa Yhdysvaltain sotilaallinen toiminta Lähi-idässä on horjuttanut alueen vakautta huomattavasti. Trump kannatti pommitusten aloittamista Isis-järjestöä vastaan, mutta on vastustanut varsinaista joukkojen lähettämistä alueelle.

Trump vihjasi, että presidenttinä hän saattaisi tunnustaa Krimin liittämisen Venäjään ja lakkauttaa sanktiot. Hän myös ensimmäisenä pääpuolueen ehdokkaana kautta aikojen kyseenalaisti Naton turvatakuut, mikäli Nato-maat eivät vastavuoroisesti pidä kiinni sopimuksen velvoittamasta kahden prosentin bruttokansantulo-osuudestaan puolustusbudjettiin.

Sosiaalipolitiikka

Trumpin kannat sosiaalisissa kysymyksissä ovat tiukentuneet vuosien varrella. Vielä vuonna 1999 hän sanoi olevansa ehdottomasti aborttioikeuden puolella. Vuonna 2011 hän ilmoitti ensimmäisen kerran vastustavansa aborttia ja sanoi kantansa muuttamisen "kehittyneen", kuten Ronald Reaganilla aikoinaan. Trump on puolustanut seksuaaliterveysjärjestöä Planned Parenthood, mutta kritisoinut järjestön aborttiin liittyviä toimintoja.

Samaa sukupuolta olevien avioliittoa Trump ei sanojensa mukaan kannata. Toisaalta hän on sanonut myös, ettei kumoaisi samaa sukupuolta olevien avioliiton laillisuutta, jonka Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi perustuslain mukaiseksi vuonna 2015. Hän on kutsunut avioliittolakia ”todellisuudeksi”. Trumpilla on kuitenkin ollut aina paljon läheisiä homoystäviä ja homoseksuaalisia avustajia. Esimerkiksi vuonna 2005 Trump onnitteli blogissaan ystäväänsä Elton Johnia tämän mennessä naimisiin David Furnishin kanssa.

Trump kannattaa lääkekannabiksen laillisuutta, mutta ei kannabiksen kokonaisvaltaista laillistamista valtion tasolla. Hänen mukaansa laillisuudesta tulee linjata osavaltiotasolla.

Presidenttinä

Donald Trump voitti 8. marraskuuta 2016 järjestetyt presidentinvaalit. Trump sai noin kolme miljoonaa ääntä vähemmän kuin demokraattien ehdokas Hillary Clinton, mutta Trump valittiin presidentiksi valitsijamiesten perusteella. Verrattuna Obamaan Hillary Clinton menetti etenkin afroamerikkalaisten, latinoiden, nuorten sekä ei-koulutettujen valkoisten ääniä, hieman myös naisten ääniä. Sukupuolen merkitys arvioitiin vähäiseksi. Trumpista tuli 70-vuotiaana Yhdysvaltain historian vanhin ensimmäiselle kaudelle valittu presidentti.

Trump ilmoitti kieltäytyvänsä presidentin 400 000 dollarin palkasta ja nostaa vain muodollista yhden dollarin vuosipalkkaa. Välttääkseen mahdollisia eturistiriitoja presidenttikautensa aikana Trump siirsi tammikuussa 2017 liiketoimintansa johdon kokonaisuudessaan kahdelle vanhimmalle pojalleen Donald Jr:lle ja Ericille sekä yhtiön talousjohtajalle Allen Weisselbergille.

Ensimmäisessä tapaamisessaan Trumpin kanssa pian tämän voitettua vaalit istuva presidentti Barack Obama kutsui Trumpia "pragmaatikoksi" ja arvioi tämän olevan politiikassaan joustava. Hän totesi myös itsensä ja Trumpin olevan monista asioista eri mieltä ja kehotti seuraajaansa harkitsemaan toimiaan hyvin.

Nimityksiä

Hallitus

Pääartikkeli: Donald Trumpin hallitus

Virka	Nimi	Kausi
Varapresidentti	Mike Pence	2017–2021
Ulkoministeri	Rex Tillerson	2017–2018
	Mike Pompeo	2018–2021
Valtiovarainministeri	Steven Mnuchin	2017–2021
Puolustusministeri	James Mattis	2017–2019
	Mark Esper	2019–2020
Oikeusministeri	Jeff Sessions	2017–2018
	William Barr	2019–2021
Sisäministeri	Ryan Zinke	2017–2019
	David Bernhardt	2019–2021
Maatalousministeri	Sonny Perdue	2017–2021
Ulkomaankauppaministeri	Wilbur Ross	2017–2021
Työministeri	Alexander Acosta	2017–2019
Terveysministeri	Tom Price	2017–2018
	Alex Azar	2018–2021
Asuntoministeri	Ben Carson	2017–2021
Liikenneministeri	Elaine Chao	2017–2021
Energiaministeri	Rick Perry	2017–2021
Opetusministeri	Betsy DeVos	2017–2021
Veteraaniasiainministeri	David Shulkin	2017–2018
	Robert Wilkie	2018–2021
Kotimaan turvallisuuden ministeri	John F. Kelly	2017
	Kirstjen Nielsen	2017–2019

Muita tärkeitä nimityksiä

Trump nimitti marraskuussa 2016 republikaanisen puolueen johtajan Reince Priebusin Valkoisen talon kansliapäälliköksi ja Steve Bannonin pääneuvonantajakseen. Muita lähipiiriin nimettyjä henkilöitä olivat Mike Pompeo CIA:n johtoon ja Nikki Haley YK-suurlähettilääksi.

Trumpin ehdokas työministeriksi, Andrew Puzder, vetäytyi senaatin vastustuksen takia. Michael T. Flynn nimitettiin turvallisuusneuvonantajaksi, mutta joutui eroamaan 24 päivän kuluttua Venäjän suurlähettilään puheluihin liittyvän jupakan takia.

Trump on vaihtanut presidenttikautensa aikana useita ministereitään ja läheistä avustajakuntaansa. Hän on erottanut muun muassa ulkoministeri Rex Tillersonin, päästrategi Steven Bannonin, kaksi viestintäpäällikköä, FBI:n päällikkö James Comeyn sekä kansliapäällikkö Reince Priebusin. Vielä vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen Trump erotti marraskuussa 2020 puolustusministeri Mark Esperin ja lukuisia puolustusministeriön korkeita virkamiehiä.

Trumpin neuvonantajiin kuuluvat muiden muassa tytär Ivanka Trump ja tämän aviomies Jared Kushner.

Muu toiminta

Aloitettuaan presidenttinä tammikuussa 2017 Trump alkoi heti aktiivisesti toteuttaa vaalikampanjassa antamiaan lupauksia.

Trump veti nopeasti Yhdysvallat pois Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta ja alkoi neuvotella Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta uusiksi. Kiinalle ja Euroopan unionille asetettiin huomattavia uusia tuontitulleja.

