Yhdysvaltain presidentti

Yhdysvaltain valtiopäämies

Yhdysvaltain presidentti (engl. President of the United States of America) on Yhdysvaltain valtionpäämies ja hallituksen johtaja, korkein liittovaltion toimeenpaneva viranomainen sekä asevoimien ylipäällikkö. Presidentin toimikausi on neljä vuotta, ja sama henkilö voidaan valita korkeintaan kahdeksi kaudeksi. Yhdysvaltain varapresidentti valitaan samalla kertaa.

Yhdysvaltain presidentti
President of the United States of America
Tunnus
Tunnus
Nykyinen
Virka-asunto Valkoinen talo
Kauden pituus 4 vuotta, 1 uudelleenvalinta mahdollinen
Perustettu 4. maaliskuuta 1789
Ensimmäinen George Washington
Palkka 400 000 $ vuodessa
Kotisivut The White House

Yhdysvallat oli maailman ensimmäinen maa, jonka valtionpäämiehenä on presidentti.

Presidentin valtuudet muokkaa

Yhdysvaltain presidentin tehtävä antaa laajat valtuudet. Perustuslain mukaan presidentin tulee ”huolehtia lakien panemisesta täytäntöön”. Tämän vastuun kantamiseksi presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanevaa elintä – noin neljän miljoonan ihmisen kokoista hallintoa, johon siviilihallinnon lisäksi kuuluu yli miljoona aktiivipalveluksessa olevaa sotilashenkilöä. Presidentti asettaa virkakautensa aikana noin 6 000 henkilöä. Hänellä on myös veto-oikeus kongressin säätämiin lakeihin, muttei oikeutta tehdä omia lakiesityksiä eikä kongressin hajotusoikeutta.

Richard Neustadtin mukaan presidentin tärkein valtaoikeus on valta, jota käytetään taivuttelemaan ihmisiä.[1]

Yksi presidentin velvollisuuksista on pitää kansakunnan tila -puhe. Nykyään se on tapana pitää tammikuun viimeisellä viikolla.[2]

Edellytykset tehtävään muokkaa

Yhdysvaltain perustuslain artikla 2, 1. momentti asettaa seuraavat edellytykset tehtävään:[3]

  1. syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen
  2. vähintään 35 vuoden ikä
  3. asunut Yhdysvalloissa vähintään 14 vuotta

Presidentti valitaan Yhdysvalloissa välillisillä vaaleilla eli äänestäjiksi rekisteröityneet kansalaiset äänestävät kussakin osavaltiossa valitsijamiehiä, jotka valitsevat presidentin ehdokkaiksi asettuneiden henkilöiden joukosta. Kunkin osavaltion valitsijamiehet asettuvat kaikki oman osavaltionsa suorassa kansanvaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan taakse (poikkeuksena Maine ja Nebraska).

Vuodesta 1951 enimmäisaika presidenttinä on rajoitettu kahteen kauteen tai kymmeneen vuoteen perustuslain 22. lisäyksellä. Jälkimmäinen tilanne on mahdollinen silloin, kun presidentti ei jostakin syystä pysty hoitamaan virkaansa loppuun asti, ja esimerkiksi varapresidentti toimii presidenttinä enintään kaksi vuotta, minkä jälkeen tämä voi itse tulla valituksi kahdelle virkakaudelle. Jos varapresidentti hoitaa virkaan valitun presidentin tointa yli kaksi vuotta, voidaan hänet sen jälkeen valita virkaan vain yhdeksi kaudeksi.[4]

Virkaanastuessaan presidentti vannoo virkavalansa varapresidentin jälkeen 20. tammikuuta. Presidentin virkavala pyritään ajoittamaan puoleenpäivään. Presidentin virkavala on muodoltaan seuraavanlainen:[5]

"I do solemnly swear (or affirm) that I will faithfully execute the Office of President of the United States, and will to the best of my ability, preserve, protect and defend the Constitution of the United States."

Yhdysvaltain presidentit muokkaa

Elossa olevat entiset presidentit muokkaa

Pisin ja lyhin elinikä muokkaa

Presidentin palkka ja muut etuisuudet muokkaa

Presidentin vuosipalkan kehitys
Ajankohta Palkka ($)
24. syyskuuta 1789 &&&&&&&&&&025000.&&&&0025 000
3. maaliskuuta 1873 &&&&&&&&&&050000.&&&&0050 000
4. maaliskuuta 1909 &&&&&&&&&&075000.&&&&0075 000
19. tammikuuta 1949 &&&&&&&&&0100000.&&&&00100 000
20. tammikuuta 1969 &&&&&&&&&0200000.&&&&00200 000
20. tammikuuta 2001 &&&&&&&&&0400000.&&&&00400 000

Ensimmäinen kongressi äänesti 25 000 Yhdysvaltain dollarin palkan puolesta George Washingtonille, mutta tämä ei ottanut rahoja vastaan. Vuodesta 2001 lähtien presidentti on nauttinut noin 400 000 dollarin vuosipalkkaa ja sen lisäksi 50 000 dollarin kulukorvauksia.[6]

Valkoinen talo muokkaa

Pääartikkeli: Valkoinen talo

Yhdysvaltain presidentti asuu perheineen ja työskentelee Valkoisessa talossa Washington DC:ssä. Asunto säädettiin vuoden 1790 asuinpaikka-asetuksessa, joka määräsi liittovaltion pysyvän pääkaupungin perustamisesta.[7] Valkoisen talon keskusrakennuksessa sijaitsevat presidenttiperheen asuinhuoneistot ja joitain suuria vastaanottohuoneita. Länsisiivessä on presidentin työhuone, ja itäsiivessä on presidenttipuolison työhuone.

