Korkeasaaren eläintarha

Helsingissä sijaisteva eläintarha

Korkeasaaren eläintarha (ruots. Högholmens djurgård, engl. Korkeasaari Zoo) on Helsingin edustalla sijaitseva Korkeasaari-nimisellä kallioisella saarella ylläpidetty eläintarha, jota kutsutaan välillä myös pelkästään nimellä Korkeasaari. Vuonna 1889 perustettu eläintarha on yksi maailman vanhimmista ja sitä ylläpitää voittoa tavoittelematon säätiö. Se on Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä. Korkeasaari on Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön auditoitu jäsen. Eläinlajeja Korkeasaaren eläintarhassa on noin 150 ja kasvilajeja yli tuhat.[10] Pieni Palosaari kuuluu myös eläintarhan alueeseen, ja siellä ylläpidetään eläintarhan toimesta Villieläinsairaalaa.

Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaari ZOO PYSTYlogo DOUBLEGREEN kuva RGB.png
Virallinen nimi Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr
Perustettu 1889
Sijainti Helsinki
Eläimiä 1457 [1]
Eläinlajeja 155 [2]
Alueen koko 22 ha
Vuosittaiset kävijät n. 500 000[3]
Jäsenyydet EAZA [4], WAZA[5], IUCN[6], IZEA [7], Suomen eläintarhayhdistys [8], Ruotsin eläintarhayhdistys [9]
Johtaja Sanna Hellström
Eläintarhan kotisivut
Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa 1.1.2018. Säätiö on osa Helsingin kaupunkikonsernia.

Korkeasaareen on sekä silta- että lauttayhteys. Viereisestä Mustikkamaan saaresta johtaa eläintarhaan vuonna 2003 valmistunut 240-metrinen silta.[11] Mustikkamaalle taas johtaa kaksi siltaa, tieliikennesilta Kulosaaresta sekä kevyen liikenteen Isoisänsilta Kalasatamasta. Rautatientorilta Korkeasaaren lipunmyynnin eteen Mustikkamaalle kulkevan bussilinjan 16 lisäksi liikenneyhteyksiksi on Isoisänsillan valmistumisen jälkeen laskettu myös Sompasaareen kulkevat linja-autot sekä Kalasataman metroasema, josta on kävelymatkaa noin kilometri.[12][13] 74 prosenttia eläintarhan kävijöistä kulkee Korkeasaareen Mustikkamaan kautta.[3]

Toukokuun alusta syyskuun loppuun Korkeasaareen on Suomen Saaristokuljetuksen liikennöimä vesiliikenneyhteys Kauppatorilta.[12] Matka kestää noin 15–20 minuuttia. Ennen sillan valmistumista saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys, ja eläintarha suljettiin yleisöltä talven ajaksi vesiliikenteen loppuessa syksyllä ja eläintarhan henkilökunta käytti moottorivenettä sekä meren jäädyttyä jäätietä.[14] Nykyisin eläintarha on avoinna vuoden jokaisena päivänä. [15]

Eläintarhan alueella on kolme ravintolaa, kahviloita, matkamuistomyymälöitä ja useita kioskeja.

Eläintarhan historiaMuokkaa

Korkeasaarta vuodesta 1883 asti vuokrannut Helsingin Anniskeluyhtiö suunnitteli eläintarhan perustamista useamman vuoden, jonka aikana asiamiehet kävivät muun muassa tutustumassa Tukholman ja Kööpenhaminan eläintarhoihin. Ensimmäinen virallinen ehdotus Alppilasta tarhan sijoituspaikkana hylättiin niukasti kaupunginvaltuuston äänestyksessä 19. marraskuuta 1889. Alkuperäisin suunnitelma eläintarhasta Korkeasaaressa tuli sen sijaan toteutumaan.

Helsingin Anniskeluyhtiöllä oli taloudellisia vaikeuksia jo ensimmäisen maailmansodan aikana väliaikaisen alkoholin anniskelukiellon takia ja kun kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919, yhtiön talous romahti ja eläintarha siirtyi seuraavana vuonna Helsingin kaupungin omistukseen[16], ja se muutettiin itsenäiseksi virastoksi se vuonna 1989[17]. Aluksi eläintarhan toimintaa johti intendentti, mutta sen siirryttyä kaupungin virastoksi toimintaa johti eläintarhan johtaja. Eläintarha toimi Helsingin kaupungin alaisena vuoden 2017 loppuun asti, jonka jälkeen toimintaa on ylläpitänyt Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr.

