Avaa päävalikko

Korkeasaaren eläintarha

Helsingissä sijaisteva eläintarha

Korkeasaaren eläintarha (ruots. Högholmen, eng. Korkeasaari Zoo) on Helsingin edustalla sijaitseva Korkeasaari-nimisellä kallioisella saarella ylläpidetty eläintarha, jota kutsutaan välillä myös pelkästään nimellä Korkeasaari. Vuonna 1889 perustettu eläintarha on yksi maailman vanhimmista. Se on Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä. Eläinlajeja Korkeasaaren eläintarhassa on noin 150 ja kasvilajeja yli tuhat.[8]

Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaari ZOO PYSTYlogo DOUBLEGREEN kuva RGB.png
Virallinen nimi Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr
Perustettu 1889
Sijainti Helsinki
Eläimiä 1457 [1]
Eläinlajeja 155 [2]
Alueen koko 22 ha
Vuosittaiset kävijät n. 500 000
Jäsenyydet EAZA [3], WAZA[4], IUCN[5], IZEA [6], Suomen eläintarhayhdistys [7]
Johtaja Sanna Hellström
Eläintarhan kotisivut
Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa 1.1.2018. Säätiö on osa Helsingin kaupunkikonsernia.

Korkeasaareen johtaa silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta Kulosaaresta, sekä Isoisänsilta Kalasatamasta. Pieni Palosaari kuuluu myös eläintarhan alueeseen, ja siellä ylläpidetään villieläinsairaalaa.

Sisällysluettelo

Eläintarhan historiaMuokkaa

Katso myös Korkeasaari-nimisen saaren historia.

 
Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa.

Korkeasaari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 kymmenen vuoden sopimuksella Helsingin Anniskeluyhtiölle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto.

 
Korkeasaaren vanha logo, käytössä 90-luvulta vuoteen 2017 asti.

Helsingin Anniskeluyhtiö suunnitteli eläintarhan perustamista useamman vuoden, jonka aikana asiamiehet kävivät muun muassa tutustumassa Tukholman ja Kööpenhaminan eläintarhoihin. Ensimmäinen virallinen ehdotus Alppilasta tarhan sijoituspaikkana hylättiin niukasti kaupunginvaltuuston äänestyksessä 19. marraskuuta 1889. Alkuperäisin suunnitelma eläintarhasta Korkeasaaressa tuli sen sijaan toteutumaan. Helsingin Anniskeluyhtiöllä oli taloudellisia vaikeuksia jo ensimmäisen maailmansodan aikana väliaikaisen alkoholin anniskelukiellon takia ja kun kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919, yhtiön talous romahti ja eläintarha siirtyi 1920 Helsingin kaupungin omistukseen[9].

Säätiöksi muuttaminenMuokkaa

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa 1.1.2018. Säätiö on osa Helsingin kaupunkikonsernia. Säätiö huolehtii Korkeasaaren alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä, sekä kehittää eläintarhan palveluita. Säätiö ylläpitää eläintarhaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Säätiönä Korkeasaari voi osallistua nykyistä laajemmin kansainväliseen lajiensuojelutyöhön, kehittää yritysyhteistyötä ja varainhankintaa.

Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa. Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa. Helsingin kaupunki nimesi säätiölle hallituksen ja toimitusjohtajaksi valittiin eläintarhan johtaja Sanna Hellström.[10]

JohtajatMuokkaa

Luonnon- ja eläinsuojeluMuokkaa

 
Amurintiikeri (Panthera tigris altaica) Korkeasaaressa.

Korkeasaari pyrkii muiden eläintarhojen kanssa parantamaan eläinten hyvinvointia ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Eläintarhat pyrkivät turvaamaan luonnossa esiintyvien uhanalaisten eläinten sijoittamista tarhoihin, jossa ne voidaan saada lisääntymään. Onnistuneella projektilla voidaan myöhemmin päästää luontoon useita lajin edustajia.

Eläintarha voi kartoittaa lajin mahdolliset uhat ja elinympäristön. Keräämällä tietoa voidaan parantaa eläimen hyvinvointia ja selviytymistä luonnossa. Tarhaoloissa voidaan tutkia eläimen käyttäytymistä ja lajin biologiaa. Tarhaoloja kehittämällä voidaan myös parantaa eläimen viihtyvyyttä tarhaolosuhteissa.

Korkeasaaressa on kierteissarvivuohen kantakirja[9].

Eläintarha ylläpitää myös villieläinsairaalaa, jossa se hoitaa sinne tuotuja orpoja ja loukkaantuneita villieläimiä.

Tarha ja eläimetMuokkaa

 
Ruskeakarhu (Ursus arctos) aamulla ennen heräämistä.

Korkeasaaren suurimpia vetonauloja ovat suuret kissaeläimet ja karhut. Näiden lisäksi siellä on myös visenttejä, kameleita, villihevosia, myskihärkiä, kenguruita, saukkoja, pöllöjä, haisunäätiä, partakorppikotkia ja vesikkoja.

