Auringonlasku

Auringonlasku on hetki, jolloin Auringon kiekon yläreuna koskettaa horisonttia. Aivan täsmällistä auringonlaskun aikaa on mahdotonta ennustaa, sillä valon taittuminen ilmakehässä (refraktio) vääristää auringonsäteitä ja sen suuruus vaihtelee säätilasta riippuen.

Auringonlasku.

Almanakoissa auringon nousu- ja laskuajat on laskettu käyttämällä refraktiolle vakioarvoa 35 kaariminuuttia, joka vastaa keskimääräistä refraktiota normaaliolosuhteissa merenpinnan tasolla. Kun tähän lisätään Auringon näennäinen säde, 15′, saadaan tulokseksi, että Auringon keskipisteen on oltava 50′ horisontin alapuolella, jotta sen yläreuna näkyisi horisontissa.

Auringonlaskun aikaan taivaalla näkyy usein iltarusko. Auringonlaskun jälkeen on kolmenasteista hämärää: porvarillinen hämärä (aurinko korkeintaan 6 astetta horisontin alapuolella), nauttinen hämärä (6–12 astetta) ja astronominen hämärä (12–18 astetta).

Suomalaisissa almanakoissa auringon nousu- ja laskuajat ilmoitettiin ennen auringon keskipisteen, nykyään (vuodesta 1975 lähtien) yläreunan mukaan.

Katso myös

• Auringonnousu

Lähteet

Auringonlasku Marsissa.

• http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/twi2.htm

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Auringonlasku Wikimedia Commonsissa