Wikipedia

Amazonin sademetsä

Maailman suurin sademetsä
(Ohjattu sivulta Amazonia)
Hakusana ”Amazonia” ohjaa tänne. Amazonia on myös eräs Korkeasaaren eläintalo.

Amazonin sademetsä (toisinaan myös Amazonia) on Etelä-Amerikassa sijaitseva maailman suurin sademetsä.[1][2] Noin 5,5 miljoonan neliökilometrin laajuinen Amazon peittää yli puolet Brasilian pinta-alasta ja ulottuu myös Bolivian, Perun, Kolumbian, Venezuelan ja Ecuadorin alueille.[3][4] Sademetsän lämpötila on läpi vuoden 24–29 °C ja vuotuinen sademäärä noin 2 200 mm, eli 4–6 kertaa Suomen vastaavaa suurempi.[5][6]

Amazonin sademetsäalue.
Pilvien varjoja Amazonin sademetsän yllä.

Amazonin sademetsän biodiversiteetti on yksi maapallon suurimmista. Siellä elää yli 3 miljoonaa eri eläinlajia ja alueella kasvaa yli 2 500 eri puulajia.[7]

Amazon on tunnettu sen suurista hakkuista ja muista toimenpiteistä, jotka haastavat sen olemassaoloa. Sademetsään sijoitetaan yhä useammin karja -ja soijatiloja. Nykyisten puunhakkuuvauhtien säilyessä 27% Amazonin sademetsän puista voi olla kadonnut vuoteen 2030 mennessä.[8]

Amazonin sademetsässä elää noin 400 intiaaniheimoa, jotka asuvat jokien varsilla varsinaisissa kylissä tai metsän sisällä. Erityisesti useat metsän sisällä asuvat heimot ovat hyvin eristäytyneitä ulkomaailmasta ja aikovat olla tekemisissä vain naapuriheimojensa kanssa.[9]

Etmylogia

muokkaa

Amazonin nimen sanotaan johtuvan sodasta, jota Francisco de Orellana taisteli tapuyalaisten ja muiden heimojen kanssa. Heimon naisten taistelivat miesten rinnalla heidän tapansa mukaisesti. Orellana johti nimen Amazonas kreikkalaisen mytologian Amazoneista, joita kuvasivat Herodotos ja Diodorus.[10]

Pinnanmuodot

muokkaa
 
Juruá-joki polveilee.

Aivan Brasilian pohjoisrajalla sijaitsevat Guayanan ylänkö ja Guayanan geologinen kilpi.[11] Alueella on myös Brasilian korkein vuorenhuippu Pico da Neblina (3 014 m).[12] Ylänköalueella on pystysuoria pöytävuoria (tepuita) jäänteinä eroosion kuluttamista liitukautisista sedimenttitasangoista.[13]

Ylängön eteläpuolella sijaitsee Amazonin allas, syvä Andeilta Atlantin valtamereen ulottuva itä-länsisuuntainen painauma.[14][15] Brasilian-Guyanan kilvessä sijaitseva allas kattaa suurimman osan Brasilian pohjoisosasta. Amazonin allas muodostui arviolta 600 miljoonaa vuotta sitten lähes samaan aikaan kuin Brasilian-Guyanan kilpi. Nykyisin allas on noin 3 500 km pitkä ja 1 000–3 000 km leveä. Edellisen jääkauden päättyessä noin 11 000–9 000 vuotta sitten jäätiköiden sulamisvedet täyttivät Amazonin altaan ja alueelle syntyi parisataa kilometriä leveä, noin 2 000 km pitkä järvi.

Altaan reuna-alueilla on pieniä ylänköjä, joiden huiput yltävät muutamien satojen metrien korkeuteen. Muuten alue on lähes kauttaaltaan alavaa, jokien halkomaa tasankoa, jossa tulvien mahdollisuus on suuri. Amazonin alava alue ei ole kuitenkaan täysin tasaista, sillä jatkuvasti uomaansa muuttava joki jättää jälkeensä laaksoja ja kumpuja. Amazonin altaan maisema koostuu suurista ja pienistä joista, niiden tulvalaaksoista, laaksoja ympäröivistä terasseista sekä jokilaaksoja ympäröivistä pienistä kummuista.

Ilmasto

muokkaa
 
Sademetsässä sataa.

Amazonin alueen ilmasto on trooppinen.[16][17] Lämpötilat ja sademäärät pysyvät korkeina ympäri vuoden, eikä varsinaisia vuodenaikoja ole.[18] Sademetsässä sataa lähes päivittäin ”kasvihuoneilmaston” takia. Aamuaurinko höyrystää sataneen veden. Höyrystä muodostuu pilviä, joista tiivistyy jälleen uusi sade. Sateisia aikoja pidetään kaikkein parhaimpana turistiaikana, koska silloin metsässä näkyy todennäköisesti laajemmin eläimiä.[19]

Alueella on vakaa ilmasto. Päiväntasaaja halkaisee Amazonin altaan, joten auringonvaloa ja lämpöä on tasaisesti ympäri vuoden.[20] Myös allasta ympäröivät ylänköalueet suojaavat sitä lämpötila- ja sademäärävaihteluja aiheuttavilta ilmavirtauksilta. Alueen ilmaston kosteus johtuu erityisesti Amazon-joesta ja Andeista, jotka vaikuttavat ilmamassoihin. Myös lämpimät merivirrat kosteuttavat ja lämmittävät altaan ilmastoa. Sateisinta on altaan länsiosissa, jossa sadetta voi kertyä jopa 3 000 mm vuodessa. Sen sijaan alueen kaakkoisosissa sadetta kertyy noin 1 700 mm vuodessa.[5]

Maa- ja kallioperä

muokkaa

Brasilian-Guyanan kilpi kattaa noin 40 prosenttia Amazonin laakiosta[21] ja muodostuu enimmäkseen hyvin vanhoista prekambrisista kivilajeista, kuten graniitista ja gneissistä. Kilven alkuperäinen kallioperä on kuitenkin suurimmaksi osaksi kasaantuneiden ja iskostuneiden sedimenttikivikerrosten peitossa. Nämä muun muassa kalkki-, hiekka- ja savikivestä muodostuneet sedimentit ovat osin hyvin vanhoja, jopa tertiäärikaudelle (n. 50 milj. vuotta eaa.) ajoittuvia. Poikkeuksia tästä ovat muutamat eroosion pyöristämät kupolimaiset graniittimassiivit ja pöytävuoret eli tepuit.

Kallioperän suurimmaksi osaksi peittävä irtain maaperä on lähinnä löyhää, savensekaista hiekkaa. Hiekka on irronnut eroosion vaikutuksesta allasta ympäröiviltä ylänköalueilta ja kulkeutunut jokien mukana alemmaksi Amazonin altaaseen. Alavammalla maalla jokien hidastuessa maa-aines on painunut pohjaan ja kerrostunut sedimenteiksi. Vähitellen alimmat sedimenttikerrokset iskostuvat kiviksi.

Amazonaksen alueen yleisin maannos on latosoli.[22] Kostean trooppisessa ilmastossa veteen sitoutuu hiilidioksidia ja orgaanisia yhdisteitä. Tämä aiheuttaa kemiallista eroosiota, jota muun muassa kasvien juuret nopeuttavat. Näin syntyy lateriitti, jossa on runsaasti raudan ja alumiinin oksideja. Lateriitti saa tiilenpunaisen värinsä raudasta, ja se voi myös lujittua tiilimäiseksi aineeksi. Latosolimaannos on sateista johtuvan ravinteiden huuhtoutumisen vuoksi erittäin vähäravinteista. Maannoksen päällä on n. 10–20 cm:n paksuinen, ravinteikas kerros, joka syntyy, kun sademetsän pohjalle satava kuollut kasvimassa hajoaa.

Aivan Amazonjoen varrella on ns. tulvamaannosta (entisolimaannosta). Se syntyy, kun joki tulvii ja kerrostaa lietettä tulva-alueelle. Tulvamaannos on hedelmällistä, koska siinä on paljon veteen huuhtoutuneita ravinteita. Pahimmin tulville alttiilla alueilla vesi peittää maan niin suuren osan vuodesta, että hajoamista ei hapettomissa oloissa pääse kunnolla tapahtumaan. Tällöin syntyy paksuja, happamia turvekerroksia.