Korkeasaaressa on useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja. Africasia valmistui ja avattiin kesällä 2002. Siellä elää kääpiömangusteja, matelijoita, sammakoita, hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja Afrikan aavikoilta ja Aasian sademetsistä. Amazoniassa elää Amazonin sademetsästä kotoisin olevia pikkueläimiä. Siellä on liskoja, käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, hyönteisiä, suuria kaloja, sammakoita, pikkuapinoita sekä papukaijoja ja muita trooppisia lintuja. Sään salliessa linnut ja apinat ovat esillä ulkotarhoissa. Borealia-talo valmistui vuonna 1995. Siellä elää Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä.

Vuonna 2016 avattiin hämärätalo, jossa asustaa aavikkokettu, nelivarvassiili sekä jemeninkameleontti. [11]

Korkeasaaren vanhin asukas on Coco-niminen laiskiainen, jolla on ikää yli 40 vuotta. [12]

Eläintarhan alueella on kolme ravintolaa, kahviloita, matkamuistomyymälöitä ja useita kioskeja.

TapahtumatMuokkaa

Korkeasaaressa järjestetään vuosittain kaikenlaisia tapahtumia. Tällaisia ovat esimerkiksi Kissojen yö -tapahtumat, jolloin tarha on auki keskiyöhön asti ja paikalla järjestetään kissoihin liittyviä tapahtumia. Muita tapahtumia on esimerkiksi Pääsiäissaari pääsiäisen kynnyksellä. Korkeasaaressa on järjestetty myös Art meets Sand -hiekkaveistoskilpailu ja talvella Art meets Ice -jääveistoskilpailu.

KulkuyhteydetMuokkaa

Helsingin seudun bussiliikenne ylläpitää bussilinjaa eläintarhan lipunmyynnin eteen Rautatientorilta. Kesällä Korkeasaareen on myös vesiliikenneyhteys Kauppatorilta ja Hakaniemestä.

Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettu silta valmistui 1972. Sitä ennen saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys, ja eläintarha suljettiin yleisöltä talven ajaksi vesiliikenteen loppuessa syys-lokakuun vaihteessa. Eläintarhan henkilökunta alkoi käyttää moottorivenettä ja meren jäädyttyä jäätietä. Useiden vuosikymmenien ajan Korkeasaaren liikennettä hoiti Helsingin kaupungin liikennelaitoksen moottorilautta Korkea­saari-Hög­holmen. Aikoinaan se siirtyi joka syksy pariksi viikoksi hoitamaan Suomenlinnan liikennettä Suomenlinnan lautan vuosihuollon ajaksi.[13] 1980-luvun lopulle saakka lautta lähti Pohjoissatamasta Aleksanterinkadun itäpäästä, mutta Pohjoisrannan uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille.

Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka toteutuessaan käsittää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan, Korkeasaaren ja Yliskylän välille. Yksi kolmesta uudesta sillasta Kruunuvuorensilta tulee Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille ja siitä tulee valmistuttuaan Suomen pisin silta. Siltojen ja raitiotieyhteyden rakentaminen alkaa vuonna 2018.[14]Korkeasaareen pääsee myös bussilla numero 16 ja lautalla.

Eläintarha mediassaMuokkaa

Näyttelijä Elina Salo levytti vuonna 1979 eläintarhasta kertovan lastenlaulun ”Lähdetään Korkeasaareen”.[15] Myös PMMP on levyttänyt "Korkeasaari"-nimisen kappaleen. [16]

Kohua nostattaneet tapahtumatMuokkaa

 
Korkeasaaren vaippapaviaaneja.

Lokakuussa 2004 Korkeasaari suunnitteli luopuvansa paviaaneista niiden asuttaman rakennuksen huonon kunnon takia. Rakennus olisi kunnostettu ja sinne olisi otettu toisenlaisia apinoita, esimerkiksi japaninmakakeja, jotka olisivat sopineet paremmin Suomen oloihin. Paviaaneja tarjottiin myös muihin eläintarhoihin, mutta missään ei ollut niille tilaa. Julkisuudessa asia oli paljon esillä, ja paviaanien lopettamista vastustettiin. Asian symboliksi nousi erityisesti lauman johtaja Repe. Loppujen lopuksi paviaanit jätettiin eloon, ja niiden tarhan kunnostukseen saatiin varoja yksityishenkilön eläintarhalle testamenttaamista varoista.[17][18][19]

Uutisiin pääsi myös 11. marraskuuta 2006 lopetetun 13-vuotiaan amurintiikeri Mannisen kohtalo. Eläintarhan mukaan lopetuksen syynä oli se, että samaa sukulinjaa olevia eläimiä oli jo varsin paljon ja lajin monimuotoisuus haluttiin säilyttää. Manninen oli tullut Korkeasaareen parivuotiaana Leipzigistä. Eläintarhoissa tiikerit voivat elää jopa 20-vuotiaaksi, mutta luonnossa eivät yleensä näinkään vanhaksi kuin Manninen.[20] Asia hoidettiin varsin huomaamattomasti eikä Mannisen puolesta ehtinyt tulla samanlaista kansanliikettä kuin paviaanien puolesta.