 
Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa vuoden 2018 alusta. Se toimii osana Helsingin kaupunkikonsernia ja sen päättävänä elimenä on hallitus, jonka Helsingin kaupunginhallitus nimeää. Eläintarhan toimintaa johtaa toimitusjohtaja. Säätiö ylläpitää eläintarhaa, huolehtii Korkeasaaren alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä, sekä kehittää eläintarhan palveluita. Säätiönä Korkeasaari voi osallistua aikaisempaa laajemmin kansainväliseen lajiensuojelutyöhön, kehittää yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa. Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa.[18]

Korkeasaaren eläintarhan johtajat [19]
toimitusjohtaja (2018 – )

eläintarhan johtaja (2014 – 2017)

Sanna Hellström 2014 –
eläintarhan johtaja Jukka Salo 2010 – 2014
eläintarhan johtaja Seppo Turunen 1995 – 2009
eläintarhan johtaja (1989 – 1995)

intendentti (1968 – 1988)

Ilkka Koivisto 1968 – 1995
intendentti Curt af Enehjelm 1944 – 1968
intendentti Valio A. Korvenkontio 1931 – 1944
intendentti Rolf Palmgren 1910 – 1929
intendentti August Fabritius 1889 – 1907
 
Korkeasaaren vanha logo, käytössä 90-luvulta vuoteen 2017 asti.

Eläintilat ja eläimetMuokkaa

 
Ruskeakarhu (Ursus arctos) aamulla ennen heräämistä.

Korkeasaaressa on useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja ja -alueita. Isot kissapedot asuvat Kissalaaksossa, joka on valmistunut vuonna 1964. Alun perin leijonat asuivat vuonna 1936 valmistuneessa Leijonalinnassa[20], joka on sittemmin remontoitu Apinalinnaksi ja jossa asuvat nykyisin berberiapinat[21]. Borealia-talo valmistui vuonna 1995, siellä elää Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä.

Trooppisessa Amazonia-talossa elää Amazonin sademetsästä kotoisin olevia pikkueläimiä: liskoja, käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, hyönteisiä, kaloja, sammakoita, pikkuapinoita sekä papukaijoja. Sään salliessa linnut ja apinat ovat esillä ulkotarhoissa. Toinen trooppinen talo, Africasia, valmistui ja avattiin kesällä 2002. Se rakennettiin presidentti Martti Ahtisaaren vierailtua Etelä-Afrikan kansallisessa eläintarhassa, josta eläimiä ja kasveja saatiin lahjoituksena. [22] Africasiassa elää kääpiömangusteja, matelijoita, sammakoita, hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja Afrikan aavikoilta ja Aasian sademetsistä.

Vuonna 2016 avattiin Hämärätalo, jossa asustaa hämäräaktiivisia lajeja ja jossa on Tullin yhteistyöstä kertova näyttely. [23] Kotimaisia lajeja kuten metsäpeura ja ahma on esillä vuonna 2017 valmistuneella Korpi-alueella. [24]

Luonnon- ja eläintensuojeluMuokkaa

 
Amurintiikeri (Panthera tigris altaica) Korkeasaaressa.

Korkeasaari pyrkii muiden eläintarhojen kanssa parantamaan eläinten hyvinvointia ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Eläintarhat pyrkivät turvaamaan luonnossa esiintyvien uhanalaisten eläinten tulevaisuutta sijoittamalla eläimiä tarhoihin, jossa ne voidaan saada lisääntymään. Onnistuneella projektilla voidaan myöhemmin päästää luontoon useita lajin edustajia. Korkeasaaresta on vahvistettu muun muassa mongolianvillihevosten, metsäpeurojen ja ilveksien luonnonkantoja alueilla, joissa niiden populaatiot ovat pienentyneet.[25]

Korkeasaaren eläintarha on mukana yli 20 lajin EEP-ohjelmissa, joilla ylläpidetään tervettä uhanalaisten lajien eläintarhoissa elävää kantaa Euroopassa. Leif Blomqvist alkoi pitämään lumileopardien kantakirjaa vuonna 1976 toimiessaan Korkeasaaren intendenttinä [26], ja alkoi toimia lajin koordinaattorina kun sille perustettiin EEP-ohjelma vuonna 1987.[27] Nykyisin Korkeasaaren eläintenhoidon johtaja Nina Trontti toimii markhorien eli kierteissarvivuohien lajikoordinaattorina, ja kuraattori Hanna-Maija Lahtinen metsäpeurojen lajikoordinaattorina. Lisäksi Korkeasaari toimii monessa EAZA:n lajikomiteassa. [28]

Korkeasaaren eläintarha ylläpitää myös Palosaaressa Villieläinsairaalaa, jossa se hoitaa sinne tuotuja orpoja ja loukkaantuneita kotimaisia villieläimiä. Villieläinsairaalaan tuodaan vuosittain hoitoon yli 1000 loukkaantunutta luonnonvaraista eläintä[29], joista noin 40% kuntoutuu ja voidaan palauttaa luontoon. [30]

Eläintarha pyrkii olemaan toiminnassaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. [31] Korkeasaari on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) jäsen.

