Avaa päävalikko
Mangrovekasvillisuutta ja pönkkäjuurten vedenalainen verkosto.

Mangrove tai mangrovesuo on puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta, jota kasvaa trooppisilla tai subtrooppisilla runsassateisilla alueilla merenrannikoilla ja jokisuistoissa. Tavallisesti sitä esiintyy rannoilla matalassa vedessä ja vuorovesien vaihteluvyöhykkeellä, kuitenkin suojassa voimakkaimmilta aalloilta. Kasvualustana on hiekka tai lieju, jota kasvillisuus sitoo tehokkaasti.[1] Mangroven katsotaan yleensä muodostavan oman biominsa.[2][3]

Mangrovekasvien hengitysjuuria jotka kasvavat ulos mudasta.

KasvillisuusMuokkaa

 
Mangrovekasvin ”hikoilemaa” suolaa kiteytyneenä lehden alapinnalle.

Varsinaisia mangrovelajeja katsotaan olevan 54 yhteensä 20 eri suvussa. Niitä esiintyy lähes yksinomaan mangrovemetsissä. Merkittävin heimo on mangrovepuukasvit (Rhizophoraceae), jonka suvuista punamangrovet eli mangrovepuut (Rhizophora) käsittää kahdeksan ja muut suvut yhdeksän mangrovelajia[4]. Muita merkittäviä mangroveheimoja ovat Avicenniaceae (9 lajia) ja Sonneratiaceae (5 lajia).

Mangrovekasvit jaetaan yleensä kahteen ryhmään: yksinomaisiin mangrovekasveihin ja niihin liittyviin magrevelajeihin. Yksinomaiset mangrovekasvit kasvavat vain mangroveympäistössä ja niiden kasvualue ei ulotu maalla kasvaviin kasviyhteisöihin. Ne ovat sopeutuneet suolaveteen, vesiympäristöön ja vähähappisiin oloihin.[5]

Mangrovekasveilla on kolmenlaisia juuria.[1] Pönkkäjuuria jotka antavat puulle tukea epävakaalla kasvualustallaan. Lieju on lähes hapetonta, joten lisäksi puut kasvattavat erityisiä hengitysjuuria hapen saamiseksi.[5] Niillä on niiden lisäksi juuria jotka kasvavat mudan sisään ja sieltä ulos vaakatasossa.[6] Siemenet itävät usein vielä ollessaan kiinni emokasvissa, minkä jälkeen ne putoavat ja kaivautuvat terävän juurensa avulla tukevasti kasvualustaan.[5] Ne myös poistavat meriveden sisältämää suolaa ”hikoilemalla” sitä lehdissä olevien rauhasien kautta.[7] Osa kasveista poistaa ylimääräisen suolan siirämällä sen lehtiin jotka se sitten pudottaa tai varastoi suolan kuoreensa.[2]

Eläimet ja muut eliötMuokkaa

Mangrovealueilla tavataan eläimiä joita ei muulla ole koska ne ovat pitkälle erikoistuneet tähän ympäristöön. Siellä on muun muassa hyönteisiä, matelijoita, sammakkoeläimiä, lintuja ja nisäkkäitä sekä kaloja. Joiden lisäksi siellä tavataan muita eliöitä kuten: bakteereja, sieniä, makroleviä ja selkärangattomia.[2]

Mangroven esiintyminenMuokkaa

 
Mangrovemetsien sijainti maapallolla (2000).

Mangrovea esiintyy trooppislla tai subrooppisilla alueilla. Ne ovat tyypillisesti rannikoiden ja suolaisen veden välissä paikoissa joihin kertyy mutaa ja sedimenttejä.[5] Mangrovepuiden juuret estävät vuoroveden mukanaan tuomaa hienoa ainesta palaamasta merelle ja mangrovealue laajentuu sen vuoksi. Paikoikoin alue saattaa laajentua merelle päin 30 metriä vuodessa.[8] Sitomalla liejua mangrovekasvillisuus suojaa rannikoita eroosiolta ja jopa tsunameilta.[9]

Merkittävimpiä mangroven esiintymisalueita ovat Kaakkois-Aasia, Uusi-Guinea, Intia, Afrikan lounaisrannikko Senegalista Angolaan ja itärannikko Etelä-Afrikasta Keniaan, Madagaskar, Väli-Amerikka ja Brasilia.[10]

UNEP:n vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan mangrovemetsät tuhoutuvat neljä kertaa muita metsiä nopeammin.[11]

LähteetMuokkaa

  • MacKinnon, John: ”6/ Mangrovesoita ja apinoita”, Borneo : Maailman villi luonto, s. 118–131. Suomentanut Sevelius, Ilona. Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10921-5.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Mangrove Forests Missouri Botanical Garden. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  2. a b c Kathiresan, K. & Bingham, B. L.: Biology of mangroves and mangrove Ecosystems. Advances in Marine Biology, 2001, 40. vsk, s. 81-251. doi:10.1016/S0065-2881(01)40003-4. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  3. Mangrove Ecosystems The International Society for Mangrove Ecosystems (ISME). Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  4. Tomlinson, P. B.: The botany of mangroves. Cambridge: Cambridge University Press, 1986. ISBN 0-521-25567-8. (englanniksi)
  5. a b c d Durst, Patrick B.: ”Mangroves trees and shrubs”, Trees and shrubs of the Maldives. Bangkok, Thailand: FAO Regional Office for Asia and the Pacific, 2007. ISBN 978-974-7946-94-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.10.2019).
  6. MacKinnon, John, s. 118.
  7. MacKinnon, John, s. 125.
  8. MacKinnon, John, s. 118, 125.
  9. Kinver, Mark: Tsunami: Mangroves 'saved lives' 25.12.2005. BBC News. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  10. Wilkie, Mette Løyche & Fortuna, Serena: Part 1: Global Overview – Introduction Status and Trends in Mangrove Area Extent Worldwide. joulukuu 2003. Food and Agriculture Organization of the United Nations – FAO. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  11. Mangrovemetsiä uhkaa tuho Yle Uutiset. 14.7.2010. Viitattu 19.10.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mangrove.
  • Mark Spalding & Francois Blasco & Colin Field (Toim.): World Mangrove Atlas. The International Society for Mangrove Ecosystems, 1997. ISBN 4906584039. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.10.2019).
  • Feller, Candy: Mangroves – Introduction Smithsonian – The Ocean Portal Team. huhtikuu 2018. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)
  • Mangroves World Wildlife Fund – WWF. Viitattu 19.10.2019. (englanniksi)