Deutsche Bank

Deutsche Bank ('Saksan pankki') (NYSE: DB) on monikansallinen pankki, joka työllistää yli 67 500 työntekijää. Sen pääkonttori sijaitsee Frankfurt am Mainissa Saksassa. Deutsche Bank on maailman suurin investointipankki. Taseensa perusteella (2 099,04 mrd. USD) pankki luokiteltiin vuonna 2015 maailman 11. suurimmaksi julkisesti noteeratuksi pankiksi.[1]

Deutsche Bank
Deutsche Bank logo without wordmark.svg
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: DB
FWBDBK
ISIN DE0005140008
Perustettu 1870
Kotipaikka Saksa Frankfurt am Main, Saksa
Toimiala pankkitoiminta
Henkilöstö 82 000

Maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden vakautta seuraavan Financial Stability Boardin loppuvuoden 2015 listalla pankki luetellaan yhtenä merkittävimmistä maailman 30 keskeisimmistä pankista (G-SIBs, maailmanlaajuisesti systemaattisesti tärkeät pankit).[2]

Deutsche Bankin pääkonttori.

Toimitusjohtajaksi valittiin huhtikuussa Christian Sewing.[3] Hänen edeltäjänsä oli kesäkuussa 2015 valittu John Cryan. Cryanin edeltäjiänä toimivat yhdessä Anshu Jain ja Jürgen Fitschen. Jainin kausi päättyi kesäkuun lopussa,[4] Fitschenin toukokuussa 2016. Heidän sopimuksensa olisivat olleet voimassa maaliskuuhun 2017.[5]

Deutsche Bankilla on konttori Helsingissä.

HistoriaMuokkaa

Deutsche Bank perustettiin vuonna 1870, ja sen oli tavoitteena hoitaa Saksan ulkomaankauppaa. Pankki avasi seuraavien vuosien aikana konttorit Shanghaihin, Lontooseen ja Buenos Airesiin. Yritys laajeni Venäjälle 1881 rahoittaen keisarikunnan junanratojen rakennusta.[6]

Natsi-Saksan aikoina pankki rahoitti Saksan kansallissosialistinen työväenpuolueen (Natsien) toimintaa ja kätki juutalaisilta varastetun kullan. Toisen maailmansodan yhtiö keskittyi Saksan kotimarkkinoille.[6]

1980-luvulla Deutsche Bank laajeni jälleen kansainväliseksi finanssijätiksi. Se fuusioi itseensä merkittäviä sijoituspankkeja, kuten lontoolaisen Morgan Grenfell–pankin ja amerikkalaisen Bankers Trustin. 1998 mennessä pankista oli tullut yksi maailman kymmenestä suurimmasta pankista. Deutsche Bank listautui New Yorkin pörssiin vuonna 2001.[6]

KritiikkiäMuokkaa

Deutsche Bank ja Schneider-skandaaliMuokkaa

Deutsche Bank tuli kansainväliseksi puheenaiheeksi 1990-luvun puolivälissä, kun sen rahoittama Jürgen Schneiderin rakennuskonserni ajautui konkurssiin 9 miljoonan D-markan velkojen tähden. Schneider-yhtiö oli velkaa alihankkijoilleen 50 miljoonan D-markan palkkasaatavat, joita Deutsche Bankin pääjohtaja Hilmar Koppler piti pikkurahoina, peanuts. Palkkarahojen puutteessa vararikkoon ajautuneiden rakennusyrittäjien tilanne ja pääjohtaja Kopperin asenne herätti saksalaisissa yleistä epäluottamusta ja suuttumusta Deutsche Bankia ja sen pääjohtajaa kohtaan. Kopper joutui sittemmin eroamaan, ja ”tapaus Schneider” käsiteltiin tuomioistuimessa vuonna 1997.[7]