Kunnianosoituksia muokkaa

Ensimmäinen käyttökolikossa kuvattu Yhdysvaltain presidentti oli Lincoln, joka ikuistettiin 100-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi pronssipenniin vuonna 1909. Myös Washington, Jefferson, F. D. Roosevelt, Kennedy ja Eisenhower ovat saaneet kuvansa kolikkoon.[8] Monessa setelissä on presidenttien kuvat: Washington (1 dollari), Jefferson ($2), Lincoln ($5), Jackson ($20), Grant ($50), McKinley ($500), Cleveland ($1 000), Madison ($5 000) ja Wilson ($100 000).[9] Postimerkeissä presidenttejä on kuvattu vuodesta 1847 lähtien.[9]

George Washingtonin mukaan on nimetty Washingtonin osavaltio. Neljän osavaltion pääkaupungit on nimetty presidenttien mukaan: Jackson, Mississippi; Jefferson City, Missouri; Lincoln, Nebraska ja Madison, Wisconsin. Washingtonin mukaan on nimetty eniten kuntia, 31. Harding oli viimeinen presidentti (1921–1923), jonka mukaan on nimetty kunta.[10]

Presidenttien mukaan on nimetty useita vuoria. Mount McKinley oli nimensä vaihtoon asti Pohjois-Amerikan korkeimman vuoren nimenä. Nykyisin korkein presidentin mukaan nimetty vuori on Mount Lincoln Coloradossa (4 354 m.). Joista tunnetuimpia ovat Jefferson River ja Madison River, jotka laskevat Missouriin. Rio Roosevelt sijaitsee Amazoniassa ja nimettiin Theodore Rooseveltin käynnin kunniaksi.[11]

Suomessa muokkaa

Gerald Ford oli ensimmäinen Suomessa vieraillut Yhdysvaltain presidentti. Ford kävi Suomessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) yhteydessä heinä-elokuussa 1975. Ronald Reagan vieraili Suomessa toukokuussa 1988. George H. W. Bush vieraili Suomessa kaksi kertaa: ensin syyskuussa 1990, jolloin hän tapasi Helsingissä Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatshovin, ja toisen kerran heinäkuussa 1992. Bill Clinton saapui Suomeen maaliskuussa 1997 ja tapasi Helsingissä Venäjän presidentin Boris Jeltsinin. Heinäkuussa 2018 Donald Trump tapasi Helsingissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin.[12] Joe Biden vieraili Suomessa heinäkuussa 2023.[13]

Galleria muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Godfrey Hodgson: Obituary The Guardian. 2003. Viitattu 26.10.2019.
  2. Presidents, Vice Presidents, and First Ladies of the United States 2022. USAGov. Viitattu 20.5.2022. (englanniksi)
  3. The Constitution of the United States: A Transcription 4.11.2015. National Archives. Viitattu 20.5.2022. (englanniksi)
  4. Twenty-second Amendment annenbergclassroom.org. Viitattu 9.7.2015. (englanniksi)
  5. Inauguration of the President of the United States 2022. USAGov. Viitattu 20.5.2022. (englanniksi)
  6. 3 U.S. Code § 102 – Compensation of the President Cornell University Law. Viitattu 20.1.2017.
  7. William Seale: The White House Profiles of U.S. Presidents. Viitattu 17.3.2014.
  8. Kane 2009, s. 692–693.
  9. a b Kane 2009, s. 693.
  10. Kane 2009, s. 694–695.
  11. Kane 2009, s. 695–696.
  12. Bidenin vierailu | Biden on kuudes Yhdysvaltojen presidentti Suomessa Helsingin Sanomat. 2.7.2023. Viitattu 13.7.2023.
  13. Kuvakooste: Presidentti Biden saapui Suomeen hienossa auringonlaskussa – ”Peto” rullasi Helsingissä 30 auton saattueessa Yle Uutiset. 13.7.2023. Viitattu 13.7.2023.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Frame, Gregory: The American President in Film and Television : Myth, Politics and Representation. Peter Lang, 2018. ISBN 9781788741439.
  • Kokko, Jani: Kansakunnan ääni: Yhdysvaltain presidenttien virkaanastujaispuheet poliittisen puheen genrenä George Washingtonista Barack Obamaan.. Jyväskylän yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio.
  • Świątczak, Wasilewska, Iwona: “The Toughest Season in the White House”: The Rhetorical Presidency and the State of the Union Address, 1953–1992. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2014. ISBN 978-951-51-0248-5. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhdysvaltain presidentti.