Leveyspiiri
Leveyspiiri eli paralleelipiiri on maapallon kiertävä päiväntasaajan suuntainen piiri.[1] Sen maanpinnan kohdan sijainti päiväntasaajasta pohjoiseen tai etelään voidaan kertoa leveysasteen, minuuttien ja sekuntien avulla.
Päiväntasaajan ja napojen lisäksi tärkeitä leveyspiirejä ovat Kravun kääntöpiiri (23° 26′ 22″ N) pohjoisella ja Kauriin kääntöpiiri (23° 26′ 22″ S) eteläisellä pallonpuoliskolla, jotka antavat auringon pohjoisimman ja eteläisimmän zeniittiaseman, sekä napapiirit (66° 33′ 39″), jotka kuvaavat kaamoksen rajaa.
LeveysasteMuokkaa
Leveysastetta (φ) mitataan astein (°) kulmamittana päiväntasaajan 0°:sta (matalat leveysasteet) napojen 90°:seen (korkeat leveysasteet). Leveyspiirin sijainnilla on absoluuttinen arvo, mutta leveysaste on arvojen vaihteluväli. Leveysaste (°) voidaan jakaa 60 minuuttiin (′) ja edelleen 60 sekuntiin (″). Nämä minuutit ja sekunnit ilmoitetaan maapallon navan puolelta, eli esim. leveyspiiri 23° 26′ 22″ S on kauempana päiväntasaajalta kuin leveyspiiri 23° 00′ 00″ S.
Pohjoista leveyttä merkitään yleensä kirjaimella N, eteläistä kirjaimella S. Joskus eteläinen leveys annetaan negatiivisena, pohjoinen positiivisena. Esimerkiksi Suomen mantereen pohjoisin kohta Utsjoen Nuorgamissa sijaitsee leveyspiirillä 70° 05′ N ja eteläisin Hangon Tulliniemessä vastaavasti kohdalla 59° 48′ N.[2]
Ekliptisessä koordinaatistossa, jonka pohjana on eläinrata, määritellään ekliptinen latitudi. Galaktinen latitudi on leveysaste galaktisessa koordinaatistossa. Galaktinen 0-leveysaste seuraa Linnunradan tasoa.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: leveyspiiri. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
- ↑ Paikallissään asemakuvaukset Ilmatieteen Laitos. Viitattu 21.4.2009.