Päiväntasaaja

napojen puolivälissä kulkeva leveyspiiri

Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä. Päiväntasaaja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Maantieteellisinä koordinaatteina ilmaistuna päiväntasaajan leveysaste on nolla.[1]

Geodesia muokkaa

Päiväntasaaja on maapallon pisin leveyspiiri, ja ainoa leveyspiiri, joka on isoympyrä.[2] Maapallo on päiväntasaajan kohdalla ympärysmitaltaan 40 075 kilometriä. Myös maapallon halkaisija on päiväntasaajan kohdalla suurimmillaan, 12 756 kilometriä, joka on 43 kilometriä enemmän kuin napojen välinen halkaisija. Ero näkyy myös merenpinnan tasossa. Tämä päiväntasaajan pullistuma aiheutuu maapallon kiertoliikkeestä, jonka aiheuttama kehänopeus on suurimmillaan päiväntasaajalla, 1 670 kilometriä tunnissa. Pullistuma aiheuttaa sen, että Maan painovoima on päiväntasaajalla hiukan pienempi kuin muualla. Tämä yhdistettynä kiertoliikkeen aiheuttamaan keskipakoisvoimaan tekee päiväntasaajan läheisyydestä parhaan paikan laukaista avaruusaluksia ja satelliitteja.[1]

Myös muiden planeettojen kohdalla puhutaan päiväntasaajasta.[3][4]

Vuorokausi muokkaa

 
Kevätpäiväntasauksen aikana Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle.

Aurinko paistaa päiväntasaajalla kohtisuoraan ylhäältä eli zeniitistä kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan. Aurinko myös nousee ja laskee päiväntasaajalla nopeammin kuin muualla maapallolla, ja päivä vaihtuu yöksi vain muutamassa minuutissa.[1] Päiväntasaaja on saanut suomenkielisen nimensä siitä, että sen kohdalla päivän pituus on vuoden ympäri tasaisesti 12 tuntia, kuten yönkin.

Ilmasto muokkaa

Päiväntasaajalla on kautta vuoden yleensä kuumaa. Monilla paikoilla on kaksi vuodenaikaa, sadekausi ja kuivakausi. Sadekausi kestää usein suurimman osan vuodesta, ja sen ansiosta päiväntasaajalla kasvaa trooppisia sademetsiä Amazoniasta Kongon kautta Kaakkois-Aasiaan. Päiväntasaajan seudut eivät ole maapallon kuumimpia, sillä korkea ilmankosteus viilentää aluetta hiukan. Kuivia alueita päiväntasaajalla ovat korkeat seudut, mukaan lukien lähes sateeton Atacaman aavikko Etelä-Amerikassa. Päiväntasaajan sademetsien eliöstö on hyvin rikas.[1]

Jotkut klimatologit määrittelevät tietyn paikan ilmaston ekvaattoriseksi eivätkä pelkästään trooppiseksi, jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C tai vähemmän. Klimatologi Wladimir Köppen asetti alun perin ekvaattorisen ilmaston vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C. Hän sijoitti i-kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (Af, Am, Aw tai As) niille ilmastoille, jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli kavennettiin myöhemmin 3 °C:een, jotta ilmastovyöhykkeet "ekvaattorinen ilmasto" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteelliseltä kooltaan lähempänä toisiaan.

Maamerkit muokkaa

Päiväntasaajalle on eri maissa pystytetty näyttäviä maamerkkejä.

Päiväntasaajalla sijaitsevat valtiot ja meret muokkaa

Päiväntasaaja kulkee 11 valtion maa- ja merialueiden poikki. Suurimmaksi osaksi se kulkee merialueiden yli. Tiheintä päiväntasaajan seudun ihmisasutus on muun muassa Ecuadorissa, jonka pääkaupunki Quito on lähes tarkalleen päiväntasaajalla.[5]

Päiväntasaajan valtiot ovat lännestä itään luettuina seuraavat, alkaen päivämäärärajalta:

Koordinaatit Valtio tai meri Huomautus
0°N, 180°W Tyynimeri
0°0′N, 91°35′W   Ecuador Isabela, yksi Galápagossaarista
0°0′N, 91°13′W Tyynimeri
0°0′N, 80°6′W   Ecuador Kulkee Quiton ohi 24 kilometrin päässä sen pohjoispuolella
0°0′N, 75°32′W   Kolumbia Ei kulje Perun kautta, mutta rajan pohjoisin kohta on 4,3 km päiväntasaajalta etelään
0°0′N, 70°3′W   Brasilia Kulkee Amazonasin, Roraiman, Parán ja Amapán osavaltioiden kautta
0°0′N, 49°20′W Atlantin valtameri
0°0′N, 6°31′E   São Tomé ja Príncipe Ilhéu das Rolas
0°0′N, 6°31′E Atlantin valtameri Guineanlahti
0°0′N, 9°21′E   Gabon
0°0′N, 13°56′E   Kongon tasavalta Kulkee Makouan kaupungin kautta.
0°0′N, 17°46′E   Kongon demokraattinen tasavalta
0°0′N, 29°43′E   Uganda
0°0′N, 32°22′E Victoriajärvi Kulkee joidenkin Ugandaan kuuluvien saarten kautta
0°0′N, 34°0′E   Kenia
0°0′N, 41°0′E   Somalia
0°0′N, 42°53′E Intian valtameri Kulkee   Malediiveille kuuluvien Huvadhun atollin ja Fuvahmhulahin saarten välitse
0°0′N, 98°12′E   Indonesia Batusaaret, Sumatra ja Linggasaaret
0°0′N, 104°34′E Karimatansalmi
0°0′N, 109°9′E   Indonesia Borneo
0°0′N, 117°30′E Makassarinsalmi
0°0′N, 119°40′E   Indonesia Sulawesi (Celebes)
0°0′N, 120°5′E Tomininlahti
0°0′N, 124°0′E Molukkienmeri
0°0′N, 127°24′E   Indonesia Kayoa ja Halmahera
0°0′N, 127°53′E Halmaheranmeri
0°0′N, 129°20′E   Indonesia Gebesaaret
0°0′N, 129°21′E Tyynimeri Kulkee 13 km Aranukan atollin eteläpuolitse   Kiribatissa ja

21 km Bakerin saaren eteläpuolitse

Päiväntasaajan Guinea ei nimestään huolimatta sijaitse päiväntasaajalla. Siihen kuuluva Annobónin saari on päiväntasaajan eteläpuolella, muu osa maata sen pohjoispuolella.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d equator National Geographic. 6.9.2011. Viitattu 19.5.2021.
  2. Great Circle National Geographic Resource Library. Viitattu 3.1.2023. (englanniksi)
  3. Sisäplaneetat Merkurius ja Venus Ursa. Viitattu 19.5.2021.
  4. Marsin tutkimus Ursa. Viitattu 19.5.2021.
  5. Amanda Briney: The Geography of Earth's Equator ThoughtCo.. 30.1.2020. Viitattu 19.5.2021.

Aiheesta muualla muokkaa