YleisötapahtumatMuokkaa

Korkeasaaressa järjestetään vuosittain tapahtumia, joilla kerätään varoja eläintensuojelutyöhön. Tällaisia ovat esimerkiksi Kissojen yö -tapahtumat, jolloin eläintarha on auki keskiyöhön asti ja varoilla tuetaan uhanalaisten amurinleopardien ja amurintiikereiden suojelua. [32] Muita tapahtumia on esimerkiksi pääsiäisen aikaan Pääsiäissaari. Korkeasaaressa on järjestetty aikaisemmin myös Art meets Sand -hiekkaveistoskilpailu ja Art meets Ice -jääveistoskilpailu.

Vuonna 2019 järjestettiin enimmäistä kertaa Lux Helsingin kanssa yhteistyössä Lux Korkeasaari -tapahtuma, jolla kerättiin varoja lumileopardien suojeluun. [33]

Eläintarha mediassaMuokkaa

Musiikki ja televisioMuokkaa

Näyttelijä Elina Salo levytti vuonna 1979 eläintarhasta kertovan lastenlaulun ”Lähdetään Korkeasaareen”.[34] Myös PMMP on levyttänyt "Korkeasaari"-nimisen kappaleen. [35]

Karvakorvat oli MTV3-kanavalla vuonna 1996 esitetty huumorisarja, jossa eri eläintarhojen eläimiä esittävät lyhyet videopätkät oli muutettu sketseiksi jälkiäänittämällä niihin humoristinen dialogi ja musiikki. Sketsien välissä näyttelijä Mika Nuojua esitteli Korkeasaaren eläinlajeja.

Vuonna 2009 subtv-kanavalla esitettiin Korkeasaari-nimistä sarjaa, jossa seurattiin Korkeasaaren eläinten ja niiden hoitajien arkea. Sarjaa juonsi Kiti Kokkonen. [36]

KirjallisuusMuokkaa

Biologi ja tietokirjailija Sesse Koivisto on tehnyt usean teoksen, jossa kuvataan hänen ja Ilkka Koiviston arkea heidän perheensä asuessa Korkeasaaressa. Kirjoista myydyin on Eläintarha olohuoneessamme (1972), joka kertoo Koivistojen perheen monista epätavallisista kotihoidokeista. [37]

Vuonna 2015 julkaistiin Katariina Heilalan Päivä Korkeasaaressa -lastenkirja, jossa tutustutaan eläintarhan elämään ja kurkistetaan myös kulissien taakse. [38]

Mediassa huomiota nostattaneet eläintapahtumatMuokkaa

 
Korkeasaaren vaippapaviaaneja.

Lokakuussa 2004 Korkeasaari suunnitteli luopuvansa paviaaneista niiden asuttaman rakennuksen huonon kunnon takia. Paviaaneja tarjottiin myös muihin eläintarhoihin, mutta missään ei ollut niille tilaa. Julkisuudessa asia oli paljon esillä, ja paviaanien lopettamista vastustettiin. Asian symboliksi nousi erityisesti lauman johtaja Repe. Apinalinna saatiin lopulta kunnostettua yksityisen testamentin varoilla. Vuonna 2013 paviaanit saivat uuden kodin Tanskasta, ja Apinalinnaan muutti Suomen ilmastoon paremmin sopivia berberiapinoita. [39][40][41]

Uutisiin pääsi myös 11. marraskuuta 2006 lopetetun 13-vuotiaan amurintiikeri Mannisen kohtalo. Eläintarhan mukaan lopetuksen syynä oli se, että samaa sukulinjaa olevia eläimiä oli jo varsin paljon ja lajin monimuotoisuus haluttiin säilyttää. Manninen oli tullut Korkeasaareen parivuotiaana Leipzigistä. Eläintarhoissa tiikerit voivat elää jopa 20-vuotiaaksi, mutta luonnossa eivät yleensä näinkään vanhaksi kuin Manninen.[42] Amurintiikeri kuuluu eläintarhojen EEP-suojeluohjelmaan, ja päätöksen eläinten siirroista ja lisääntymisistä tekee lajikoordinaattori. [43]