Kolmas Amazonian maannostyyppi on mangrovemetsien maannos.[23] Se muistuttaa paljon tulvamaannosta, mutta erityispiirteenä sillä on erittäin korkea suolapitoisuus. Tämä johtuu siitä, että mangrovemetsät kasvavat aivan Amazonjoen suistoalueella Atlantin rannikolla, osittain jopa vedessä.

Kasvillisuus

muokkaa
 
Ananas.

Brasilian sademetsien kasvillisuus on todella monimuotoinen.[17] Yhdellä hehtaarilla Amazonin sademetsää voi kasvaa yli 300 puulajia ja vielä suurempi joukko puuvarrettomia kukkakasvilajeja. Sademetsissä on myös paljon erilaisia metsätyyppejä, muun muassa palmumetsiä, saniaismetsiä, vuoristometsiä, tulvametsiä ja kuivametsiä.[24][25] Amazonian kasvillisuuden erikoisuuksia ovat muun muassa puutuneita pallomaisia hedelmiä kantava kanuunankuulapuu (Couroupita guianensis) ja nokkoselle sukua oleva, ulkonäöltään bambua muistuttava muurahaispuu (Cecropia). Muurahaiset elävät puun ontossa sisuksessa ja puolustavat sitä kasvinsyöjäeläimiä vastaan. Luultavasti Amazonin sademetsän suurin puu on kapokkipuu (Ceiba pentandra). Talonkorkuisten lankkujuurien tukemana se kohoaa usein 60 metrin korkeuteen haaroittuen usein viideksi tai kuudeksi haaraksi, joiden jokaisen läpimitta voi olla parikin metriä. Kapokkipuun runko on väriltään harmaa ja sen kermanvalkoiset kukat aukeavat öisin. Kukkia pölyttävät niiden makealta tuoksuvan meden paikalle houkuttelemat lepakot. Kukkien lakastuttua puihin kehittyy päärynää muistuttavia hedelmiä, jotka eivät kuitenkaan putoa maahan. Sen sijaan ne aukeavat ja vapauttavat kapokkipuun siemenet kellumaan metsän yli valkoisten kuitupalasten kannattelemina.

Kasvit

muokkaa

Arviot Amazonin sademetsän alueella elävistä kasvilajeista vaihtelevat 40 000:sta 80 000:een, joista yli puolella on ratkaiseva maailmanlaajuisen ilmaston säätelyssä ja paikallisen vedenkierron ylläpitämisessä.[26][27] Tutkijat löytävät säännöllisesti uusia ja tärkeitä kasvilajeja, joista monilla on lääkinnällisiä ominaisuuksia.[28] Maailman kaikista trooppisista sademetsistä yli kolmannes sijaitsee tällä alueella. Amazonin alue on maailman suurin ja ehkä myös lajistoltaan rikkain yksittäinen sademetsäalue. Amazonian alueella kasvaa monia kasvilajeja, joiden käyttömahdollisuuksia ei ole vielä täysin tutkittu tai joita ei vielä tunneta ollenkaan.

Puut

muokkaa

Amazoniassa on laskettu esiintyvän 16 000 puulajia, joiden runko on vähintään 10 senttimetriä paksu.[29] Puolet Amazonian kaikista noin 390 miljardista puuyksilöstä[30] kuuluu 227 yleisimpään lajiin. Yleisin puulaji alueella on Euterpe precatoria -palmu, jota on noin 5,2 miljardia yksilöä.[31] Aina, kun jokin sademetsän jättiläismäisistä puista kaatuu, tulee latvuskerrokseen aukko, josta valoa pääsee myös metsän pohjalle. Tällöin aluskasvillisuuden määrä kasvaa suorastaan räjähdysmäisesti, ja muodostuu valtavia, usein värikkäästi kukkivia kasvustoja. Pian kuitenkin uusi puusto taas peittää aukon. Puita kaatuu kuitenkin varsin usein. Sademetsän maaperä on enimmäkseen varsin vähäravinteista, joten koska vain sen ohut uloin kerros on ravinteikas, puiden juuret eivät kaivaudu kovin syvälle, vaan ne lähinnä kiemurtelevat maata pitkin. Tukeakseen itseään monet suuret puut kasvattavat itselleen mahtavat lankku- tai pönkkäjuuret. Puut saattavat silti siitäkin huolimatta kaatua maahan päällyskasvien painosta, jota voi kertyä vaikkapa kymmeniä tuhansia kilogrammoja.

Ennätykset

muokkaa

Tutkijat löysivät vuonna 2022 sademetsästä korkeimman sillä koskaan mitatun puun, jonka viralliseksi korkeudeksi sanottiin 88,5 metriä ja leveys 9,9 metriä.[32] Puu sijaitsee Pohjois-Brasiliassa ja se havaittiin ensimmäisen kerran satelliittikuvissa osana 3D-kartoitusprojektia vuonna 2019.[33]

Kerrokset

muokkaa

Sademetsä koostuu neljästä pääkerroksesta, jotka ovat pensaskerros, aluskerros, lehvästökerros ja kattokerros.[34] Lisäksi kerroksilla ajatellaan olevan myös monia alakerroksia.

Pensaskerros

muokkaa

Pensaskerros on sademetsän alin kerros sijaiten noin viiden metrin korkeudella. Pensaskerroksessa kasvaa pieniä palmuja sekä pensaita ja taimia, jotka ovat joko erityisesti sopeutuneita näihin olosuhteisiin tai eivät ole vielä kasvaneet ylempien kerrosten puiksi ja liaaneiksi. Pensaskerrokseen auringon saavuttavama valo on ylempien puiden lehtien ja oksien takia hyvin matala.[34][35][36]

Aluskasvillisuus
muokkaa

Pensaskerroksen alapuolella alkaa varsinainen aluskasvillisuus. Metsänpohjaa peittää paksu kerros kuolleita lehtiä, eläinten ulosteita ja muuta kuollutta orgaanista ainesta. Lahoamisen kostea, tympeä haju leijuu kaikkialla. Näissä oloissa kasvaa muun muassa leveälehtisiä ruohoja, sanikkaisia, valtava määrä erilaisia sieniä, begonioita ja inkiväärikasveja.

Aluskerros

muokkaa

Aluskerros alkaa noin 17 metrin korkeudelta.[37] Sen puut ovat hoikkia ja kapealatvaisia, toisin kuin lehvästökerroksen leveälatvaiset ja sienimäiset puut. Aluspuuston puut ovat usein palmuja. Runkojen pinnalla kasvaa yleensä paljon lehti- ja maksasammalia. Monien matalakasvuisten palmujen varret ovat täynnä pitkiä, mustia piikkejä. Tämä on puolustuskeino niitä syöviä eläimiä vastaan. Aluspuusto saa niukasti auringonvaloa, mutta puut ovat kehittyneet pärjäämään varjossa. Puiden oksat kietoutuvat toisiinsa, tarjoten oksistossa liikkuville eläimille mahdollisuuden siirtyä puusta puuhun maahan astumatta.[34]

Lehvästökerros

muokkaa
 
Ylin kerros

Lehvästökerros alkaa noin 30 metrin korkeudelta. Lehvästökerroksen puut kukkivat, tekevät hedelmää ja siementävät jatkuvasti. Puiden lehdet ovat vahapintaisia ja vahvoja, jotta rankkasateet eivät piiskaisi niitä maahan. Kaarnaa puilla ei yleensä ole ja kuorikin on ohut, koska niiden ei tarvitse suojautua kylmyydeltä tai kuivuudelta. Puiden väleissä ja rungoilla kasvaa valtavasti erilaisia päällyskasveja eli epifyyttejä. Tutkijoiden mukaan 60–90 prosenttia sademetsän eläimistä löydetään juuri lehvästökerrokselta.[34][38]

Kattokerros

muokkaa

Kattokerros eli ylin kerros muodostuu korkeiden puiden lehävstöistä. orkeimmat, yli 45-metriset niin kutsutut ”ylispuut” kohoavatkin jopa lehvästökerroksen ylle. Näiden puiden lehdet määrittelevät suuresti valon määrän alemmille tasoille.[39] Luultavasti noin 80 % latvuskerroksen lajiston kokonaismäärästä on epifyyttejä ja muita päällyskasveja. Suurin osa sademetsän kasvimassasta on latvuskerroksessa, ja näin ollen suurin osa fotosynteesistäkin tapahtuu siellä.[34]

Eläimistö

muokkaa
 
Kuva Jamanxim-joelta.