Trump asetti presidentin asetuksella väliaikaiset maahantulorajoitukset kuuden sellaisen maan kansalaisille, joissa esiintyi ääri-islamilaista terrorismia ja joista ei saatu kattavia tietoja Yhdysvaltoihin pyrkivien taustoista. Trump myös keskeytti kaikkien Lähi-idästä Yhdysvaltoihin pyrkineiden pakolaisten vastaanoton. Vähän myöhemmin Trump sai läpi pysyvät maahantulorajoitukset seitsemälle maalle. Trump alkoi myös puuttua laittomaan maahanmuuttoon, minkä seurauksena laittomat rajanylitykset vähenivät noin neljäsosaan aiemmasta.

Yhdysvallat erosi YK:n kasvatus-, opetus- ja kulttuurijärjestö Unescosta, YK:n pakolaissopimuksesta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin kanssa tehdystä ydinasesopimuksesta. YK:lle myönnettyä rahoitusta vähennettiin ja järjestön asemaa Yhdysvaltain ulkopolitiikassa pienennettiin. Trumpin hallinto nosti maan uudeksi ulkopoliittiseksi doktriiniksi paleokonservatiivisen doktriinin maan oman kansallisen edun puolustamisesta ja maksimoimisesta.

Trump tunnusti joulukuussa 2017 Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja ilmoitti Yhdysvaltojen siirtävän suurlähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin. Tammikuussa 2020 Trump esitteli ”Rauhan kautta vaurauteen” (Peace to Prosperity) -nimisen Lähi-idän rauhansuunnitelmansa.

Trump allekirjoitti asetuksen, jolla taattiin uskonnollisten ja uskopohjaisten järjestöjen rikkumaton toiminta- ja sananvapaus ja kiellettiin liittovaltion virastoja puuttumaan niiden vapauteen. Ulkomailla teetettyjen aborttien korvaaminen veronmaksajien rahoilla lopetettiin. Trump on myös purkanut edeltäjänsä Obamacare-terveydenhoitojärjestelmää ja siihen liittyviä pakkoja.

Trump on nimittänyt korkeimpaan oikeuteen kolme konservatiivituomaria, mikä on antanut konservatiiveille siellä enemmistön. Trump on nimittänyt ahkerasti konservatiivituomareita myös alempaan oikeusasteeseen.

Trump aloitti deregulaation asetuksilla, jotka määräsivät liittovaltion virastoja kumoamaan kaksi vanhaa säädöstä jokaista tekemäänsä uutta säädöstä kohti. Sen lisäksi hän käski liittovaltion virastojen purkaa ja peruuttaa joukko Obaman antamia säädöksiä, joilla rajoitettiin elinkeinoelämän toimintavapautta.

Yhdysvaltain talous on ollut vahva Trumpin ensimmäisen kauden alussa. Trump kritisoi joulukuussa 2018 keskuspankin johtajaksi nimittämänsä Jerome Powellin tekemiä koronnostoja, jotka saattavat ajaa talouden taantumaan. Trumpin budjetti kasvatti vuonna 2018 yhdessätoista kuukaudessa Yhdysvaltojen velkaa 895 miljardia dollaria. Suurimmat menoerät olivat veronalennukset ja asehankinnat.

Joulukuussa 2018 Trump päätti, että Yhdysvallat vetää sotajoukot kokonaan Syyriasta keskusteltuaan Turkin Erdoğanin kanssa asiasta. Tämän jälkeen Trump ilmoitti että miesvahvuus Afganistanissa pudotetaan puoleen. Puolustusministeri Mattis ilmoitti eroavansa.

Trump esitteli tammikuussa 2020 Lähi-idän rauhansuunnitelmansa ”Rauhan kautta vaurauteen” (Peace to Prosperity), joka laillistaisi Israelin siirtokunnat, muodostaisi pirstaleisen palestiinalaisvaltion, liittäisi Israelin valloittamat alueet virallisesti osaksi juutalaisvaltiota ja työntäisi palestiinalaiset Jerusalemin itälaidalle.

Huhtikuussa 2020 Trump uhkasi keskeyttää kongressin toiminnan saadakseen nimityspolitiikkansa etenemään. Tätä oikeutta hän perusteli koronapoikkeustilanteella.

Huhtikuussa 2020 koronaviruspandemian aikana Trump keskeytti Yhdysvaltain rahoituksen Maailman terveysjärjestölle. Hän on arvostellut järjestöä koronavirustilanteen huonosta hoitamisesta.

Trump ja hänen hallintonsa ovat suhtautuneet Kiinaan kriittisesti muun muassa koronapandemian, Etelä-Kiinan meren aluekiistan ja Hongkongin tilanteen vuoksi.

Ulkomaanmatkat ja merkittävimmät tapaamiset

Donald Trumpin presidenttinä tekemät vierailut maittain:

  Yksi vierailu

  Kaksi vierailua

  Kolme vierailua

  Neljä vierailua

  Yhdysvallat

Presidentti Trump tervehtii Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistöä Valkoisen talon ovella 28. elokuuta 2017.

Donald Trump on tehnyt presidenttikautensa ensimmäisten puolentoista vuoden aikana heinäkuuhun 2018 mennessä kuusi ulkomaanmatkaa ja niillä 21 vierailua muissa maissa. Tämä on hiukan vähemmän kuin hänen kaksi edeltäjäänsä tekivät samassa ajassa. Trumpilla on ollut tapana käydä useassa maassa yhden matkan aikana. Vierailuista 10 oli käyntejä kansainvälisten järjestöjen kuten Naton ja G7:n kokouksissa ja 11 kahdenvälisiä neuvotteluja.

Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopivat marraskuussa 2016 parantavansa maiden välisiä suhteita, lupasivat olla puuttumatta toisen maan sisäisiin asioihin ja tehostavansa terrorismin vastaista taistelua.

Trump on tavannut Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli 12. kesäkuuta 2018 Singaporessa järjestetyssä huippukokouksessa. Tapaaminen oli historiallinen ensitapaaminen maiden päämiesten välillä. Tapaamista oli edeltänyt maiden välien jännittyminen Pohjois-Korean ohjustestien takia edellisenä vuonna. Singaporen huippukokous keskittyi jännitteiden lieventämiseen ja ydinaseista riisuntaan. Tapaamisen päätteeksi Trump ja Kim allekirjoittivat asiakirjan, jonka mukaan Pohjois-Korea sitoutuu Korean niemimaan ydinaseista riisumiseen. Toinen Trumpin ja Kimin huippukokous järjestettiin helmikuussa 2019 Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa. Kolmannen kerran he tapasivat kesäkuussa 2019 Koreiden välisellä demilitarisoidulla vyöhykkeellä. Tuolloin Trump myös ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä astui rajalinjan yli Pohjois-Korean puolelle.