Elokuussa 2007 sattui tapaus, jossa kameli puri aasianvilliaasin hengiltä. Aitauksessa eli kaksi kamelia, joista toinen uros ja toinen naaras. Kolmesta aasista kaksi oli naaraita ja yksi nuori uros. Korkeasaaren eläintarhan silloinen johtaja Seppo Turunen kertoi, että nuorempi aasiuros oli jo pidemmän aikaa häirinnyt vanhempaa kameliurosta. Aasin purtua kamelia syntyi tappelu. Kameli puri aasia takaisin, minkä seurauksena aasi kuoli. Aitauksen eläimet olivat eläneet yhdessä jo useamman vuoden aasiurosta lukuun ottamatta.[44]

Marraskuun alussa 2010 eläintarhan 13-vuotias urosahma karkasi tarhastaan ilmeisesti poikkeuksellisen paksun lumikerroksen takia. Se saatiin kiinni samana päivänä kuuden kilometrin päästä, Laajasalon Santahaminasta.[45]

Korkeasaaren kaikki 16 chilenflamingoa löydettiin 9. huhtikuuta 2010 kuolleina ulkoaitauksestaan. Linnut oli unohdettu yön ajaksi ulos ja saareen päässyt kettu raateli niistä ainakin kaksi muiden kuollessa šokkiin.[46]

Vuoden 2019 kesällä Korkeasaaren Villieläinsairaalaan tuotiin hoitoon saimaannorppa. Sitä ei voitu palauttaa hoidon jälkeen luontoon tautiriskin takia, mutta se sai viranomaisilta luvan jäädä eläintarhaan. Piitsniemen Topias -nimen saanut norppa kerkesi kuitenkin kuolla suolitukokseen, ennen kuin sille saatiin rakennettua oma allas. [1]