Joen nisäkkäät, kaimaanit, ja kalalajit

muokkaa
 
Joki Amazonin sademetsässä.

Amazon-joessa on erittäin suuri määrä erilaisia eläimiä. Siellä elää oma valaslaji, amazoninjokivalas eli inia.[40] Inia saalistaa kaloja ja katkarapuja kaikuluotauksella. Muita joessa eläviä nisäkkäitä ovat muun muassa jättiläissaukko[41], joka voi saavuttaa jopa 20 kilon painon, sekä vesipussirotta eli pussisaukko, ja rämemajava, eli nutria.[42] Lisäksi Amazonjoessa elää muun muassa kaimaaneja, sähköankeriaita sekä hedelmiä ja siemeniä syövä piraijalaji, mustapaku (Colossoma macropomum).[43][44] Kuuluisampi on kuitenkin punapiraija, joka saalistaa suurina parvina vedessä liikkuvia eläimiä.[45][46]

Monet Amazonjoen kalalajeista ovat monneja. Suurimpia monneja ovat lapamonnit, ja panssaripäämonni.[47] Pieniä monnilajeja ovat partamonnit, nokkamonnit, sampimonnit, noitamonnit, nuolimonnit ja tatiat, kuten pitsitatia, sekä monniset kuten kuparimonninen, täplämonninen, jaguaarimonninen, nokimonninen ja pandamonninen.[48] Myös akvaariokaloinakin suositut ja arvokkaat imumonneihin kuuluvat plekolajit ovat kaikki kotoisin Amazoniasta. Lajeja ovat esimerkiksi seeprapleko[49], ja liharavintoa hyödyntävä harmovampyyripleko, sekä puuta jyystävät puuplekot, kuten punasilmäpleko. Monet akvaariokaloina pidettävät pienet tetrakalatkin ovat Amazoniasta. Niitä ovat esimerkiksi neontetra, kardinaalitetra, punapäätetra, mustaneontetra, sitruunatetra, ja kirsikkatetra.[50][51][52][53][54][55] Myös kaikille akvaarioharrastajille tutut kirjoahvenet, kuten lehtikalat ja kiekkokalat ovat kotoisin Amazoniasta.[56][57] Erikoisia kalalajeja ovat liejuryömijät, tapparakalat, kynäkalat ja lehväkalat. Maailman suurin makeanveden kalalaji, arapaima (paiche), on kotoisin Amazoniasta[58], josta ovat kotoisin myös arapaiman pienemmät sukulaiset, aravanat.[59] Amazonin vesistöissä tavataan myös makeanveden rauskulajeja, kuten riikinkukkorauskuja.[60] Suistoalueille harhautuu myös joskus suuria haita, mutta myös itse joessa elää muutamia pieniä makean veden hailajeja.[61]

Sammakkoeläimet

muokkaa
 
Sininuolimyrkkysammakko

Puuston runsaassa epifyyttikasvustossa elää monia sammakkoeläimiä.[62] Näistä tunnetuimpia ovat nuolimyrkkysammakot, ja lehtisammakot. Metsän kosteassa pohjakarikekerroksessa elää jalattomia matosammakoita, salamantereita, agakonnia ja konnasammakoita. Pienissä lammikoissa taas elää viheltäjäkonnia. Kaikista erikoisin sammakkolaji on kuitenkin kennokonna, joka kasvattaa poikasensa selkänahkansa alla. Kun poikaset ovat tarpeeksi kehittyneitä, ne puskevat itsensä emon selkälihan läpi vapauteen ja emo selviää tästä kaikesta vahingoittumattomana.

Matelijat

muokkaa
 
Smaragdiboa

Matelijoista Amazoniassa elää lukuisia käärme-, kilpikonna-, ja liskolajeja.[63] Kilpikonnia ovat esimerkiksi punakorvakilpikonnat, arraukilpikonna ja matamata. Liskoista suurin lienee kasveja syövä iguaani, joka elää puustossa.[64][65] Puustossa elää myös monia saalistavia käärmelajeja kuten smaragdiboa. Monet näistä puuston käärmeistä ovat väritykseltään vihreitä. Suurin käärmelaji on kuitenkin viheranakonda, joka voi olla aikuisena jopa lähes yhdeksän metriä pitkä.

Linnusto

muokkaa

Lintuja on Amazoniassa yli 1 300, joten ne ovat hyönteisten jälkeen alueen suurin eliöryhmä.[66][67] Tunnetuimpia lintuja ovat arapapukaijat, tukaanit ja kukkia pölyttävät kolibrit.[68] Muita lintuja ovat hoatsinit, meluisan kuuloiset kasikit, ketsaalit, partanunnat, amatsonit, jakamarit sekä kotingat, kuten tuliharjakotinga. Puustossa elää myös lukuisia tikkalajeja ja muita pikkulintuja, kuten muuria. Petolinnuista suurin lienee apinoita saalistava harpyija.[69][70] Vesilinnustokin on monipuolinen: kosteikoissa elää lukuisia kahlaajia, iibiksiä, haikaroita ja sorsalintuja. Metsän pohjalla liikkuu monia maalintuja, kuten hokkokanoja, 47 tinamilajia, viiriäisiä, viiriäiskyyhkyjä, kehrääjiä ja aurinkokurkia.

Suuret kasvinsyöjänisäkkäät

muokkaa
 
Kapybara

Amazoniassa elää yli 427 eri nisäkäslajia[71], joista suurin osa on lepakoita ja jyrsijöitä.[72] Erikoisimpia on kapybara eli vesisika, joka on maailman suurin jyrsijä.[73] Sen pituus voi olla 1,3 metriä ja paino 80 kiloa.[74][75] Toinen sademetsän suuri nisäkäslaji on tapiiri, joka voi painaa jopa 300 kiloa. Tapiiri on sukua sarvikuonoille ja hevosille, ja lähes nykyisen kaltaisia tapiireja eli jo n. 20 miljoonaa vuotta sitten. Metsän pohjalla liikkuu myös hieman pienempiä riistaeläimiä, kuten aguti-nimisiä jyrsijöitä[76], ja sian sukuisia pekareita, esimerkiksi valkohuulipekareita.[77]

Apinat

muokkaa

Amazonin sademetsissä elää myös monia erilaisia apinalajeja, vaikka Afrikan sademetsissä tavattavia suuria ihmisapinoita ei Etelä-Amerikassa olekaan.[78][79] Eteläamerikkalaiset apinat ovat kynsiapinoita ja kierteishäntäapinoita. Kynsiapinoihin kuuluvat muun muassa sakit, marmosetit, silkkiapinat ja tamariinit sekä erittäin harvinainen kultaleijona-apina. Kierteishäntäapinoita ovat notkeat hämähäkkiapinat ja mölyapinat. Mölyapinat ovat häntä mukaan laskettuna n. 150 cm pitkiä, ja siten Etelä-Amerikan apinoista kookkaimpia sekä myös äänekkäimpiä. Pienin Amazonian apinalaji lienee kääpiömarmosetti. Kaljupääuakari sen sijaan on kaljupäinen apinalaji.

