Korkeasaaren eläintarha

Helsingissä sijaisteva eläintarha

Korkeasaaren eläintarha (ruots. Högholmens djurgård, engl. Korkeasaari Zoo) on vuonna 1889 perustettu eläintarha Helsingissä. Eläintarhaa ylläpitää voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojelu.[3][4]

Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaari Zoo, Högholmens djurgård
Sijainti Suomi Helsinki
Perustettu 1889
Toimintakausi Vuoden ympäri
Eläinlajeja 155[1]
Eläimiä 1 457 [1]
Pinta-ala 22 ha
Kävijämäärä n. 500 000[2] / vuosi
Organisaatio
Organisaatiomuoto Voittoa tavoittelematon säätiö
Omistaja Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr
Johtaja Sanna Hellström (2014–)
Sidokset Osa Helsingin kaupunkikonsernia
Jäsenyydet EAZA, WAZA, IUCN, IZEA, Suomen eläintarhayhdistys, Ruotsin eläintarhayhdistys
Aiheesta muualla
Verkkosivut

Korkeasaaren eläintarha Commonsissa

Korkeasaaren eläintarha on Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön jäsen ja osallistuu sen lajiensuojeluohjelmiin. Eläinlajeja Korkeasaaressa on noin 150.[5]

Eläintarha sijaitsee Korkeasaari-nimisellä saarella Helsingin edustalla, ja se on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Korkeasaaren eläintarha on myös Helsingin suosituimpia vierailukohteita noin puolella miljoonalla vuosittaisella vierailijallaan. Korkeasaaressa on kolme ravintolaa, kahviloita, matkamuistomyymälä ja useita kioskeja.[6]

Luonnon- ja eläintensuojelu

muokkaa

Korkeasaaren eläintarha pyrkii muiden suojeluun osallistuvien eläintarhojen kanssa turvaamaan luonnon monimuotoisuutta lisäännyttämällä etenkin uhanalaisia eläimiä tarhaolosuhteissa.[7]

Korkeasaari osallistuu Euroopan eläintarhajärjestön jäsenenä noin 30 eläinlajin EEP-suojeluohjelmaan. Suojeluohjelmien avulla voidaan tarvittaessa myöhemmin palauttaa luontoon useita lajin edustajia. Korkeasaaresta on vahvistettu muun muassa mongolianvillihevosten, partakorppikotkien, metsäpeurojen ja ilveksien luonnonkantoja alueilla, joissa niiden populaatiot ovat pienentyneet tai aikaisemmin hävinneet.[8][9]

Leif Blomqvist alkoi pitämään lumileopardien kantakirjaa vuonna 1976 toimiessaan Korkeasaaren intendenttinä, ja toimia lajin koordinaattorina kun sille perustettiin EEP-ohjelma vuonna 1987.[10][11] Nykyisin Korkeasaaresta käsin koordinoidaan kolmen eläinlajin EEP-ohjelmia: markhorien, metsäpeurojen ja tunturipöllöjen.[12] [13][14]

Korkeasaari on myös Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) jäsen.[15]

Eläintarha tekee yhteistyötä lajiensuojelua ja eläinten hyvinvointia tukevissa tutkimuksissa muun muassa Helsingin Yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. [16]

Varainkeruu luonnossa tapahtuvaan suojeluun

muokkaa

Korkeasaaren eläintarha kerää varoja useiden eläinlajien luonnossa tapahtuvaan suojelutyöhön yleisötapahtumilla ja vierailijoiltaan saamilla lahjoituksilla.[7]

Esimerkiksi Kissojen yö -tapahtumalla tuetaan uhanalaisten amurinleopardien ja amurintiikereiden suojelua luonnossa. Korkeasaari on suojelua koordinoivan järjestön yksi suurimpia rahallisia tukijoita, ja on vuoteen 2022 mennessä lahjoittanut sille noin 570 000 euroa. [17][18]

Villieläinsairaala

muokkaa

Korkeasaaren eläintarha ylläpitää Villieläinsairaalaa, jossa se hoitaa sinne tuotuja orpoja ja loukkaantuneita kotimaisia villieläimiä tavoitteena palauttaa ne luontoon. Villieläinsairaalaan tuodaan vuosittain hoitoon yli tuhat loukkaantunutta luonnonvaraista eläintä.[19]

Ympäristökasvatus

muokkaa

Eläintarha pyrkii kertomaan eläinlajien suojelusta ja vaikuttamaan ihmisten luontosuhteeseen esimerkiksi eläinten opastettujen ruokintatuokioiden yhteydessä.[20]

Korkeasaaren eläintarha ylläpitää luontokoulu Arkkia ja vuosittaisia kesäleirejä lapsille.[21] Opetuksellisten arvojensa vuoksi eläintarha on myös suosittu luokkaretkikohde.[22]

Eläintilat ja eläimet

muokkaa
 
Amurintiikeri (Panthera tigris altaica) Korkeasaaressa.

Korkeasaaressa on useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja ja -alueita. Isot kissapedot asuvat Kissalaaksossa, joka on valmistunut 1960-luvulla. Alun perin leijonat asuivat vuonna 1936 valmistuneessa Leijonalinnassa[23], joka on sittemmin remontoitu Apinalinnaksi ja jossa asuvat nykyisin berberiapinat.[24]

Borealia-talo valmistui vuonna 1995, siellä elää Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä. Suurempia kotimaisia lajeja kuten metsäpeura ja ahma on esillä uudemmalla Korpi-alueella. [25]

Trooppisessa Amazonia-talossa elää Amazonin sademetsästä kotoisin olevia pikkueläimiä: liskoja, käärmeitä, kilpikonnia, hämähäkkejä, hyönteisiä, kaloja, sammakoita, pikkuapinoita sekä papukaijoja. Sään salliessa linnut ja apinat ovat esillä ulkotarhoissa.