Trump saapui Suomeen ensi kertaa presidenttinä 15. heinäkuuta 2018, kun hän ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä järjestetyssä huippukokouksessa.

Mediasuhde ja viestintätyyli

Trumpin kaudella Yhdysvaltain media on aiempaa lujemmin jakautunut konservatiivisiin ja liberaaleihin tiedotusvälineisiin. Trump on riitautunut liberaalin valtamedian kanssa, joka hänen mukaansa levittää valeuutisia ja kohtelee häntä epäreilusti. Liberaali media puolestaan kiinnittää toistuvasti huomioita Trumpin lausuntoihin, jotka sen käyttämien faktantarkistajien mukaan ovat usein valheellisia. Trumpin omalla Facebook-kanavalla julkaistaan ”Real News” -nimistä uutisohjelmaa. Trump itse seuraa Fox-uutiskanavaa.

Trump viesti paljon Twitterin kautta. Trumpin viestintä on omalaatuista ja arkikielistä. Hän käyttää paljon slangisanoja, liioittelua, kontrasteja, loukkauksia, isoja kirjaimia, huutomerkkejä sekä epätavallisia kieliopillisia piirteitä ja ilmauksia. Trumpin viestintätyyli on koettu vastaanottajasta riippuen joko autenttisena ja teeskentelemättömänä, tai karkeana ja vastenmielisenä. Tutkijoiden mukaan Trump pyrkii viestinnällään tietoisesti vetoamaan kouluttamattomiin työväenluokkaisiin kuulijoihin. Trumpin vihainen ja poliittisesti epäkorrekti esiintyminen on vedonnut etenkin Yhdysvaltain sydänmailla koettuun voimakkaaseen tyytymättömyyteen asioiden tilasta. Hänen karkean viestintänsä vahvuudeksi on usein mainittu se, että hänen kannattajansa ottavat hänen sanansa vakavasti mutta eivät kirjaimellisesti, kun taas häntä vastustava valtamedia ottaa ne kirjaimellisesti mutta ei vakavasti.

Trumpin presidenttiyden myötä alettiin puhua ”trumpismista”. Tutkija Markku Ruotsilan mukaan sillä tarkoitetaan tyyliä, jossa taistellaan jyrkästi ja vihaisesti eliittiä vastaan ja halutaan, että valtio jättää ihmiset rauhaan elämään omaa elämäänsä.

Jotkut Trumpin tweeteistä ovat myös olleet Twitterin sääntöjen vastaisia, mitä Twitter kuitenkin hyväksyi pitkään sillä Twitterillä on omat säännöt valtionpäänmiehille. Vuonna 2020 Trumpin hävittyä Yhdysvaltain presidentinvaalit Trump alkoi kuitenkin levittää Twitterissä paljon perätöntä tietoa siitä että vaalitulosta oli peukaloitu minkä vuoksi Twitter alkoi liittää Trumpin tweetteihin varoituksen että tweet saattaa sisältää valheellista tietoa. Kun Trumpin kannattajat tunkeutuivat Yhdysvaltain kongressitaloon vuonna 2021 pyrkimyksenään kääntää vaalitulos, Twitterin mielestä Trumpin tweetit vain rohkaisivat väkivaltaan sen sijaan että olisivat hillinneet sitä. Tämän vuoksi Twitter lopulta päätti sulkea Trumpin Twitter-tilin pysyvästi.

Kannatus presidenttinä

Donald Trumpin suosion kehitys presidenttikaudella mielipidetiedustelujen mukaan. Vihreällä hyväksyjien osuus, punaisella vastustajien osuus, keltaisella epävarmat vastaajat.

Trumpin toimien hyväksyjien osuus hänen presidenttikautensa alussa putosi neljässä kuukaudessa 48 prosentista alle 40 prosentin. Sen jälkeen lukema pysytteli FiveThirtyEight-sivuston julkaiseman yhteenvedon mukaan 36 ja 40 prosentin välillä kunnes nousi noin vuoden vallassaolon jälkeen 40 ja 43 prosentin välille, missä se oli yhä marraskuussa 2018. Trumpin vastustus on ollut vähintään 51 prosenttia keväästä 2017 alkaen ja suurimmillaan vajaat 58 prosenttia vuoden 2018 alussa. Maaliskuussa 2020 keskellä koronaviruspandemiaa Trumpin hyväksyjen osuus nousi eri tutkimuksissa ennätyslukemiin lähelle 50 prosenttia.

Puolentoista vuoden vallassaolon jälkeen Trumpin kannatus oli samaa luokkaa kuin esimerkiksi Obaman, Reaganin ja Clintonin kannatus, mutta paljon matalampi kuin esimerkiksi George H. W. Bushin kannatus. Trumpin kannatus on ollut poikkeuksellisen vakaata verrattuna muihin viimeaikaisiin presidentteihin.

Republikaanien keskuudessa Trumpin kannatus alkusyksyllä 2018 oli 84 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin aikaisempienkin republikaanipresidenttien. Demokraattien kannattajista Trumpin hyväksyi vain seitsemän prosenttia, mikä on paljon vähemmän kuin aikaisempien republikaanipresidenttien kohdalla.

Trumpin valintaan ovat Yhdysvalloissa olleet tyytyväisiä etenkin paleokonservatiivit, kristillinen oikeisto, libertaristit sekä äärioikeisto kuten alt-right.

Trumpin valinnan ratkaisseissa Keskilännen perinteisesti demokraattisissa osavaltioissa Trumpia äänestäneistä 86 prosenttia ilmoitti syyskuussa 2017 olevansa tyytyväisiä Trumpiin ja hänen politiikkaansa. Trumpin äänestäjistä 91 prosenttia ilmoitti aikovansa äänestää Trumpia uudelleen. Kaikista republikaanien kannattajista 91 prosenttia halusi puolueensa seuraavan Trumpia eikä establishmentin republikaaneja, jotka ovat haastaneet Trumpin.

Kaikista yhdysvaltalaisista 60 prosenttia ja republikaaneista 80 prosenttia sanoi menettäneensä Trumpin ensimmäisen vallassaolovuoden aikana luottamuksensa liberaalimedian raportointiin ja puolueettomuuteen. Trumpin kannattajat ilmaisevat olevansa sitä varmempia omasta ratkaisustaan tukea Trumpia mitä enemmän Yhdysvaltain liberaali valtamedia hyökkää Trumpia ja häntä äänestäneitä vastaan.

Trumpin valinta presidentiksi on syventänyt Yhdysvaltain konservatiivien ja liberaalien välistä kahtiajakoa, joka alkoi jo 1960-luvulla. Useimmat Trumpia tai Clintonia presidentinvaaleissa äänestäneet ilmoittavat jopa, etteivät halua edes ystävystyä kenenkään vastapuolta äänestäneen kanssa.

Kun Trumpin kannatus oli matalimmillaan, kaksi kolmasosaa yhdysvaltalaisista uskoi, että maasta on tullut vähemmän yhtenäinen Trumpin astuttua valtaan. Yhdysvaltalaisten isänmaallisuus on vähentynyt Trumpin valtaan tulemisen jälkeen: tutkimuksen mukaan vain 47 prosenttia yhdysvaltalaisista on "erittäin ylpeitä" siitä että ovat yhdysvaltalaisia. 74 % republikaaneista oli "erittäin ylpeitä" amerikkalaisuudestaan, kun taas vain 32 % demokraatteja kannattavista. Tämä on ensimmäinen kerta kun "erittäin isänmaalliset" yhdysvaltalaiset ovat tutkimuksen mukaan vähemmistössä.

Ensimmäinen virkasyytetutkinta

Pääartikkeli: Ensimmäinen virkasyytemenettely Donald Trumpia vastaan

Syyskuussa 2019 Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi ilmoitti, että Trumpia vastaan aloitetaan virkasyytetutkinta. Ilmiantaja, jonka nimeä ei ole kerrottu, on sanonut Trumpin painostaneen Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä. Trump on ilmiantajan mukaan pyrkinyt saamaan Ukrainalta tietoja Joe Bidenin ja tämän pojan Hunter Bidenin yhteyksistä ukrainalaiseen energiayhtiö Burismaan. Pelosin mukaan Trump on rikkonut Yhdysvaltain perustuslakia, koska Biden on ehdolla demokraattien presidenttiehdokkaaksi, ja Trumpin toimintaa voi pitää yrityksenä vaikuttaa vuoden 2020 presidentinvaaleihin. Lisäksi presidentin hallinnon yritys estää ilmiantajan kertomien tietojen raportointi kongressille oli Pelosin mukaan laitonta. Trump kiisti virkasyytteet ja vertasi niitä noitavainoihin.

Virkarikossyytteet julkistettiin 10. joulukuuta 2019. Toinen syyte koski vallan väärinkäyttöä ja toinen kongressin toiminnan häiritsemistä. Demokraattienemmistöinen edustajainhuone äänesti 19. joulukuuta virkarikossyytteiden puolesta äänin 230–197 ja 229–198. Virkarikossyytteet etenivät seuraavaksi senaattiin. Helmikuussa 2020 republikaanienemmistöinen senaatti vapautti Trumpin virkarikossyytteistä äänin 52–48 ja 53–47.

Uudelleenvalintakampanja ja vaalitappio 2020

Trump ilmoitti helmikuussa 2018 tavoittelevansa jatkokautta Yhdysvaltain presidenttinä vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Hän kertoi marraskuussa 2018 varapresidenttiehdokkaansa olevan jälleen Mike Pence. Trumpin vaalikampanjan virallinen avaustilaisuus pidettiin Orlandossa Floridassa 18. kesäkuuta 2019. Trump voitti republikaanien esivaalit keväällä 2020, ja hänet nimitettiin virallisesti republikaanien presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 24. elokuuta 2020.

Trump kohtasi vastaehdokkaansa Joe Bidenin ensimmäisessä vaaliväittelyssä 29. syyskuuta 2020. Toista väittelytilaisuutta suunniteltiin pidettäväksi etänä Trumpin 2. lokakuuta saaman koronavirustartunnan vuoksi. Trump kieltäytyi etäväittelystä pitäen sitä ajanhaaskauksena. Presidentinvaaliväittelyjen järjestelykomitea perui lopulta väittelyn ja aloitti seuraavan ja viimeisen vaaliväittelyn valmistelut.

Yhdysvaltalaismedia on julistanut Trumpin vaalin häviäjäksi. Trump on kieltäytynyt hyväksymästä vaalitulosta esittäen väitteitä vaalivilpistä ja nostaen vaaleista oikeusjuttuja. Vaalivilppiä ei kuitenkaan ole todettu missään osavaltiossa. Kiitospäivänä 26. marraskuuta 2020 Trump totesi toimittajille, että hän lähtee Valkoisesta talosta, jos valitsijamiehet äänestävät Bidenin presidentiksi.

Toinen virkasyyteyritys

Pääartikkeli: Toinen virkasyytemenettely Donald Trumpia vastaan

Osa Trumpin hallinnon jäsenistä erosi 7. tammikuuta 2021 sen jälkeen, kun joukko Trumpin kannattajia oli tunkeutunut kongressitaloon, eikä Trump ollut tuominnut heitä. Kongressin edustajainhuone päätti 13. tammikuuta äänin 232–197 asettaa Trumpin uudelleen virkarikossyytteeseen kapinaan kiihottamisesta. Trump oli puheessaan kehottanut kannattajiaan tulemaan pääkaupunkiin osoittamaan mieltä samaan aikaan, kun kongressi käsittelisi presidentinvaalien tulosta. Yhdysvaltain senaatti hylkäsi virkarikossyytteen 13. helmikuuta 2021 äänin 57–43, kun tuomioon olisi tarvittu vähintään kahden kolmasosan määräenemmistö. Trumpin tuomitsemisen puolesta äänestivät kaikki demokraattisenaattorit ja seitsemän republikaania.

Tuomiot ja syytteet

Syyte rasistisesta syrjinnästä

Donald Trump haastettiin veljensä ja isänsä kanssa oikeuteen vuonna 1973 pitkään jatkuneen laittoman syrjinnän harjoittamisesta. Kyse oli siitä, että he olivat kieltäneet yrityksensä työntekijöitä vuokraamasta asuntoja tummaihoisille ja ohjeistanut heitä väittämään tummaihoisille asunnonhakijoille, ettei heillä olisi lainkaan vapaita asuntoja saatavilla. Tapaus päättyi sovitteluratkaisuun, jossa Trump Management joutui muun muassa julkaisemaan lehti-ilmoituksia, joissa kerrottiin, että Trump Management vuokraa asuntoja myös tummaihoisille.

Syyte sekaantumisesta presidentinvaalien 2020 tuloslaskentaan

15. elokuuta 2023 valamiehistö äänesti nostavansa syytteet Trumpin toimista koskien vuoden 2020 presidentinvaaleja Georgian osavaltiossa. Syyte koski väärentämistä, osavaltion järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevan lain rikkomista sekä viranomaisen yllyttämistä virkavalan rikkomiseen.