LähteetMuokkaa

  1. Korkeasaari on 1457 eläimen koti Korkeasaari. Viitattu 26.3.2019.
  2. Korkeasaari on 1457 eläimen koti Korkeasaari. Viitattu 26.3.2019.
  3. a b Kruunusillat | Raitiotieyhteys Laajasaloon | Yleissuunnitelma (pdf) (s. 27 Korkeasaari) Uutta Helsinkiä. 2016. Kruunusillat, Helsingin kaupunki. Viitattu 11.4.2021.
  4. EAZA members eaza.net. Viitattu 26.3.2019.
  5. WAZA members waza.org. Viitattu 26.3.2019.
  6. IUCN members iucn.org. Viitattu 26.3.2019.
  7. IIZEA members izea.net. Viitattu 26.3.2019.
  8. Helsingin Sanomat members hs.fi. Viitattu 12.4.2019.
  9. Korkeasaari.fi members korkeasaari.fi. Viitattu 10.3.2021.
  10. Suunnittele vierailusi Korkeasaari.fi. Viitattu 17.4.2014.
  11. Korkeasaaren uusi silta valmistui Helsingin Sanomat. 25.11.2003. Viitattu 11.4.2021.
  12. a b Saapuminen Korkeasaari. Viitattu 11.4.2021.
  13. Uusi silta yhdistää Kalasataman ja Mustikkamaan ja johdattaa aina Korkeasaareen saakka Yle. 1.6.2016. Viitattu 11.4.2021.
  14. Helsingin sanomat, 5.10.1971.
  15. Aukioloajat ja ohjelma Korkeasaari. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
  16. Riitta Karhumaa: MALin kesäretki Korkeasaareen. MAL-lehti, , nro 2/2017, s. 9-11. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.10.2017.
  17. About - Korkeasaaren eläintarha - Organisations - Helsinki Region Infoshare hri.fi. Viitattu 5.3.2020.
  18. Korkeasaaren eläintarha on ensi vuoden alusta säätiö Korkeasaari.fi. 27.09.2017. Viitattu 25.3.2019.
  19. Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari: KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, Maisemasuunnittelu Hemgård, 2010. Teoksen verkkoversio.
  20. valokuvaaja Kangas Jussi: Leijonalinna, nykyinen Apinalinna www.finna.fi. Viitattu 5.3.2020.
  21. I.-Mediat Oy: Korkeasaaren apinalinna remontoitu, apinoille näytetään luontovideoita Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 5.3.2020.
  22. LYHYESTI | Korkeasaareen rakennetaan aavikko 1999-2000 Helsingin Sanomat. 15.5.1997. Viitattu 5.3.2020.
  23. Aavikkoketut vilistävät Korkeasaaren uudessa hämärätalossa Korkeasaari. 12.7.2016. Viitattu 26.3.2019.
  24. Hiiden hirvi kruunasi Korkeasaaren Korven Korkeasaari. 28.8.2017. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
  25. Millaista suojelutyötä Korkeasaari tekee? Korkeasaari. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
  26. Leif Blomqvist: Three decades of Snow leopards Panther a uncia in captivity International Zoo Yearbook. Tammikuu 1995. Zoological Society of London (ZSL). Viitattu 4.11.2019.
  27. Blomqvist, Leif: THE STATUS OF THE SNOW LEOPARD IN THE EEP-PROGRAM IN 2007. Snow Leopard Network, 2007.
  28. Korkeasaaren eläintarhan organisaatio Korkeasaari.fi. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 4.11.2019.
  29. Korkeasaari saa uuden eläinhoitolan 4.1.2012. Yle. Viitattu 16.7.2012.
  30. Korkeasaaren Villieläinsairaala Korkeasaari. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
  31. Korkeasaari valitsi Kiertolämmön | Helen www.helen.fi. Viitattu 5.3.2020.
  32. Kissojen Yö Korkeasaari. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
  33. Lux Korkeasaari valaisee lumileopardien tulevaisuutta 26.11.2019. Korkeasaari. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  34. Lähdetään korkeasaareen Äänitearkisto. Viitattu 1.10.2012.
  35. Tarinat PMMP:n Matkalaulun takana: Korkeasaaressa mukana Jori Sjöroosin haamu YleX. Viitattu 19.1.2018.
  36. Korkeasaari elonet.finna.fi. 2008. Viitattu 2.3.2020.
  37. Sesse Koivisto www.kustannushd.fi. Viitattu 20.1.2021.
  38. Kirjasampo: Päivä Korkeasaaressa www.kirjasampo.fi. Viitattu 20.1.2021.
  39. Korkeasaaren paviaanit kesäksi kotiin MTV Uutiset. 12.2.2005. Viitattu 10.4.2014.
  40. Paviaanien kohtalo kiihdyttää Verkkouutiset.fi. 10.10.2004. Viitattu 10.4.2014.
  41. Paviaanit jäävät sittenkin Korkeasaareen Verkkouutiset.fi. 14.10.2004. Viitattu 10.4.2014.
  42. Karumo, Markku: Mannisen päivät päättyivät Korkeasaaressa HS.fi. 12.11.2006.
  43. Amur tiger European breeding programme Zoological Society of London (ZSL). Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  44. Kameli puri aasin hengiltä Korkeasaaressa Iltasanomat.fi. 1.8.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.5.2012.
  45. Pallari, Leena: Korkeasaaren karkuriahma saatiin kiinni Santahaminasta Hs.fi. 8.3.2010. Viitattu 10.4.2014.
  46. Anttila, Pekka: Korkeasaaren flamingot kuolivatkin sokkiin – kettu raateli vain kaksi Suomen Kuvalehti. 21.4.2010. Viitattu 10.4.2014.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Rolf Palmgren: Korkeasaari. Öflund & Pettersson, 1911.
  • Väinö Lehtonen: Tarinoita Korkeasaaren eläimistä. Otava, 1945.
  • M. Olkkonen: Matka Korkeasaareen. Kuvataide, 1946.
  • Tapio Lahdenmäki: 70-vuotias Korkeasaari kuvina. Akateeminen kustannusliike Oy, 1959.
  • Sesse Koivisto: Eläintarha olohuoneessamme. Otava, 1973.
  • Sesse ja Ilkka Koivisto: Tarinoita eläinten saarelta. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977.
  • Marja Terttu Knapas: Korkeasaari ja Seurasaari : helsinkiläisten ensimmäiset kansanpuistot. Helsinki-seura, 1980.
  • Ilkka Koivisto, Ulla Rosquist (toim.): Korkeasaari = Högholmen = Helsinki Zoo: Zoo-opas. Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-885-3.
  • Katariina Heilala: Päivä Korkeasaaressa. Tammi, 2015.
  • Sesse Koivisto: Tapiiri sohvapöydän alla. Myllylahti, 2016. ISBN 978-952-202-738-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa