Kevätpäiväntasaus

Kevätpäiväntasaus

Kevätpäiväntasaus eli kevättasaus on se hetki, jolloin Auringon keskipiste siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle, eli ylittää taivaanekvaattorin etelästä pohjoiseen.[1] Syynä on Maan kiertoliike Auringon ympäri ja maan kalteva pyörimisakseli Aurinkoon nähden: ennen kevätpäiväntasausta pohjoinen pallonpuolisko on kääntyneenä poispäin Auringosta, kevättasauksen jälkeen taas kohti aurinkoa. Kevätpäiväntasaus sijoittuu 19. ja 21. maaliskuuta välille.

Auringon suuntaa tähtitaivaalla kevättasauksen hetkellä kutsutaan kevättasauspisteeksi. Se on vuodesta toiseen lähes vakio, joskin muuttuu hitaasti akselin prekession vuoksi.

Sisällysluettelo

AjankohtaMuokkaa

Päivänseisausten ja päiväntasausten päivämäärät ja kellonajat maapallolla (UTC)[2]
Tapahtuma Kevätpäiväntasaus Kesäpäivänseisaus Syyspäiväntasaus Talvipäivänseisaus
Kuukausi Maaliskuu Kesäkuu Syyskuu Joulukuu
Vuosi
Päivämäärä Kellonaika Päivämäärä Kellonaika Päivämäärä Kellonaika Päivämäärä Kellonaika
2010 20.3. 17.32 21.6. 11.28 23.9. 3.09 21.12. 23.38
2011 20.3. 23.21 21.6. 17.16 23.9. 9.04 22.12. 5.30
2012 20.3. 5.14 20.6. 23.09 22.9. 14.49 21.12. 11.12
2013 20.3. 11.02 21.6. 5.04 22.9. 20.44 21.12. 17.11
2014 20.3. 16.57 21.6. 10.51 23.9. 2.29 21.12. 23.03
2015 20.3. 22.45 21.6. 16.38 23.9. 8.21 22.12. 4.48
2016 20.3. 4.30 20.6. 22.34 22.9. 14.21 21.12. 10.44
2017 20.3. 10.28 21.6. 4.24 22.9. 20.02 21.12. 16.28
2018 20.3. 16.15 21.6. 10.07 23.9. 1.54 21.12. 22.23
2019 20.3. 21.58 21.6. 15.54 23.9. 7.50 22.12. 4.19
2020 20.3. 3.50 20.6. 21.44 22.9. 13.31 21.12. 10.02

Peräkkäisten kevätpäiväntasausten väliä kutsutaan trooppiseksi vuodeksi. Sen pituus on jokseenkin vakio, noin 365,24 vuorokautta. Koska kalenterivuodessa on kuitenkin kokonainen määrä päiviä, pohjoisen pallonpuoliskon kevätpäiväntasauksen ajankohta kalenterissa vaihtelee nykyisin 19. maaliskuuta ja 21. maaliskuuta välillä.[1] Tavallisena vuonna kevätpäiväntasaus on 5 tuntia ja 49 minuuttia myöhemmin ja karkausvuonna 18 tuntia 11 minuuttia aikaisemmin kuin edellisenä vuonna. Karkausvuosien tasapainottavan vaikutuksen vuoksi tasaus pääsee kalenterissa siirtymään tätä enemmän vasta tuhansien vuosien aikavälillä.

Päivän pituusMuokkaa

Nimi päiväntasaus viittaa siihen, että kevätpäiväntasauksen aikoihin ja päivä ovat kaikkialla maapallolla osapuilleen yhtä pitkät, kumpikin 12 tuntia. Aurinko näyttää silloin nousevan suoraan idästä ja laskevan suoraan länteen, paitsi navoilla, joilla aurinko näkyy aivan horisontissa. Keskipäivällä aurinko paistaa päiväntasaajalla kohtisuoraan eli zeniitistä, sillä auringon keskipiste siirtyy taivaanekvaattorin eteläpuolelta pohjoispuolelle.

Käytännössä yö ja päivä eivät ole täsmälleen yhtä pitkät, mihin on kaksi syytä. Ensinnäkin päivä määritellään almanakoissa yleensä auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan; yläreuna nousee jo ennen keskipistettä ja laskee keskipisteen jälkeen. Toiseksi ilmakehä taittaa valoa maata kohti, mikä edelleen pidentää päivää maanpinnalta katsottuna. Näin ollen valoisa aika päiväntasaajalla on 7 minuuttia pidempi, jolloin yön ja päivän eroksi tulee 14 minuuttia. Ero kasvaa napoja kohti, koska aurinko ei siellä nouse ja laske suorassa kulmassa horisonttiin nähden vaan loivemmin, jolloin nousu ja lasku kestävät pidempään.[3]

JuhlapäiväMuokkaa

Iranissa kevätpäiväntasaus merkitsee uutta vuotta (Nowruz). Sitä on juhlittu tuhansien vuosien ajan ja se on vuoden tärkein juhlapäivä.

Jotkut viettävät ympäristönsuojelun teemapäivää Maan päivää kevätpäiväntasauksena.[4]

Suomen Lähetysseura on vuodesta 1992 viettänyt Tasaus-päivää kevät- ja syyspäiväntasauspäivänä. Tasaus-päivänä muistutetaan globaalin hyvinvoinnin jakautumisesta epätasaisesti.[5]

Kevätpäiväntasaus eri vuosina SuomessaMuokkaa

  • 2007: 21. maaliskuuta 2.07
  • 2008: 20. maaliskuuta 7.48
  • 2009: 20. maaliskuuta 13.44
  • 2010: 20. maaliskuuta 19.32
  • 2011: 21. maaliskuuta 1.21
  • 2012: 20. maaliskuuta 7.14
  • 2013: 20. maaliskuuta 13.02
  • 2014: 20. maaliskuuta 18.57
  • 2015: 21. maaliskuuta 0.45
  • 2016: 20. maaliskuuta 6.30
  • 2017: 20. maaliskuuta 12.29
  • 2018: 20. maaliskuuta 18.15
  • 2019: 20. maaliskuuta 23.58
  • 2020: 20. maaliskuuta 5.50[6]

Kellonajat ovat UTC+2-aikaa.

LähteetMuokkaa

  1. a b Kevätpäiväntasaus Ursa. Viitattu 30.9.2009.
  2. United States Naval Observatory: Earth's Seasons: Equinoxes, Solstices, Perihelion, and Aphelion, 2000-2025 21.9.2015. Viitattu 9.12.2015.
  3. Hannu Karttunen: Päiväntasaus Viitattu 30.9.2009.
  4. Leipola, Lasse: Miksei Suomessa vietetä Maan päivää? Vihreä lanka. 22.4.2009. Viitattu 22.4.2011.
  5. http://www.tasaus.fi
  6. Earth's Seasons United States Naval Observatory. Viitattu 22.12.2011. (englanniksi)