Vuoden 2020 presidentinvaaleissa presidentti Joe Biden sai Trumppia enemmän valitsijamiehiä Georgian osavaltiossa. Syytteen mukaan Trump soitti vaalien jälkeen Georgian korkeimmalle vaaliviranomaiselle pitkän puhelun jossa hän vaati "löytämään" Trumpille tarpeeksi monta uutta ääntä, jotta hän ohittaisi Bidenin jo valmiissa tuloslaskennassa. Samassa puhelussa Trump syytti vaalitulosta virheelliseksi. Vaaliviranomaisen kieltäydyttyä Trump antoi ymmärtää että vaaliviranomainen saattaisi syyllistyä rikokseen jos hän ei "löydä" Trumpin vaatimia ääniä. Tämän jälkeen Trump haukkui vaaliviranomaisen kovasanaisesti viestipalvelu X:ssä (Entinen Twitter) esittäen samalla virheellisen sisällön keskustelusta, tämän seurauksena vaaliviranomainen vuosi puhelun nauhoituksen sanomalehti The Washington Postille. Puhelu todisti myös Trumpin liittolaisten pyrkineen pääsemään käsiksi osavaltion ääntenlaskentamateriaaliin laittaakseen liikkeelle tekaistuja valitsijamiehiä, joiden äänillä yritettiin korvata Bidenin valitsijamiesäänet.

Trump kritisoi syytettä vaalikampanjan häirinnäksi sekä poliittiseksi ajojahdiksi ja on kiistänyt syyllistyneensä yhteenkään rikokseen.

31. elokuuta 2023 tuomari päätti että oikeudenkäynti esitetään suorana televisiossa ja Youtube-videopalvelussa. Fultonin piirikunnan syyttäjä ehdotti oikeudenkäynnin alkamispäiväksi 4. maaliskuuta 2024, mutta myöhemmin kävi ilmi että syyttäjällä sekä hänen palkkaamallaan asianajajalla oli suhde. Tapauksen johdosta tuomari piti useita kuulemisia ja syyttäjä sai jatkaa tapauksen parissa sen jälkeen, kun asianajaja oli lupautunut astua syrjään. Tapauksen johdosta oikeudenkäynnin odotetaan menevän vuodelle 2025.

Tuomio seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kunnianloukkauksesta

Toukokuussa 2023 Trump todettiin syyllistyneen siviilioikeudenkäynnissä yhdysvaltalaisen toimittajan E. Jean Carrollin seksuaalisesta hyväksikäytöstä joka tapahtui keväällä 1996 luksustavaratalon pukuhuoneessa. Trump on kiistänyt häntä vastaan esitetyt syytökset.

Tuomion jälkeen Trump hyökkäsi julkisesti sosiaalisessa mediassa Carrollia sekä tapauksen tuomaria vastaan ja Trumpille annettiin näiden kommenttien seurauksena myös tuomio kunnianloukkauksesta. Trump on kiistänyt koskaan tavanneensa Carrollia ja on jatkuvasti syyttänyt Carrollia valehtelijaksi. Carroll on kertonut kärsineensä Trumpin esittämistä syytöksistä ja väittänyt menettäneensä paljon toimittajantöitä sekä joutuneensa Trumpin tukijoiden uhkailujen kohteeksi jonka seurauksena hän on myös saanut tappouhkauksia.

Tammikuussa 2024 yhdeksänhenkinen valamiehistö päätti, että Trump joutuu maksamaan Carrollille vahingonkorvauksia 18,3 miljoonaa dollaria sekä erilaisia rangaistusluonteisia korvauksia noin 65 miljoonaa dollaria. Kaikkiaan Trump määrättiin maksamaan Carrollille 83,3 miljoonaa dollaria (yli 76 miljoonaa euroa).

Tuomio kirjanpitorikoksesta

Maaliskuussa 2023 valamiehistö äänesti Trumpin syytteiden nostamisen puolesta koskien pornonäyttelijä Stormy Danielsin hiljaiseksi maksamisessa vuoden 2016 presidentin­vaalikampanjan aikana.

Syytteen mukaan Trump ja Daniels olisivat harrastaneet seksiä vuonna 2006 mutta Trump on kiistänyt tämän väitteen. Vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan aikaan Trumpin silloinen avustaja Michael Cohen maksoi Danielsille 130 000 dollaria jotta Daniels ei paljastaisi hänen ja Trumpin intiimiä hetkeä. Cohen tunnusti vuonna 2018 suorittaneensa maksun. Syytteen mukaan Trump yritti tämän jälkeen peittää kyseisen maksun väärentämällä sen hänen oman yrityksensä kirjanpitoon. Kyseessä on ensimmäinen kerta Yhdysvalloissa, kun entistä tai sen hetkistä presidenttiä vastaan nostetaan rikossyyte.

Toukokuussa 2024 käydyssä oikeudenkäynnissä valamiehistö päätti yksipuolisesti Trumpin syyllistyneen tapauksessa kirjanpidon väärentämiseen. Trump itse kiisti syytteet poistuttuaan oikeussalista ja kommentoi oikeudenkäyntiä "häpeälliseksi ja sen tulosta järjestetyksi". Trumpin asianajaja tiedotti myöhemmin että Trump aikoo valittaa päätöksestä.

Tapauksesta oli tarkoitus antaa tarkempi tuomio 11. heinäkuuta 2024, mutta Trump pyysi tuomion lykkäämistä jotta tapauksen tuomarilla olisi aikaa tutustua maan korkeimman oikeuden tekemään päätökseen Yhdysvaltain presidenttien syytesuojasta. Tapauksen syyttäjät suostuivat pyyntöön ja uudeksi tuomionluvun ajankohdaksi määrättiin 18. syyskuuta 2024. Tämän jälkeen Trumpin asianajajat vaativat kuitenkin uudelleen tuomioluvun siirtämistä Yhdysvaltain presidentinvaalien 2024 jälkeiseen aikaan, koska heidän mielestään tuomiossa olisi ollut kyse vaaleihin sekaantumisesta. Tuomari lopulta päätti että tuomionluku on vasta vaalien jälkeen ja uudeksi ajankohdaksi määrättiin 26. marraskuuta 2024.

Tapauksen Tuomarilla on käsittelyssä myös Trumpin puolustuksen vaatimus kumota koko tuomio ja hylätä koko oikeusjuttu sillä Trumpin puolustuksen mukaan Trumpilla olisi ollut presidenttinä syytesuoja. Tuomari aikoo antaa tästä asiasta päätöksensä 12. marraskuuta 2024.

Donald Trumpin tullessa uudelleenvalituksi presidentiksi, tuomionluvun käsittely on toistaiseksi keskeytetty. Tuomarille osoittamassaan kirjeessä piirisyyttäjän kanslia kertoi, että Trumpia ei todennäköisesti tulla tuomitsemaan ennen kuin mahdollisesti vasta presidenttikauden jälkeen eli aikaisintaan vuonna 2029.

Presidenttikauden jälkeen

Trump muutti presidenttikautensa päättymisen jälkeen perheineen Mar-a-Lagon kartanoonsa Floridaan. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi teki elokuussa 2022 kartanoon kotietsinnän ja takavarikoi huippusalaisiksi merkittyjä asiakirjoja, joita Trumpin epäillään säilyttäneen luvatta.