Tapauksen seurauksena Kopper tunnetaan Saksassa termillä Mr Peanuts, ja rahoitusjohtajien vähättelevä suhtautuminen tavallisten ihmisten toimeentuloon vaikuttaviin rahasummiin vahingoitti pankkien mainetta. Termi peanuts jäi elämään kansainväliseen kielenkäyttöön, kun osoitetaan jonkin liiketaloudellisen tahon vähättelevää asennetta.[7]

Yhdysvaltojen asuntokuplaMuokkaa

Deutsche Bank paisutti Yhdysvaltojen asuntokuplaa 32 miljardilla dollarilla, ennen asuntomarkkinoiden luhistumista 2008. Vuonna 2010 pankin omat työntekijät syyttivät pankkia 12 miljardin dollarin tappioiden kätkemisestä kuplaan liittyen. Tämä kätkeminen oli yksi asuntokuplan puhkeamisen syitä, mutta ei ainut. Pankki maksoi Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvovalle elimelle, United States Securities and Exchange Commissionionille (SEC) 55 miljoonan dollarin sakot.[6]

Markkinoiden manipulointi ja sanktioiden rikkominenMuokkaa

Pankki on jäänyt kiinni muun muassa kullan ja hopean markkinahintojen manipuloinnista ja asuntolainojen väärentämisestä, joista pankille on langetettu vuoden 2008 jälkeen 9 miljardin dollarin sakot. Pankki määrättiin myös maksamaan 2,5 miljardin dollarin sakot pankkien keskinäisen järjestelmän London Interbank Offered Rate (LIBOR) kurssien manipuloinnista.[6]

Yritys on kauppasaarrosta huolimatta tehnyt kauppa Iranissa, Sudanissa, Libyassa, Syyriassa ja Myanmarissa.[6]

RahanpesuMuokkaa

Pääartikkeli: Rahanpesu

Vuonna 2020 Deutsche Bank jäi kiinni Vladimir Putinin lähipiirin ja Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n rahanpesusta.[8]

Vaikeudet vuosina 2018–2019Muokkaa

Toukokuussa 2018 yhtiö tiedotti irtisanovansa yli 7000 työntekijää.[9] Heinäkuussa 2019 yhtiö tiedotti rtisanovansa 18 000 työntekijää.[10]

LähteetMuokkaa

  • Jaakko Lehtonen: Julkisuuden riskit. Helsinki: Mainostajien liitto, 2002. ISBN 952-5262-16-2.

ViitteetMuokkaa

  1. Divya Lulla, JahanZaib Mehmood Chaudhary ja Maria Tor: Largest 100 banks in the world (2015) snl.com. 3.8.2015. SNL Financial. Viitattu 7.10.2016. (englanniksi)
  2. 2015 update of list of global systemically important banks (G-SIBs) (pdf) 3.11.2015. fsb.org. Viitattu 26.10.2016. (englanniksi)
  3. Deutsche Bank laittoi toimitusjohtajan vaihtoon Yle 9.4.2018
  4. Deutsche Bankin johto vaihtuu yllättäen. Helsingin Sanomat, 8.6.2015, s. A25. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.6.2015.
  5. Paula Tapiola: Deutsche Bankin johto vaihtuu 7.6.2015. Ylen uutiset. Viitattu 8.6.2015.
  6. a b c d e f Ed Caesar: Deutsche Bank’s $10-Billion Scandal The New Yorker. Viitattu 26.9.2020. (englanniksi)
  7. a b Julkisuuden riskit, sivut 54–56
  8. Luke Harding: Deutsche Bank faces action over $20bn Russian money-laundering scheme The Guardian. 17.4.2019. Viitattu 26.9.2020. (englanniksi)
  9. https://www.bbc.com/news/business-44235655
  10. https://yle.fi/uutiset/3-10866310
  11. Buck, Tobias: China’s HNA cuts stake in Deutsche Bank again 17.2.2019. Financial Times.

Aiheesta muuallaMuokkaa