Kissapedot

muokkaa
 
Jaguaari

Jaguaari on Brasilian ja koko Etelä-Amerikan suurin kissaeläin, ja taitava kiipeilijä ja uimari.[80][81] Jaguaarin tyypillisimpiä saaliseläimiä ovat tapiirit, kapybarat, kanalinnut, pekarit, agutit ja apinat. Se on myös taitava kalastaja. Jaguaari ei ole vain sademetsän eläin vaan esiintyy muissakin elinympäristöissä ympäri Brasiliaa. Muita Amazonian kissaeläimiä ovat muun muassa tiikerikissa, jaguarundi ja oselotti.[82][83][84]

Muut nisäkkäät

muokkaa

Muita nisäkäslajeja Brasilian sademetsäalueilla ovat muun muassa muurahaiskarhut[85], vyötiäiset[86], laiskiaiset[87], kinkajut[88] ja monet muutkin puolikarhut, puupiikkisiat sekä lepakot. Muurahaiskarhujen ja laiskiaisten ravintona ovat hyönteiset, lepakkojen lähinnä kukkien mesi ja hedelmät – poikkeuksena yöaikaan liikkuva isoverenimijä, joka käyttää ravintonaan nisäkkäiden, jopa ihmisten, verta.

Hyönteiset

muokkaa

Sademetsän suurimman eläinryhmän muodostavat kuitenkin hyönteiset, sillä niitä on yli 2,5 miljoonaa lajia.[89] Hyönteislajeista monet ovat vielä tunnistamatta. Amazonian hyönteislajistoon kuuluu monenlaisia kaskaita, tulikärpäsiä, mehiläisiä, tuhatjalkaisia, kovakuoriaisia, mäkäräisiä, sirkkoja, ampiaisia, kärpäsiä ja muurahaisia sekä monia perhosia. Brasilian näyttävimpiin perhosiin kuuluvat sähkönsiniset morfoperhoset.[90] Myös vesihyönteisten kirjo on suuri.

Nilviäiset ja muut selkärangattomat

muokkaa

Amazonian nilviäislajistoon kuuluvat kotilot ja lierot sekä monet vesiselkärangattomat, kuten juotikkaat ja simpukat.[91]

Intiaaniheimot

muokkaa
 
Acren alueella läntisen kulttuurin ulottumattomissa elävä heimo.

Amazonin sademetsässä elää alkuperäiskansojen viraston Funain tutkimuksen mukaan vähintään 67 muusta modernista maailmasta eristyksissä olevaa intiaaniheimoa.[92] Useimmilla Amazonian sadoista intiaaniheimoista on tai oli oma kieli ja monia kulttuurisia erityispiirteitä, mutta toisaalta heillä on myös paljon yhteisiä piirteitä. Artikkelissa käsitellään intiaaneja yhtenäisenä ryhmänä.

Elintavat

muokkaa

Heimot ja asuminen

muokkaa

Sademetsäalueen intiaanit elävät yleensä itsenäisissä noin 15–300 hengen kylissä. Heimojen talot ovat rakennettu yleensä puusta, bambusta tai oljesta.[93] Talot ovat usein pystytetty kehäksi keskusaukion ympärille, jonka keskellä on suuri kylän johdolle tarkoitettu talo. Taloissa on paljon riippumattoja, mutta vähän muita kalusteita. Useimmat kylät muuttavat uusille viljelyalueille muutaman vuoden välein, mutta jotkut pysyvät paikoillaan jopa vuosikymmeniä.

Talous ja viljely

muokkaa
 
Babau Tupinambá, Brasilian alkuperäiskansojen johtaja ihmisoikeuskomitean kuulemistilaisuudessa.
 
Yaminawá-miehiä.

Lähes kaikki Amazonaksen intiaaniheimot harjoittavat kaskimaataloutta. Sademetsää raivataan hehtaarista puoleen hehtaariin, minkä jälkeen kaadetun kasvuston annetaan kuivua muutaman kuukauden ajan. Sitten alue poltetaan ja otetaan viljelyskäyttöön. Tuhka lannoittaa maata. Palstaa viljellään kahdesta neljään vuoteen, minkä jälkeen palsta hylätään ja tilalle raivataan uusi. Intiaanien yleisimpiä viljelykasveja ovat maissi, bataatti, ananas, jamssi, jauhobanaani, pavut, sokeriruoko, erilaiset melonit ja kurpitsat sekä suuri määrä erilaisia hedelmiä, yleisimpinä persikkapalmu ja papaija. Ravintokasvien lisäksi kaikki heimot viljelevät puuvillaa, lääkekasveja ja myrkkykasveja metsästystä varten. Lisäksi kasveista valmistetaan köysiä ja muita tarvekaluja sekä kasveja käytetään rituaalimenoihin. Viljelemillään kasveilla intiaanit osaavat hoitaa muun muassa skitsofreniaa ja muita psyykkisiä sairauksia. Intiaanien kaskitaloudesta ei aiheudu pysyvää haittaa sademetsille, koska heidän tekemänsä aukot ovat niin pieniä ja he eivät yritä estää viljelmiensä jälleenmetsittymistä. Intiaanit jättävät kaskialueen suurimmat puut pystyyn suojaamaan viljelykasveja paahtavalta auringolta sekä kannot maahan sitomaan maaperää. Monimuotoisuudessaan ja rehevyydessään intiaanien kaskipuutarhat jäljittelevät sademetsien omaa kasvillisuutta. Intiaanikylien muuttaessa jää suuri määrä hedelmäpuita yms. apinoiden, lintujen ja lepakoiden hyödynnettäväksi ehkä jopa vuosisadoiksi.

Ravinto ja metsästys

muokkaa
 
Tatuyos-heimo.

Maanviljelyn lisäksi Brasilian alkuperäiskansat harjoittavat metsästystä, kalastusta ja keräilyä. Kalastus ja metsästys on tärkeää, koska niiden avulla saadaan suurin osa ravinnon valkuaisaineista. Vesillä liikutaan puunrungosta koverretulla kanootilla, ja kalat ammutaan jousella. Jokien ja purojen suvantokohtiin asetetaan usein kaisloista punottuja, koria muistuttavia katiskoja. Metsästettäessä tärkeimmät apuvälineet ovat puhallusputki ja jousi. Amazonian intiaanit käyttävät maailman pisimpiä, jopa 180 cm pitkiä jousia, ja nuolet ovat usein vielä pitempiä. Teroitetusta apinanluusta tehdyllä nuolenkärjellä varustettu nuoli sopii pienriistan, kuten lintujen ja apinoiden pyyntiin, teroitetusta bambusta tehty valtava, keihäsmäinen nuoli taas suurriistan, kuten jaguaarien, kapybarojen ja tapiirien pyyntiin. Puhallusputki kevyine myrkkynuolineen sopii erityisen hyvin apinoiden ja lintujen pyyntiin. Intiaanit keräilevät metsästä erityisesti hedelmiä, hunajaa ja kaikenlaisia syötäviä kasvinosia. Intiaanit löytävät metsästä ja viljelyksiltään käytännössä kaiken elämässään tarvitsevan.

Yhteisöllisyys

muokkaa

Amazonin intiaanikulttuureille on tyypillistä erittäin vahva yhteisöllisyys, josta juontavat heimojen useimmat seremoniat. Kaikille seremonioilla tyypillisiä piirteitä ovat laulu, tanssi ja juhla-ateriat. Juhliin kuuluvat myös värikkäät ihomaalaukset sekä päähän, käsiin ja kaulaan ripustettavat sulkakoristeet ja korut. Seremoniajuhlia vietetään esimerkiksi hautajaisten, häiden sekä jonkun heimon jäsenen aikuistumisen yhteydessä. Initaatioriitit ovat usein hyvinkin vaarallisia: muun muassa murrosikäisen kuikurupojan tulee aikuistumisjuhlassaan taistella boakäärmeen kanssa paljain käsin. Seremonioissa on tärkeä osuus shamaaneilla, jotka ovat intiaaniheimoissa parantajia ja yhdyshenkilöitä henkimaailman kanssa. Päästäkseen yhteyteen tuonpuoleisen kanssa shamaanit käyttävät heimon viljelemistä tai sademetsästä kerätyistä kasveista valmistettuja ”huumeita”.