Trumpin perustama sosiaalisen median palvelu Truth Social avattiin helmikuussa 2022. Sen taustalla on Trumpin uusi yhtiö Trump Media & Technology Group.

Trump antoi ennen marraskuun 2022 välivaaleja julkisen tukensa sadoille ehdokkaille republikaanien esivaaleissa eri osavaltioissa. Suuri osa Trumpin tukemista ehdokkaista voitti esivaalinsa.

Toinen uudelleenvalintakampanja 2024

Trump ilmoitti marraskuussa 2022 tavoittelevansa ei-peräkkäistä jatkokautta Yhdysvaltain presidenttinä vuoden 2024 presidentinvaaleissa, haastaen istuvan presidentin Joe Bidenin, joka voitti hänet vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Vuoden 2024 maaliskuussa Trump ja Biden kummatkin saivat delegaattien enemmistön omien puolueidensa puoluekokouksiin, ja kummastakin tuli siten oman puolueensa oletettu presidenttiehdokas. Trump nimitettiin virallisesti puolueensa presidenttiehdokkaaksi 15. heinäkuuta 2024 republikaanien kansallisessa puoluekokouksessa. Varapresidenttiehdokkaakseen hän valitsi J. D. Vancen. 21. heinäkuuta Biden luopui ehdokkuudestaan ja hänen tilalleen nousi varapresidentti Kamala Harris. Trump voitti presidentinvaalit ja hänen on määrä astua virkaansa 20. tammikuuta 2025.

Salamurhayritys

Pääartikkeli: Donald Trumpin salamurhayritys

Kiväärimies Thomas Crooks ampui katolta useita laukauksia Trumpin kampanjatilaisuuteen Butlerissa 13. heinäkuuta 2024 paikallista aikaa, kun Trump oli puhumassa lavalla. Korvalehdestään haavoittunut mutta muuten vahingoittumaton Trump kuvaili osumaa itse myöhemmin sosiaalisessa mediassa. Ampumavälikohtauksessa kuoli kaksi ihmistä, joista toinen on salamurhaa yrittänyt henkilö, ja toinen henkilö oli yleisössä. Tekijäksi epäilty 20-vuotias mies oli rekisteröitynyt republikaanien äänestäjäksi, mutta hän oli vuonna 2021 tehnyt rahalahjoituksen demokraattipuoluetta lähellä olevalle ryhmälle.

Kohut

Liikemiehen imago

Trump pyrki liikemiesaikoinaan 1980- ja 1990-luvuilla olemaan mahdollisimman usein julkisuudessa ja sensaatiolehdistön otsikoissa. Hän loi tietoisesti itselleen narsistisen ja röyhkeän playboyn imagon, korostaen ja liioitellen seksuaalisuuttaan ja nautinnonhaluaan. Hän sanoi usein imagonsa olevan hänelle hyvin tärkeä ja tehneensä itsestään show’n.

Wikileaksin tietovuoto ja Venäjä-yhteydet

Trumpin poliittiset vastustajat alkoivat jo ennen presidenttiehdokkuuden varmistumista koota ns. Steelen muistiota, jossa haettiin yhteyksiä Trumpin ja Venäjän hallinnon välille. Muistiota alkoivat koota Trumpin vastustajat republikaanisessa puolueessa, ja Hillary Clintonin vaalikampanja jatkoi sitä.

Hillary Clinton syytti vaaliväittelyssä Trumpia "Putinin sätkynukeksi". Jotkut yhdysvaltalaiset mediat toistivat Clintonin sanomaa.

Trump järjesti Miss Universum -kilpailun vuonna 2013 Venäjällä, ja venäläisten liikemiesten väitetään sijoittaneen rahaa Trumpin kiinteistöihin. Trumpin tiedottajan mukaan hänelle ei kuitenkaan ole liikeyhteyksiä Venäjällä. Entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort on tehnyt miljoonien liiketoimia oligarkkien kanssa ja ollut Venäjän tukeman Ukrainan presidentin Viktor Janukovytšin neuvonantaja. Trumpin Venäjä-neuvonantaja on läheisissä suhteissa Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazpromiin. Trumpin kiinteistöhankkeen rahoittajat ovat Venäjältä ja Kazakstanista. TalkingPointsMemon kustantaja Josh Marshallin mukaan Trump on taloudellisesti riippuvainen Putinin tukijoista ja Venäjän pankeista.

New York Timesin mukaan nimeämättömät yhdysvaltalaiset tiedusteluelimet olivat "hyvin varmoja", että Venäjän GRU oli tietomurron takana, jossa Demokraattisen puolueen Democratic National Committeen tietoverkosta vietiin 27 000 viestiä ja asiakirjaa, jotka Wikileaks julkisti demokraattien ehdokasvalintakokouksen alla 22. heinäkuuta 2016. Defense One -lehden mukaan huomattava määrä todisteita osoittaa, että vuoto oli Venäjän valtion järjestämä Trumpin presidenttiyden edistämiseksi, koska Trump on suhtautunut Putiniin myönteisesti.

Mother Jones -lehti väitti Steelen muistion perusteella lokakuun lopussa 2016 että Trump on Venäjän agentti, jota Venäjä on tukenut viiden vuoden ajan. Slate-julkaisu puolestaan väitti että Trumpilla on salainen palvelin, joka on yhteyksissä Venäjän hallintoa lähellä olevan Alfa Bank -pankin kanssa. FBI tutki Trumpin Venäjä-yhteyksiä, muttei löytänyt todisteita niistä. FBI kieltäytyi myös allekirjoittamasta lausuntoa, jonka mukaan Venäjä oli Wikileaksin julkaisemien sähköpostien vuodon takana.

Garry Kasparovin mukaan Venäjä on järjestelmällisesti pyrkinyt takaamaan Trumpin nousun ja pistänyt sen taakse koko koneistonsa saadakseen samanmielisen partnerin USA:n johtoon. Hän vihjaa myös että venäläiset pelastivat 2008 Trumpin konkurssilta.

Muellerin raportti

Maaliskuussa 2019 julkaistun erikoissyyttäjä Robert Muellerin raportin tiivistelmän mukaan ei ole näyttöä siitä, että Trumpilla tai hänen kampanjaorganisaatiollaan olisi ollut lainvastaisia yhteyksiä venäläisten toimijoiden kanssa. Mueller oli johtanut Venäjä-tutkintaa keväästä 2017 asti. Häntä ennen tutkinnanjohtajana oli James Comey, jonka Trump erotti. Valkoisen talon tiedotteen mukaan Muellerin raportti oli täydellinen synninpäästö Trumpille. Kongressin demokraattien mukaan Trump saattoi silti syyllistyä oikeuden estämiseen tutkinnan aikana. Hänen muitakin toimiaan, kuten mahdollista verovälttelyä, tutkitaan edelleen.

Muellerin tutkinta oli laajasti seurattu aihe Yhdysvaltain tiedotusvälineissä kahden vuoden ajan. Tutkinnan tuloksen tultua julki Trumpin kannattajat arvostelivat mediaa tahallisesta faktojen vääristelystä.

Kourimiskohu

Washington Post julkaisi lokakuussa 2016 videon vuodelta 2005, jossa Trump kehuskeli voivansa kouria ja suudella vapaasti naisia lupaa kysymättä kuuluisuutensa ansiosta. Trumpin naisia halventavana pidetty lausahdus nosti suuren kohun. Trump pyysi lausahdustaan julkisesti anteeksi ja sanoi sen olevan pukukoppipuhetta. Monet republikaanien johtohenkilöt vetivät osittain tukensa anteeksipyynnöstä huolimatta. Trump otti itse erääksi vaaliteemakseen ehdokkaan puolison, aiemman presidentin Bill Clintonin salaisen seksielämän. Trump arvosteli itseään vastustavia republikaaneja. Myöhemmin lokakuussa yli kymmenen naista väitti julkisuudessa Trumpin kourineen heitä. Trump syytti mediaa. Miss Suomeksi vuonna 2006 valittu Ninni Laaksonen kertoo: "Trump kävi kiinni takapuoleeni 2006". Valkoisen talon virallisen kannan mukaan kaikki Trumpia ahdistelusta syyttäneet ovat valehtelijoita.

Stormy Daniels

The Wall Street Journal kertoi tammikuussa 2018, että Trumpin lakimies Michael Cohen oli maksanut 130 000 dollaria pornotähti Stormy Danielsille, jotta tämä ei paljastaisi olleensa seksuaalissävytteisessä suhteessa Trumpin kanssa vuonna 2006. Maksu suoritettiin Danielsin tilille hieman ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja. Trump on myöntänyt korvanneensa kuluja Cohenille niihin aikoihin. Toinenkin henkilö, Karen McDougal, on saanut rahaa Cohenilta suhdehuhujen peittelemiseksi.

Loukkaavat puheet

Trump aiheutti tammikuussa 2018 laajaa ja voimakasta kansainvälistä närkästystä ja syytöksiä rasismista käytettyään keskustelussaan Haitista, El Salvadorista ja joistain Afrikan maista nimitystä "shithole countries" (suom. 'paskakuoppamaat', merkitykseltään 'saastainen, nuhjuinen, epämiellyttävä paikka') ja kyseenalaistaessaan näistä maista tulevan siirtolaisuuden Yhdysvaltoihin.

Epäilyt Obaman kansalaisuudesta

Trump oli alkanut vuonna 2011 väittää, että presidentti Obama ei olisi syntynyt Yhdysvalloissa eikä näin saisi olla Yhdysvaltain presidentti. Hän jatkoi asian epäilemistä senkin jälkeen, kun Obama julkisti syntymätodistuksensa, joka todistaa hänen olevan syntyperäinen amerikkalainen. Trump myönsi vihdoin presidentinvaalikampanjansa aikana syksyllä 2016 Obaman syntyneen Yhdysvalloissa.

Yksityiselämä

Melania Trumpin virallinen kuva ensimmäisenä naisena.

Perhe ja avioliitot

Trump on ollut naimisissa kolme kertaa. Ensimmäisen kerran hän meni naimisiin vuonna 1977 Ivana Trumpin (o.s. Zelnickova) kanssa. Pari erosi vuonna 1992. Vuonna 1993 Trump solmi avioliiton näyttelijä Marla Maplesin kanssa. Pari erosi kesäkuussa 1999. Tammikuussa 2005 Trump avioitui slovenialaisen Melania Knaussin kanssa (myöhemmin Melania Trump).

Trumpilla on viisi lasta, joista Donald Jr. (s. 1977), Ivanka (s. 1981) ja Eric (s. 1984) Ivana Trumpin kanssa, Tiffany (s. 1993) Marla Maplesin kanssa ja Barron (s. 2006) Melania Trumpin kanssa . Hänellä on kahdeksan lastenlasta.

Trump muutti lokakuussa 2019 virallisen asuinpaikkansa New Yorkin Trump Towerista Floridan Palm Beachiin kartanoonsa Mar-a-Lagoon.

Uskonto

Trump on entinen presbyteeri. Omien sanojensa mukaan hänellä on ”ollut hyvä suhde seurakuntaan vuosien varrella”. Trump ei ollut puhunut uskonasioista ennen vaalikampanjaansa eikä senkään aikana käsitellyt aihetta kovinkaan paljon. Kirkossa hän on sanonut käyvänsä lähinnä juhlapyhinä kun hänellä on aikaa. Hän on kertonut käyvänsä ehtoollisella ja säilyttävänsä ihailijoidensa hänelle lähettämät Raamatut.

Lokakuussa 2020 Trump kertoi olevansa mihinkään kirkkokuntaan sitoutumaton kristitty (engl. "non-denominational Christian"). Trump on ensimmäinen presidentti sitten Eisenhowerin, joka on vaihtanut uskonnollista vakaumustaan kesken virkakauden.

Elämäntavat

Trump ei omien sanojensa mukaan ole koskaan käyttänyt huumeita tai polttanut tupakkaa, ja alkoholin käytön hän lopetti veljensä kuoltua alkoholimyrkytykseen. Hän on bakteerikammoinen ja välttää ihmisten kättelemistä.

Trumpin unentarve on pieni, hän nukkuu vain neljä tai viisi tuntia yössä.

Harrastukset

Trump harrastaa golfaamista. Hän pitää Frank Sinatran, Elton Johnin ja Eminemin musiikista. Hänen suosikkikappaleensa on Peggy Leen hitti "Is That All There Is?" vuodelta 1969.

Terveys

Pääartikkeli: Donald Trumpin terveys

Trumpille tehtiin tammikuussa 2018 virallinen terveystarkastus fyysisen kunnon selvittämiseksi, ja hänen todettiin olevan "erittäin terve".

Trumpilla todettiin koronavirustartunta lokakuussa 2020. Hän vietti Walter Reedin sotilassairaalassa kolme yötä, minkä jälkeen hän palasi Valkoiseen taloon.

Ruumiinrakenne

Trump sanoo olevansa 188 senttimetriä pitkä ja painaa 107 kilogrammaa.

Omaisuus

Forbes-lehti arvioi vuonna 2019 Trumpin omaisuudeksi 3,1 miljardia dollaria eli 2,7 miljardia euroa, josta 1,3 miljardia euroa oli Trumpin omistamien kiinteistöjen arvo ja 120 miljoonaa euroa oli käteistä tai muuta rahoitusomaisuutta. Omaisuudellaan hän olisi maailman 715. rikkain ihminen.

