Atolli
Atolli eli kehäriutta on trooppisten merialueiden matala korallisaari. Atolli muodostuu renkaanmuotoisesta koralliriutasta, joka ympäröi matalampaa keskiosaa.[1] Jos keskiosa on merenpinnan alapuolella, siihen muodostuu laguuni tai harvemmin makea- tai suolavetinen järvi, mutta se voi olla myös kuivaa maata.
Atolli-sanan toi yleiseen tietoisuuteen Charles Darwin, joka määritteli atollin erityislaatuiseksi trooppiseksi saareksi, jonka ominaispiirre on elävä koralliriutta. Sana tulee Malediiveilla puhutusta divehin kielestä.
Suurimmat atollit sijaitsevat Malediiveilla. Useimmat maailman atollit ovat Tyynellä tai Intian valtamerellä, mutta Atlantillakin on muutamia Nicaraguassa ja Kolumbiassa. Kiribatin saarivaltio koostuu 33 atollista.
Biodiversiteetti on atolleilla ja niihin liittyvillä merenalaisilla riutoilla suurta.
Atollin muodostuminen
muokkaa
Darwin julkaisi teorian eteläisen Tyynenmeren atollien kehittymisestä vuonna 1842. Teoria perustui Darwinin havaintoihin hänen ollessaan matkalla HMS Beaglen mukana vuosina 1831–1836.[2] Hänen teoriansa, jota pidetään edelleen perusteiltaan oikeana, perustui ideaan, että erityyppiset trooppiset saaret – korkeat vulkaaniset saaret, valliriuttasaaret ja matalat atollit – edustavat sarjaa merellisen tulivuoren vajoamisen vaiheista.
Darwin järkeili, että trooppisella merellä vulkaanista saarta ympäröivä rantariutta (palleriutta) kasvaa ylöspäin saaren vajotessa (upotessa), saaren muuttuessa tyypiltään valliriuttasaareksi (esimerkiksi Bora Bora ja muut Seurasaaret). Rantariutasta tulee valliriutta sen ulomman osan pysyessä merenpinnan tason lähellä hyvien kasvuolosuhteiden ansiosta, kun taas riutan sisäosan kasvuvauhti jää jälkeen ja se muodostaa laguunin, koska olosuhteet ovat heikommat koralleille ja kalkkileville. Ajan myötä entinen tulivuori vajoaa merenpinnan alle koralliriutan jatkaessa kasvua lähellä merenpintaa. Tässä vaiheessa saaresta on tullut atolli.
Reginald Aldworth Daly esitti hieman erilaisen teorian atollien muodostumisesta: viime jääkaudella merenpinnan ollessa 100 metriä alempana nykyistä olisi eroosio rapauttanut saaret merenpinnan tasoon, ja jäätiköiden lopulta sulaessa ja merenpinnan noustessa koralliriutat olisivat kasvaneet nousevan merenpinnan mukana.[3]
Atollien alta on löydetty vulkaanista ainesta hyvin syvältä (esimerkiksi Midwaysaarten atollilta yli 160 metrin syvyydestä), joka olisi todiste Darwinin teorian puolesta; toisaalta merenpinnan tason vaihtelulla on todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta atolleihin ja muihin riuttoihin.
Jos merenpinta nousee, atollien on havaittu kasvavan niin, että ne pysyvät veden pinnan yläpuolella. Esimerkiksi Funafutin atollin 29 saaresta 18 on laajentunut, ja koko atolli saanut 18 hehtaaria lisää pinta-alaa viimeisten runsaan sadan vuoden aikana, vaikka merenpinta on noussut paikallisesti kymmeniä senttimetrejä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Atoll Facts and Information Coral Reef Info
- ↑ Darwin's theory of atoll formation INRIA, Rocquencourt, France
- ↑ Reginald Aldworth Daly Encyclopedia Britannica
- ↑ Penny Sarchet: Small atoll islands may grow, not sink, as sea levels rise New Scientist. 2.6.2015. Viitattu 21.6.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta atolli Wikimedia Commonsissa