Suurimmat heimot

muokkaa

Brasilian Amazonaksessa asuvia suurimpia intiaaniheimoja ovat muun muassa yanomamit, kayapót, kuikurut, xingút, yaguat, xavantet, xerentet ja zuruahat. Tikunat ovat tällä hetkellä suurin heimo, johon kuuluu yli 40 000 jäsentä.[94][95] Nykyisin intiaaneja on noin 1 000 000.[96] Nykyään monet Amazonian intiaanit kuolevat sukupuuttoon sademetsänsä mukana.[97][98] Brasilian rannikolta Amazoniaan tunkevat siirtolaiset kaskeavat niin paljon metsää, ettei intiaaneille jää sitä, joka vaikeuttaa suuresti heidän elämäänsä.

Muu ihmistoiminta

muokkaa

Ensimmäinen eurooppalainen, joka kulki Amazon-joen kokonaan läpi meloen, oli Francisco de Orellana vuonna 1542.[99][100] Ensimmäinen ihminen taas kuka toteutti saman matkan kävellen oli englantilainen Ed Stafford.[101]

Turismi

muokkaa

Amazonin sademetsä on suosittu turistikohde ja sen alueelta löytyy monenlaisia aktiviteetteja.[102] Suosittuja kohteita ovat esimerkiksi Manún kansallispuisto, Pacaya Samirian kansallinen suojelualue ja Tambopatan kansallinen suojelualue.[103] Turismi Amazonian alueella on herättänyt keskustelua sademetsien suojelun kannalta esimerkiksi turistien käytöksen vuoksi.[104]

Talous

muokkaa

Amazonin sademetsän antimista tuotetaan paljon erilaisia tuotteita ja elintarvikkeita kuluttajille. Yksi merkittävimmistä elintarvikkeista on suklaa, jota saadaan sademetsässä villinä kasvavan kaakaopuun pavuista. Kaakaopuiden viljely voi olla myös metsäystävällistä viljelyä ja hyvä tulonlähde Amazonin alueella asuville.[105] Toinen merkittävä tuote on lääkkeet, sillä 70% kasveista, joilla on todistetusti syöpää ehkäiseviä ominaisuuksia, löytyy vain trooppisista sademetsistä.[105] Muita tuotteita, jotka ovat peräisin Amazoniasta ovat muun muuassa sampoo, kahvi ja pähkinät.[105]

Eläinten salakuljetus

muokkaa

Amazonin sademetsästä salakuljetetaan usein eri villieläimiä, jotka myydään lopulta pimeillä markkinoilla. Markkinoilla liikkuu monia miljardeja dollareja ja se luokitellaan toiseksi suurimmaksi lajien häviämissyyksi metsien hakkuun jälkeen.[106] Salakuljetuksen suurimpana riskinä pidetään esimerkiksi uhanalaisten kalalajien liiallista kalastusta, joka voi johtaa niiden sukupuuttoon.[107]

Kaupungit

muokkaa

Amazonin sademetsässä sijaitsee Manaus, jossa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä. Kaupungista järjestetään retkiä Amazonjoelle sekä itse sademetsään.[108] Toinen merkittävä Amazoniassa sijaitseva kaupunki on Letícia, joka sijaitsee Kolumbian puolella. Myös sen vetonaula on Amazonjoki. Kaupungissa esiintyy laaja kirjo eri eläimiä sen asukkaiden huolenpidon takia.[109]

Arkeologiset löydöt

muokkaa

Amazoniasta Brasiliasta läheltä Bolivian rajaa on löytynyt aiemmin tuntematon asutus, jonka arvioidaan olleen asuttu noin vuosina 200–1200. Rauniot paljastuivat, kun paikalta kaadettiin sademetsää ja alueesta saatiin satelliittikuvia.[110] Vuonna 2022 Bolivian Amazonian alueelta löydettiin merkkejä kulttuurisesti merkittävistä kadonneista kaupungeista.[111]

Sademetsän tuhoutuminen

muokkaa

Sademetsien tuhoutuminen on yksi pahimmista maapalloa nykyisin koettelevista ympäristöongelmista.[112][113][114] Koska noin kolmannes maailman sademetsistä sijaitsee Brasiliassa, koskettaa edellä mainittu ongelma enemmän Brasiliaa kuin mitään muuta valtiota maailmassa.[115] Suurin syy sademetsien tuhoutumiseen on jatkuva ihmisten kulutus ja uuden tavararoiden tuottaminen, sekä väestön käyttäytyminen sademetsän alueella.[116]

Syyt

muokkaa

Puunhakkuu

muokkaa
 
Hakattu ja poltettu alue sademetsän rajalla.

Puunhakkuuta pidetään yleisesti toiseksi suurimpana osatekijänä sademetsien tuhoutumiseen. Puuyhtiöt kaatavat usein suuria määriä puita valmistaakseen niistä kuluttajille huonekaluja tai muita käyttöesineitä. Monet näistä hakkuista ovat laittomia.[117] Pienempiä puita tai taimia käytetään puuhiilen valmistukseen.[118][119] Amazonin sademetsää katosi huhtikuussa 2022 lähes 140 000 jalkapallokentän verran.[120]

 
Palo etenee maastossa ja jättää jälkeensä hiiltyneitä puita.
2019 tulipalot
muokkaa

Vuonna 2019 Amazoniassa havaittiin noin 73 000 tulipaloa, jolloin ne kasvoivat 80 prosenttia viime vuodesta.[121][122][123] Ennätysmäärä tulipaloja havaittiin elokuussa.[124]

Uusiutumaton maatalous

muokkaa
 
Kaadetun metsän raja Maranhãossa.

Suuri osa ihmisten käyttämistä hedelmistä, viljoista ja palkokasveista on kasvatettu alueilla, jotka voivat ennen hyvin. Nykyään ihmisten suuremman ruokahalun perässä metsää kaadetaan, jotta saadaan tilaa laajoille istutuksille.[118][125][126]

 
Metsään raivattua peltoa.

Nautakarjanhoito

muokkaa

Sademetsiä poltetaan laajalti myös nautakarjaa varten, mille pitää etsiä laajempia alueita sen kannan kasvaessa. On arvioitu, että jokaista tuotettua naudanlihakiloa kohden tuhoutuu 20 neliömetriä sademetsää. Raivottua maata ei voida käyttää pitkään ilman metsien ravintoa. Maaperä kuivuu pian ja karjankasvattajien on sitten ryhdyttävä luomaan uusia karjalaitumia, jotka jättävät jälleen jäljen sademetsään.[118][127][128] Karjankasvatus aiheuttaa noin 70% kaikesta puunkadosta.[129]

Kaivostoiminta

muokkaa

Monien harvinaisten mineraalien ja metallien, kuten öljyn, alumiinin, kuparin, kullan ja timantin kysyntä johtaa yhä laajempiin kaivostöihin sademetsissä. Metsää on raivattava, jotta niiden luokse voidaan päästä. Joskus käytetään myös myrkyllisiä kemikaaleja erottamaan jätteet mineraaleista, esimerkiksi elohopeaa, jota käytetään erottamaan kultaa maaperästä ja roskista, joihin se sekoitetaan. Nämä kemikaalit päätyvät usein jokiin ja saastuttavat paikallisten ihmisten riippuvaisia ​​vesivaroja, tappavat kaloja ja vaikuttavat joen ekosysteemiin.[118] Kaivostoiminta voi myös vaikuttaa alueen vedenpoistoon, saastuttaa vettä kaivoksen valumalla ja uhata paikallisia yhteisöjä, myös alkuperäiskansoja, vaikuttamalla ravinnon laatuun.[130][131]

Öljy-yhtiöt

muokkaa

Monet öljyä metsästävät yhtiöt vaikuttavat vakavasti Amazonin sademetsään rakentamalla suuriakin teitä koskemattomien metsien läpi putkistojen rakentamista ja öljyn keräämistä varten. Tämä rohkaisee uudisasukkaita muuttamaan aiemmin koskemattomiin metsiin ja aloittamaan maanviljelyn tai leikkaamaan lisää puuta myyntiä tai puuhiilen tuotantoa varten. Öljyä kuljettavat öljyputket voivat myös rikkoutua, kun ne on perustettu, ja ne valuvat suuria määriä öljyä ympäröivään metsään, tappaen villieläimiä ja saastuttaen paikallisten kylien vesivarantoja.[118][132]

Padot

muokkaa
 
Belo Monten pato

Maailmanpankki ja suuret yritykset sijoittavat rahaa kehitysmaihin, jotta ne voisivat rakentaa patoja sähkön tuotantoa varten. Tätä pidetään usein uusiutuvana "puhtaana" energiana, mutta siihen voi liittyä laajojen sademetsäalueiden tulvimista. Sademetsäalueille rakennetut padot ovat usein lyhytikäisiä, koska vedenalainen metsä mätänee vähitellen tehden säiliön vedestä happaman, mikä lopulta syövyttää patoturbiinit.[118][133]

Tilastot

muokkaa
 
Alkuperäiskansojen mailta laittomasti kaadettuja tukkeja.