Vuonna 2017 Forbes arvioi Trumpin omaisuuden arvoksi 3,1 miljardia dollaria. Vuonna 2015 omaisuuden arvo oli 4,5 miljardia dollaria, ja Trump oli siten tuolloin Yhdysvaltain 133. ja maailman 405. rikkaimman henkilön. 1990-luvulla Forbes arvioi Trumpin omaisuuden arvoksi noin 500 miljoonaa dollaria. Hänen oma arvionsa oli 1,5 miljardia.

Trumpin omaisuuden arvo nousi puheenaiheeksi hänen presidentinvaalikampanjassaan vuonna 2016. Trump kieltäytyi poikkeuksellisesti julkistamasta verotietojaan ennen vaaleja.

Trump on väittänyt luoneensa omaisuutensa omalla toiminnallaan, mutta todellisuudessa hän peri isältään Fred Trumpilta yli 400 miljoonaa dollaria. Erilaisten järjestelyjen avulla isä-Trumpin perilliset maksoivat vain viiden prosentin perintöveron.

Kunnianosoituksia

• Ellis Islandin kunniamitali (USA, 1986)
• Kuningas Abdulazizin ritarikunta (Saudi-Arabia, 2017)
• Vapauden ritarikunta (Kosovo, 2020)

Julkaisut

Trumpin nimissä on julkaistu 19 kirjaa, joista useimmat käsittelevät liike-elämässä menestymistä. Useimmat tai kaikki niistä ovat osittain tai kokonaan jonkun haamukirjoittajan kirjoittamia.

Suomennetut teokset

• Haluatko rikastua? Diili-sarjan mestarin ohjeita, 2004 (Trump: How to Get Rich, 2004), ISBN 951119920X
• Trump, Donald ja Kiyosaki, Robert: Rikastu! Kaksi miestä, yksi sanoma, 2007 (Why We Want You to be Rich: Two Men – One Message, 2006), ISBN 9789524681490

Suomentamattomat teokset

• The Art of the Deal (1987), ISBN 978-0-345-47917-4
• Surviving at the Top (1990), ISBN 978-0-394-57597-1
  • The Art of Survival (1991), ISBN 978-0-446-36209-2
• Trump, Donald ja Bohner, Kate: The Art of the Comeback (1997), ISBN 978-0-8129-2964-5
• Trump, Donald ja Shiflett, Dave: The America We Deserve (2000), ISBN 1-58063-131-2
• The Way to the Top: The Best Business Advice I Ever Received (2004), ISBN 978-1-4000-5016-1
• Think Like a Billionaire: Everything You Need to Know About Success, Real Estate, and Life (2004), ISBN 978-0-345-48140-5
• The Best Golf Advice I Ever Received (2005), ISBN 978-0-307-20999-3
• Trump, Donald ja Zanker, Bill: Think Big and Kick Ass in Business and Life (2007), ISBN 978-0-06-154783-6
• The Best Real Estate Advice I Ever Received: 100 Top Experts Share Their Strategies (2007), ISBN 978-1-4016-0255-0
• Trump 101: The Way to Success (2007), ISBN 978-0-470-04710-1
• Never Give Up: How I Turned My Biggest Challenges into Success (2008), ISBN 978-0-470-19084-5
• Think Like a Champion: An Informal Education in Business and Life (2009), ISBN 978-0-7624-3856-3
• Trump, Donald ja Kiyosaki, Robert: Midas Touch: Why Some Entrepreneurs Get Rich – and Why Most Don't (2011), ISBN 978-1-61268-095-8
• Time to Get Tough: Making America No. 1 Again (2011), ISBN 978-1-59698-773-9
• Crippled America: How to Make America Great Again (2015), ISBN 978-1-5011-3796-9

Lähteet

• Blair, Gwenda: The Trumps. Simon & Schuster, 2000. ISBN 0-684-80849-8
• Ruotsila, Markku: Sydänmaiden kapina: Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu. Gaudeamus, 2018. ISBN 978-952-495-488-4
• Saarikoski, Laura & Saarikoski, Saska: Trump: Yhdysvaltain presidentti. (Kolmas painos) Helsinki: HS-Kirjat, 2016. ISBN 978-952-5557-86-2

Kirjallisuutta

Suomenkielinen

• Annala, Maria: Trumpin kansa. Into, 2020. ISBN 9789523512702
• Iloniemi, Jaakko; Nyberg, René; Hakkarainen, Petri: Trump, Putin, Merkel ja Suomi. Otava, 2017. ISBN 9789511314097
• Kranish, Michael; Fisher, Marc: Totuus Trumpista : tarina kunnianhimosta, rahasta ja vallasta. Suomentanut Rekiaro, Ilkka. Otava, 2017. ISBN 9789511314400
• Ruotsila, Markku: Trumpin Amerikka : Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä. Basam Books, 2024. ISBN 978-952-379-530-3
• Tiittula, Markus: Trumpin jälkeen. Vastapaino, 2018. ISBN 9789517686990
• Wolf, Michael: Tulta ja tuhoa : Donald Trump Valkoisessa talossa. Suomentanut Rekiaro, Ilkka. Tammi, 2018. ISBN 9789520401429

Vieraskielinen

• Woodward, Bob: Fear: Trump in the White House. Simon & Schuster, 2018. ISBN 978-1-5011-7551-0 (englanniksi)
• Wolf, Michael: Siege: Trump Under Fire. Henry Holt and Company, 2019. ISBN 978-1250253828 (englanniksi)
• Hämäläinen, Nora: Är Trump postmodern? En essä om sanning och populism. Helsingfors: Förlaget M, 2019. ISBN 978-952-333-229-4 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Sitaatteja aiheesta Donald Trump Wikisitaateissa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Donald Trump Wikimedia Commonsissa

• Presidentinvaalikampanjan virallinen sivusto (englanniksi)
• Trump Organizationin virallinen sivusto (englanniksi)
• Valkoinen talo (englanniksi)
• Donald Trump Internet Movie Databasessa. (englanniksi)

Yhdysvaltain presidentinvaalit 2000

Demokraattien ehdokkaat (Esivaalit)	Valitut Al Gore (presidentti) Joe Lieberman (varapresidentti) Muut Bill Bradley Lyndon LaRouche Paul Wellstone
Republikaanien ehdokkaat (Esivaalit)	Valitut George W. Bush (presidentti) Dick Cheney (varapresidentti) Muut Lamar Alexander Gary Bauer Pat Buchanan Herman Cain Elizabeth Dole Jack Fellure Steve Forbes Orrin Hatch John Kasich Alan Keyes Andy Martin John McCain Dan Quayle Bob Smith
Muut	Sitoutumattomat ja kolmannen puolueen ehdokkaat Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2000