1. elokuuta 2007 sattui tapaus, jossa kameli puri aasianvilliaasin hengiltä. Aitauksessa eli kaksi kamelia, joista toinen uros ja toinen naaras. Kolmesta aasista kaksi oli naaraita ja yksi nuori uros. Korkeasaaren eläintarhan silloinen johtaja Seppo Turunen kertoi, että nuorempi aasiuros oli jo pidemmän aikaa häirinnyt vanhempaa kameliurosta. Aasin purtua kamelia syntyi tappelu. Kameli puri aasia takaisin, minkä seurauksena aasi kuoli. Aitauksen eläimet olivat eläneet yhdessä jo useamman vuoden aasiurosta lukuun ottamatta.[21]

13-vuotias urosahma karkasi 8. maaliskuuta 2010 tarhastaan ilmeisesti poikkeuksellisen paksun lumikerroksen takia. Se saatiin kiinni samana päivänä kuuden kilometrin päästä, Laajasalon Santahaminasta.[22]

Korkeasaaren kaikki 16 chilenflamingoa löydettiin 9. huhtikuuta 2010 kuolleina ulkoaitauksestaan. Linnut oli unohdettu yön ajaksi ulos ja saareen päässyt kettu raateli niistä ainakin kaksi muiden kuollessa šokkiin.[23]

Katso myösMuokkaa

  • Eläintarha (helsinkiläinen puisto jossa ei koskaan ollut eläintarhaa).

LähteetMuokkaa

  1. Korkeasaari on 1457 eläimen koti Korkeasaari. Viitattu 26.3.2019.
  2. Korkeasaari on 1457 eläimen koti Korkeasaari. Viitattu 26.3.2019.
  3. EAZA members eaza.net. Viitattu 26.3.2019.
  4. WAZA members waza.org. Viitattu 26.3.2019.
  5. IUCN members iucn.org. Viitattu 26.3.2019.
  6. IIZEA members izea.net. Viitattu 26.3.2019.
  7. Helsingin Sanomat members hs.fi. Viitattu 12.4.2019.
  8. Suunnittele vierailusi Korkeasaari.fi. Viitattu 17.4.2014.
  9. a b Riitta Karhumaa: MALin kesäretki Korkeasaareen. MAL-lehti, , nro 2/2017, s. 9-11. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.10.2017.
  10. Korkeasaaren eläintarha on ensi vuoden alusta säätiö Korkeasaari.fi. 27.09.2017. Viitattu 25.3.2019.
  11. Medialle Kuvapankki Tiedotteet, Kuvapankki, Tiedotteet: Aavikkoketut vilistävät Korkeasaaren uudessa hämärätalossa Korkeasaari. 12.7.2016. Viitattu 26.3.2019.
  12. IS: Laiskiaisvanhus Coco, 43, putosi puusta is.fi. Viitattu 7.5.2019.
  13. Helsingin sanomat 5.10.1971, s. 14.
  14. Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 31.8.2016.
  15. Lähdetään korkeasaareen Äänitearkisto. Viitattu 1.10.2012.
  16. Tarinat PMMP:n Matkalaulun takana: Korkeasaaressa mukana Jori Sjöroosin haamu YleX. Viitattu 19.1.2018.
  17. Korkeasaaren paviaanit kesäksi kotiin MTV Uutiset. 12.2.2005. Viitattu 10.4.2014.
  18. Paviaanien kohtalo kiihdyttää Verkkouutiset.fi. 10.10.2004. Viitattu 10.4.2014.
  19. Paviaanit jäävät sittenkin Korkeasaareen Verkkouutiset.fi. 14.10.2004. Viitattu 10.4.2014.
  20. Karumo, Markku: Mannisen päivät päättyivät Korkeasaaressa HS.fi. 12.11.2006.
  21. Kameli puri aasin hengiltä Korkeasaaressa Iltasanomat.fi. 1.8.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.5.2012.
  22. Pallari, Leena: Korkeasaaren karkuriahma saatiin kiinni Santahaminasta Hs.fi. 8.3.2010. Viitattu 10.4.2014.
  23. Anttila, Pekka: Korkeasaaren flamingot kuolivatkin sokkiin – kettu raateli vain kaksi Suomen Kuvalehti. 21.4.2010. Viitattu 10.4.2014.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Ilkka Koivisto, Ulla Rosquist (toim.): Korkeasaari = Högholmen = Helsinki Zoo: Zoo-opas. Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-885-3. Sisältää reittikartan ja historiikin 1889–1989.

Aiheesta muuallaMuokkaa