Amazonin tiedepaneeli laati vuonna 2021 raportin, jonka mukaan Amazonin sademetsästä on hävinnyt yli 30 prosenttia.[134][135]

Brasilian sademetsien tuhoamisella on monenlaisia vaikutuksia sekä Brasilian että koko maailman ympäristön tilaan. Monia kasvi- ja eläinlajeja kuolee koko ajan sukupuuttoon, mistä seuraa sademetsän nopea kuihtuminen.[7] Lisäksi tuhoutunut sademetsäalue on asutuksen ja taloudellisen toiminnan kannalta lähes arvotonta, sillä se kärsii jatkuvasta pintaeroosiosta. Vakavin vaikutus lienee kuitenkin ilman hiilidioksidin määrän nouseminen puiden hakkuun johdosta. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka estää auringon lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen. Näin ollen sademetsien tuhoaminen kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.[136] Amazonin sademetsiä on jäljellä nykyään 36 prosenttia alkuperäisestä.[137]

Mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen

muokkaa

Vuonna 2023 Maailmanpankki julkaisi raportin nimeltä "A Balancing Act for Brasilian Amazonian States: An Economic Memorandum". Raportissa, jossa todetaan, että Brasilian metsien hävittämisestä johtuvat taloudelliset tappiot voivat nousta noin 317 miljardiin dollariin vuodessa, mikä on noin 7 kertaa korkeampi verrattuna kaikkien metsien hävittämisen kautta tuotettujen hyödykkeiden kustannuksiin.[138][139][140]

WWF:n mukaan ekomatkailu voisi auttaa Amazonia vähentämään metsien häviämistä ja ilmastonmuutosta. Ekomatkailua harjoitetaan tällä hetkellä Amazonissa vielä vähän, mikä johtuu paikoista, joissa toteutus on mahdollista. Ekomatkailu on ala, jota Amazonin alkuperäiskansat voivat käyttää tulonlähteenä. Brasilian ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä vastaava valtiosihteeri oli harkinnut ekomatkailuhanketta Amazonin sademetsän Brasilian osassa vuonna 2009 Aripuanã-joen varrella Aripuanãn kestävän kehityksen suojelualueella.[141] Ekomatkailua harjoitetaan esimerkiksi Amazonin sademetsän Perun osassa.

Toukokuussa 2023 Brasilian pankkiliitto päätti ottaa käyttöön uuden kestävän kehityksen standardin, joka vaatii lihapakkaajia varmistamaan, ettei heidän lihansa tule laittomasti hakatuilta alueilta. Hyvitystä ei anneta niille, jotka eivät täytä uusia standardeja. Päätös syntyi sen jälkeen, kun Euroopan unioni päätti panna täytäntöön metsien hävittämistä koskevia säännöksiä. Brasilialaiset naudanlihan viejät sanoivat, että standardi ei johdu vain siitä, ettei sitä sovelleta maanomistajiin.[142] 21 pankkia, jotka edustavat 81 prosenttia Brasilian luottomarkkinoista, suostuvat noudattamaan näitä sääntöjä.[143]

Brasilia avasi elokuussa 2023 kiireellisen hätäkokouksen, jossa keskusteltiin Amazonin sademetsän pelastamisesta. Kokoukseen osallistuivat kaikki Etelä-Amerikan maat, jotka ovat jotenkin yhteydessä Amazonin sademetsään. Brasilia on luvannut pysäyttää laittomat metsätuhot vuoteen 2030 mennessä.[144]

Presidentti Jair Bolsonaron valtakaudella sademetsän tuhoutumistahti kiihtyi ennätystasolle. Hänen seuraajansa Luiz Inacio Lula da Silvan ensimmäisen vuoden aikana tuhon tahti hidastui puoleen edellisvuodesta ja saavutti jälleen vuoden 2018 tason. Silti 5 153 neliökilometriä metsää raivattiin vuonna 2023.[145]

Viihde

muokkaa

Amazonin sademetsä on kiehtonut elokuvien ohjaajia ja kirjailijoita pitkän aikaa sen monimuotoisuuden vuoksi.[146]

Elokuvia

muokkaa
  • Embrace of the Serpent (2016)
  • The Forest (2016)

