Liskot

matelijoiden alalahko
Tämä artikkeli käsittelee matelijoita. Artikkeli sarjakuvahahmosta, katso Lisko (sarjakuvahahmo), Artikkeli linkkilistasta, katso Lisko (verkkosivusto).

Liskot (Lacertilia) on alalahko suomumatelijoiden (Squamata) lahkossa. Ryhmä on parafyleettinen sillä se sulkee pois käärmeet. Liskot ovat matelijoiden suurin ryhmä, ja siihen kuuluu tuhansia lajeja.

Liskot
Lizard Collage.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Liskot
Lacertilia*
Gauthier, 1984[1]
Synonyymit
  • Sauria
Lizard range.png
Osalahkot[2]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Liskot Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Liskot Commonsissa

PiirteetMuokkaa

Liskoilla on yleensä neljä jalkaa, korva-aukot ja liikkuvat silmäluomet. Lajit vaihtelevat muutaman sentin pituisista lähes kolmimetrisiin. Muutamilla liskoilla ei ole jalkoja, mutta niitä ei lueta käärmeisiin korva-aukkojen ja silmäluomien takia. Monet liskot kykenevät vaihtamaan ruumiinsa väriä, ympäristön tai uhan vuoksi. Näistä tunnetuimpia ovat kameleontit.

ElintavatMuokkaa

RavintoMuokkaa

Liskojen ravintoa ovat pääasiassa hyönteiset ja hieman suuremmat jyrsijät. Osa liskoista, kuten iguaanit syövät myös kasveja. Iguaanin ruuansulatuskanava ei kykene sulattamaan eläinperäisiä proteiineja kunnolla.

MyrkyllisyysMuokkaa

Liskoista vain viisi lajia on myrkyllisiä. Niiden myrkky ei siirry ihmiseen välittömästi kuten käärmeiden terävien myrkkyhampaiden kautta, vaan hitaasti tavallisen pureman kautta. Liskot eivät yleensä ole vaaraksi ihmiselle.

PuolustautuminenMuokkaa

Liskoilla on monenlaisia puolustautumistapoja. Tapoja ovat muun muassa ruumiin pullistelu, kaulusten nostelu, sähiseminen, maastoutuminen tai vain näyttäminen ulkonäöllisesti pelottavalta tai myrkylliseltä.

Suomen liskotMuokkaa

Suomessa luonnonvaraisina eläviä liskolajeja ovat vain sisilisko ja vaskitsa. Lisäksi vuonna 2014 Lounais-Suomessa löydettiin uusi liskolaji, hietasisilisko.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Sauria BioLib. Viitattu 14.11.2010.
  2. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset, s. 970. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3. (suomenkielisten nimien lähde)
  3. Gustafsson, Niina ja Joonas: Suomessa tavatut satunnaiset lajit (vain arkistossa) © 2006-2008. sammakkolampi.fi. ,
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.