Lähteet

muokkaa
  • Taylor Isaac: Names and Their Histories: A Handbook of Historical Geography and Topographical Nomenclature. Rivingtons, 2008. ISBN 978-0-559-29668-0
  • Smith Anthony: Explorers of the Amazon. Chicago : University of Chicago Press, 1994. ISBN 978-0-226-76337-8
  • Koulun maantieto: Lukion 1. Otava, 2000.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Mongabay: The World's Top 10 Biggest Rainforests Earth.Org. 22.6.2021. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Deforestation in the Amazon Council on Foreign Relations. Viitattu 3.7.2023.
  3. ↑ Learn about the Amazon rainforest WWF. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Amazonin sademetsän hävitys jatkuu voimakkaana – viimeksi metsää tuhoutui enemmän 12 vuotta sitten ts.fi. 1.12.2020. Viitattu 3.7.2023.
  5. ↑ a b Land-use and climate change risks in the Amazon and the need of a novel sustainable development paradigm (Linkitys osioon Climatic Variability and Extremes, and the Lengthening of the Dry Season / Precipitation Variability and Extremes) PNAS (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America). 2016. Nobre, Sampaio, Borma, et al.. Viitattu 3.8.2019. (englanniksi)
  6. ↑ About the Amazon wwf.panda.org. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  7. ↑ a b Biodiversity and the Amazon Rainforest Greenpeace USA. 22.5.2020. Viitattu 3.7.2023. (englanti)
  8. ↑ time.com/amazon-rainforest-disappearing/ time.com. Viitattu 14.9.2023.
  9. ↑ Amazon Rainforest Tribes Aqua Expeditions. Viitattu 18.9.2023. (englanti)
  10. ↑ Taylor Isaac: Names and Their Histories: A Handbook of Historical Geography and Topographical Nomenclature. Rivingtons.
  11. ↑ Guiana Highlands | region, South America | Britannica www.britannica.com. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Neblina Peak | mountain, Brazil | Britannica www.britannica.com. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Tabletop mountains or tepuis of Venezuela The Times of India. Viitattu 4.7.2023.
  14. ↑ Amazon Basin | river basin, South America | Britannica www.britannica.com. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Amazonin allas - Eksonyymit Eksonyymit – Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 4.7.2023.
  16. ↑ Amazon Rainforest | Plants, Animals, Climate, & Deforestation | Britannica www.britannica.com. 3.7.2023. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  17. ↑ a b BioExplorer: Best 18 Amazon Rainforest Plants & Flowers (Updated) | BioExplorer Bio Explorer. 13.11.2017. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  18. ↑ conserve-energy-future.com/amazon-rainforest.php conserve-energy-future.com. Viitattu 4.7.2023.
  19. ↑ Amazon Weather & Climate - Visit the Amazon Rainforest www.adventure-life.com. Viitattu 17.9.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Does the equator pass through the Amazon? – BioSidmartin biosidmartin.com. Viitattu 3.7.2023.
  21. ↑ The Guiana Shield: One of the Last Wild Places on Earth The Guiana Shield: One of the Last Wild Places on Earth. Viitattu 3.7.2023.
  22. ↑ Koulun maantieto: Lukion 1, s. 136–140. Otava, 2000.
  23. ↑ Rosamund Pearce: Amazon mangroves ‘twice as carbon rich’ as its rainforests Carbon Brief. 4.9.2018. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  24. ↑ The Amazon Rainforest Mongabay. Viitattu 4.7.2023.
  25. ↑ Amazon rainforest wwf.panda.org. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  26. ↑ Oliver from Exploor: The 18 Most Fascinating Plants in the Amazon Rainforest Exploor Peru. 28.10.2022. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  27. ↑ Amazon plants and trees wwf.panda.org. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  28. ↑ What Plants Are in the Amazon Rainforest? | Delfin Amazon Cruises Delfin Amazon Cruises Delfin Amazon Cruises. 2.9.2019. Viitattu 3.7.2023. (englanti)
  29. ↑ Trees of the Amazon rainforest - in pictures the Guardian. 29.10.2013. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  30. ↑ amazonaid: Amazon Rainforest Trees As Sentient Beings Amazon Aid Foundation. 2.7.2019. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  31. ↑ Charles Q. Choi: A few tree species dominate diverse Amazon rain forest 17.10.2013. NBC News Science. Viitattu 22.10.2013.
  32. ↑ AFP: We've Finally Reached The Tallest Tree in The Amazon 3 Years After Its Discovery ScienceAlert. 9.10.2022. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  33. ↑ AFP: Scientists reach tallest tree ever found in Amazon The Hindu. 8.10.2022. Viitattu 17.9.2023. (englanti)
  34. ↑ a b c d e BioExplorer: Layers of the Rainforest | Rainforest Animals | Biology Explorer Bio Explorer. 16.11.2017. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  35. ↑ DK Find Out! | Fun Facts for Kids on Animals, Earth, History and more! DK Find Out!. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  36. ↑ ”Layers of the Amazon rainforest.”. fi-FI
  37. ↑ Facts About Understory Layer of the Rainforest Sciencing. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  38. ↑ What is the canopy? Mongabay. Viitattu 4.7.2023.
  39. ↑ Rainforest education.nationalgeographic.org. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  40. ↑ Amazon River Dolphin (Pink Dolphins) | Species | WWF World Wildlife Fund. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  41. ↑ Giant River Otter Amazon Aid Foundation. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  42. ↑ What animals live in the Amazon River? | Britannica www.britannica.com. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  43. ↑ Ryan Lewis: Amazon Caiman Facts - Rainforest Cruises rainforestcruises.com. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  44. ↑ Agence France-Presse: Shocking news: world's most powerful electric eel found in Amazon The Guardian. 11.9.2019. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  45. ↑ Ryan Lewis: Top 6 Piranha Facts - Rainforest Cruises rainforestcruises.com. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  46. ↑ fishbase.mnhn.fr/Summary/Pygocentrus-nattereri fishbase.mnhn.fr. Viitattu 5.7.2023.
  47. ↑ Ryan Lewis: Amazon River Fish: Best Known Species - Rainforest Cruises rainforestcruises.com. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  48. ↑ Peacock Bass fishing trips in the Amazon, Brazil. www.captpeacock.com. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  49. ↑ Hypancistrus zebra fishbase.mnhn.fr. Viitattu 5.7.2023.
  50. ↑ Helsingin Akvaariokeskus www.akvaariokeskus.com. Viitattu 5.7.2023.
  51. ↑ Paracheirodon axelrodi – Cardinal Tetra (Cheirodon axelrodi, Hyphessobrycon cardinalis) — Seriously Fish seriouslyfish.com. Viitattu 5.7.2023.
  52. ↑ Pete Cuomo: Firehead tetra (Hemigrammus bleheri) Tetra Advanced Fishkeeper Blog. 6.9.2019. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  53. ↑ Hyphessobrycon herbertaxelrodi, Black neon tetra : aquarium www.fishbase.se. Viitattu 5.7.2023.
  54. ↑ Hyphessobrycon pulchripinnis – Lemon Tetra — Seriously Fish seriouslyfish.com. Viitattu 5.7.2023.
  55. ↑ Hyphessobrycon erythrostigma – Bleeding Heart Tetra (Hemigrammus erythrostigma, Hyphessobrycon rubrostigma) — Seriously Fish seriouslyfish.com. Viitattu 5.7.2023.
  56. ↑ Pterophyllum scalare, Freshwater angelfish : aquarium fishbase.mnhn.fr. Viitattu 5.7.2023.
  57. ↑ Symphysodon aequifasciatus (Discus) — Seriously Fish seriouslyfish.com. Viitattu 5.7.2023.
  58. ↑ Arapaima, facts and photos Animals. 25.2.2020. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  59. ↑ Osteoglossum bicirrhosum – Silver Arowana (Ischnosoma bicirrhosum, Osteoglossum arowana, ) — Seriously Fish seriouslyfish.com. Viitattu 5.7.2023.
  60. ↑ Potamotrygon motoro (Motoro Stingray, P01, P03, P044) — Seriously Fish seriouslyfish.com. Viitattu 5.7.2023.
  61. ↑ a-z-animals.com/blog/are-there-sharks-in-the-amazon-river/ a-z-animals.com. Viitattu 5.7.2023.
  62. ↑ Amazon amphibians wwf.panda.org. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  63. ↑ Amphibians and Reptiles Amazon Aid Foundation. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  64. ↑ Do Iguanas Live In The Amazon Rainforest – BioBubblePets biobubblepets.com. 7.9.2022. Arkistoitu 5.7.2023. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  65. ↑ Green iguana The Living Rainforest. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  66. ↑ Amazon birds wwf.panda.org. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  67. ↑ Ryan Lewis: Amazon Rainforest Birds: Species List & Top 10 - Rainforest Cruises rainforestcruises.com. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  68. ↑ The Fascinating Birds of the Amazon: A Complete Guide - Birds & Wetlands birdsandwetlands.com. 11.6.2022. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  69. ↑ HARPY EAGLE Rainforest Expeditions. Viitattu 4.7.2023. (espanja)
  70. ↑ Harpy eagle - The largest raptor in the Amazon forest www.tambopatalodge.com. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  71. ↑ Wildlife in the Amazon Forest Amazon Conservation Association. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  72. ↑ Animals in the Amazon Rainforest Mongabay. Viitattu 4.7.2023.
  73. ↑ Kapybara - vesisika www.tunturisusi.com. Viitattu 4.7.2023.
  74. ↑ a-z-animals.com/blog/capybara-size-how-much-do-capybaras-weigh/ a-z-animals.com. Viitattu 4.7.2023.
  75. ↑ Alina Bradford published: Facts About Capybaras livescience.com. 29.6.2016. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  76. ↑ Agouti - An Amazon keystone species www.tambopatalodge.com. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  77. ↑ White-lipped peccary: this boar-like creature roams the Amazon forest in huge herds www.tambopatalodge.com. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  78. ↑ Tony Dunnell: Monkeys Of The Amazon Rainforest South American Vacations. 27.8.2017. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  79. ↑ Palotoa Amazon Travel: Monkeys Of The Amazon Rainforest Palotoa Amazon Travel. 20.1.2023. Arkistoitu 5.7.2023. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  80. ↑ iucnredlist.org/species/15953/123791436 iucnredlist.org. Viitattu 5.7.2023.
  81. ↑ Margarita: 11 Stunning South American Wild Cats and Where to See Them www.thewildlifediaries.com. 5.9.2021. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  82. ↑ Chetna Patel: Leopardus tigrinus (little spotted cat) Animal Diversity Web. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  83. ↑ Jaguarundi (Herpailurus yagouaroundi) iNaturalist Suomi. Viitattu 5.7.2023.
  84. ↑ Oselotti (Leopardus pardalis) iNaturalist. Viitattu 5.7.2023.
  85. ↑ Rainforest Animals Better Planet Education. 12.9.2014. Viitattu 16.9.2024. (englanti)
  86. ↑ a-z-animals.com/animals/armadillo/ a-z-animals.com. Viitattu 5.7.2023.
  87. ↑ Sloth | Species | WWF World Wildlife Fund. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  88. ↑ Dara Rehder: Potos flavus (kinkajou) Animal Diversity Web. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  89. ↑ Ryan Lewis: 11 Insects Of The Amazon Rainforest That Must Be Seen To Be Believed - Rainforest Cruises rainforestcruises.com. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  90. ↑ THE BLUE MORPHO BUTTERFLY: An Amazonian icon – ACEER aceer.org. Viitattu 4.7.2023.
  91. ↑ science.org/content/article/golden-mussels-devastating-south-american-rivers-amazon-may-be-next science.org. Viitattu 5.7.2023.
  92. ↑ http://www.nytimes.com/2007/01/18/world/americas/18amazon.html
  93. ↑ Ryan Lewis: How Do Indigenous Tribes Live In The Amazon Rainforest? - Rainforest Cruises rainforestcruises.com. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  94. ↑ Survival International: Brazilian Indians www.survivalinternational.org. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  95. ↑ Andre Robles: Amazon Communities of Brazil | Amazon Rainforest | Voyages Travel Amazon Cruises and Lodges. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  96. ↑ Survival International: Amazon tribes - Survival International www.survivalinternational.org. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  97. ↑ Survival International: Uncontacted Indians of Brazil www.survivalinternational.org. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  98. ↑ In the Amazon rainforest, an indigenous tribe fights for survival OHCHR. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  99. ↑ Internet Archive: Explorers of the Amazon / Anthony Smith. Chicago : University of Chicago Press, 1994. ISBN 978-0-226-76337-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 4.7.2023).
  100. ↑ Biografia de Francisco de Orellana www.biografiasyvidas.com. Viitattu 5.7.2023.
  101. ↑ A. B. C. News:+Ed Stafford Becomes First Man to Walk Length of Amazon River ABC News. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)
  102. ↑ onthegotours.com/us/South-America/visiting-the-amazon-rainforest onthegotours.com. Viitattu 5.7.2023.
  103. ↑ Ryan Lewis: 11 Tourist Attractions In The Amazon Rainforest You Must See - Rainforest Cruises rainforestcruises.com. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  104. ↑ TourTheTropics.com: Tourism in the Amazon Rainforest: Thoughts TourTheTropics.com. 10.1.2020. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  105. ↑ a b c 10 products that come from tropical forests WWF. Viitattu 22.8.2023. (englanniksi)
  106. ↑ Ask An Amazon Expert: What It Will Take to Stop Wildlife Trafficking education.nationalgeographic.org. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)
  107. ↑ Unsustainable wildlife trade in the Amazon wwf.panda.org. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)
  108. ↑ Manausin matkaopas - Tiedot, sää, hintataso, turvallisuus... www.lomalista.fi. Viitattu 18.9.2023.
  109. ↑ colombia.travel/es/leticia colombia.travel. Viitattu 18.9.2023.
  110. ↑ Amazoniasta löytyi legendojen kaupunki, Yle.fi
  111. ↑ Smithsonian Magazine, Brian Handwerk: Lost Cities of the Amazon Discovered From the Air Smithsonian Magazine. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  112. ↑ Deena Robinson: The Biggest Environmental Problems Of 2021 Earth.Org. 24.6.2023. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  113. ↑ Patrick Greenfield: Destruction of world’s pristine rainforests soared in 2022 despite Cop26 pledge The Guardian. 27.6.2023. Viitattu 3.7.2023. (englanti)
  114. ↑ Deforestation and Its Effect on the Planet Environment. 7.12.2022. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  115. ↑ Brazil's forests Mongabay. Viitattu 5.7.2023.
  116. ↑ Why are rainforests being destroyed? Rainforest Concern. Viitattu 3.7.2023. (englanti)
  117. ↑ https://voima.fi/author/kukkamariaahokas:+Amazonian sademetsäkato kiihtyy — syynä länsimaihin toimittava huumeteollisuus Voima. 7.10.2021. Viitattu 4.7.2023.
  118. ↑ a b c d e f rainforestconcern.org/forest-facts/why-are-rainforests-being-destroye rainforestconcern.org. Viitattu 4.7.2023.[vanhentunut linkki]
  119. ↑ Rain Forest Threats Information and Facts Environment. 9.10.2009. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  120. ↑ Amazonin sademetsää katosi huhtikuussa lähes 140 000 jalkapallokentän verran Greenpeace Suomi. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  121. ↑ Amazonin sademetsä roihuaa – lohduttomat kuvat paljastavat liekkien aiheuttamat tuhot Ilta-Sanomat. 23.8.2019. Viitattu 4.7.2023.
  122. ↑ Amazon fires increase by 84% in one year - space agency BBC News. 20.8.2019. Viitattu 4.7.2023. (englanti)
  123. ↑ Jessie Yeung,Abel Alvarado: Brazil's Amazon rainforest is burning at a record rate, research center says CNN. 21.8.2019. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  124. ↑ Record-breaking number of fires burn in Brazil's Amazon CNBC. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  125. ↑ Matt Nerger: What is Sustainable Agriculture? Rainforest Alliance. 7.10.2019. Viitattu 3.7.2023. (englanti)
  126. ↑ Carol Viana: Sustainable agriculture in the Amazon could halt deforestation Chloride Free Foundation. 3.9.2021. Viitattu 3.7.2023. (englanti)
  127. ↑ ranching education.nationalgeographic.org. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  128. ↑ Unsustainable cattle ranching wwf.panda.org. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  129. ↑ Facts about the Amazon Rainforest for 2022 Mongabay. Viitattu 18.9.2023.
  130. ↑ Amazon mining wwf.panda.org. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  131. ↑ Status of the World’s Tropical Forests - Deforestation, Mining, and Ecotourism in Tropical Forests | Britannica www.britannica.com. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  132. ↑ Big Oil's Impact in the Rainforest Mongabay.com. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  133. ↑ Ana Filipa Palmeirim, Carine Emer, Carlos Peres: A dam built in the Amazon created thousands of 'forest islands' but they are too small to sustain most species The Conversation. 13.9.2022. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  134. ↑ https://www.facebook.com/mtv3uutiset:+Raportti varoittaa Amazonin sademetsien metsäkadosta – merkittävä osa alueesta voi muuttua päästöjen lähteeksi mtvuutiset.fi. 12.11.2021. Viitattu 4.7.2023.
  135. ↑ Amazon Assessment Report 2021 theamazonwewant.org. 12.11.2021. Viitattu 27.10.2023. (englanti)
  136. ↑ Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 5.7.2023.
  137. ↑ Only a third of the tropical rainforest remains intact www.regnskog.no. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  138. ↑ ffinlo Costain: World Bank: Brazil faces $317 billion in annual losses to Amazon deforestation 8.9ha. 24.5.2023. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  139. ↑ openknowledge.worldbank.org/server/api/core/bitstreams/1f668cc8-747d-44c8-aedc-825d3dd98884/content openknowledge.worldbank.org. Viitattu 5.7.2023.
  140. ↑ A Balancing Act for Brazil’s Amazonian States - An Economic Memorandum World Bank. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  141. ↑ Ecotourism could help the Amazon reduce deforestation and handle climate change wwf.panda.org. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  142. ↑ Brazilian banks are denying credit to meatpackers that deal in beef illegally raised in the Amazon rainforest Fortune. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)
  143. ↑ Fabiane Ziolla Menezes: BNDES to join anti-deforestation effort from banks The Brazilian Report. 30.5.2023. Viitattu 5.7.2023. (englanti)
  144. ↑ Brasilia järjesti kokouksen Amazonin sademetsän pelastamisesta – edellisestä aikaa 14 vuotta Ilta-Sanomat. 9.8.2023. Viitattu 18.9.2023.
  145. ↑ https://www.reuters.com/world/americas/deforestation-brazils-amazon-down-by-50-five-year-low-2023-2024-01-12/
  146. ↑ Ryan Lewis: Top 11 Movies About The Amazon Jungle - Rainforest Cruises rainforestcruises.com. Viitattu 5.7.2023. (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa

Suomeksi

muokkaa
  • Green Abby & Kendrick Sharon: Sademetsän kuumuudessa / Toisenlainen maailma. Harlequin FI, 2016. ISBN 9789150756586

Englanniksi

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Amazonin_sademetsä&oldid=22637633”