Toinen trooppinen talo, Africasia, valmistui ja avattiin kesällä 2002. Se rakennettiin presidentti Martti Ahtisaaren vierailtua Etelä-Afrikan kansallisessa eläintarhassa, josta eläimiä ja kasveja saatiin lahjoituksena. [26] Africasiassa elää pikkumangusteja, käärmeitä, sammakoita, hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja Afrikan aavikoilta ja Aasian sademetsistä.

Vuonna 2016 avattiin Hämärätalo, jossa asustaa hämäräaktiivisia lajeja ja jossa on Tullin yhteistyöstä ja laittomasta eläinkaupasta kertova näyttely. [27]

Korkeasaaren eläintarhan historia

muokkaa
 
Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa.

Korkeasaarta vuokrannut Helsingin Anniskeluyhtiö suunnitteli eläintarhan perustamista 1800-luvun loppupuolella useamman vuoden, jonka aikana asiamiehet kävivät muun muassa tutustumassa Tukholman ja Kööpenhaminan eläintarhoihin. Ensimmäinen virallinen ehdotus Alppilasta tarhan sijoituspaikkana hylättiin niukasti kaupunginvaltuuston äänestyksessä. Alkuperäisin suunnitelma eläintarhasta Korkeasaaressa tuli sen sijaan toteutumaan vuonna 1889.[28]

 
Erik Bruunin suunnittelema Korkeasaaren vanha logo, käytössä 90-luvulta vuoteen 2017 asti.

Arkkitehti Frithiof Mieritz suunnitteli eläintarhaan sen alkuvuosina useita rakennuksia, ja myös myötävaikutti eläintarhan perustamiseen lahjoittamalla Anniskeluyhtiölle kaksi karhunpentua. Niitä varten hän suunnitteli Korkeasaaren ensimmäisen Karhulinnan.[29]

Helsingin Anniskeluyhtiöllä oli taloudellisia vaikeuksia jo ensimmäisen maailmansodan aikana väliaikaisen alkoholin anniskelukiellon takia. Kun kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919, yhtiön talous romahti ja eläintarha siirtyi seuraavana vuonna Helsingin kaupungin omistukseen. Se muutettiin virastoksi vuonna 1989 eläintarhan täytettyä sata vuotta. Eläintarha toimi kaupungin alaisena vuoden 2017 loppuun asti, jonka jälkeen siitä tuli säätiö.[30][31]

Korkeasaaren eläintarhan johtajat[32]
Virkavuodet Nimi Titteli
1889–1907 August Fabritius intendentti
1910–1929 Rolf Palmgren intendentti
1931–1944 Valio Armas Korvenkontio intendentti
1944–1968 Curt af Enehjelm intendentti
1968–1995 Ilkka Koivisto intendentti (1968–1988)
eläintarhan johtaja (1989–1995)
1995–2009 Seppo Turunen eläintarhan johtaja
2010–2014 Jukka Salo eläintarhan johtaja
2014– Sanna Hellström eläintarhan johtaja (2014–2017)
toimitusjohtaja (2018–)

Säätiöityminen

muokkaa

Korkeasaaren eläintarhan säätiö aloitti toimintansa vuoden 2018 alusta. Säätiö ylläpitää eläintarhaa, huolehtii sen alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä, sekä kehittää eläintarhan palveluita. [33]

Säätiönä Korkeasaari voi osallistua kaupungin virastoa laajemmin kansainväliseen lajiensuojelutyöhön, kehittää yritysyhteistyötä ja varainhankintaa. Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö toimii osana Helsingin kaupunkikonsernia ja sen päättävänä elimenä on hallitus, jonka Helsingin kaupunginhallitus nimeää. Eläintarhan toimintaa johtaa toimitusjohtaja. Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa.[33]

Eläintarha mediassa

muokkaa
 
Ruskeakarhu (Ursus arctos) aamulla ennen heräämistä.

Korkeasaari-nimisessä TV-sarjassa seurataan Korkeasaaren eläinten ja työntekijöiden arkea. Sarjaa on tehty kahteen otteeseen. Alkuperäisen esitti vuonna 2009 SubTV-kanava. Uusi sarja alkoi Nelosella syksyllä 2022. Sen toinen tuotantokausi esitetään vuonna 2023. [34][35]

Biologi ja tietokirjailija Sesse Koivisto on tehnyt usean teoksen, jossa kuvataan hänen ja Ilkka Koiviston arkea heidän perheensä asuessa Korkeasaaressa. Kirjoista myydyin on Eläintarha olohuoneessamme (1972), joka kertoo Koivistojen perheen monista epätavallisista kotihoidokeista.[36]

Näyttelijä Elina Salo levytti vuonna 1979 eläintarhasta kertovan lastenlaulun ”Lähdetään Korkeasaareen”.[37] Myös PMMP on levyttänyt "Korkeasaari"-nimisen kappaleen. [38]

Karvakorvat oli MTV3-kanavalla vuonna 1996 esitetty huumorisarja, jossa eri eläintarhojen eläimiä esittävät lyhyet videopätkät oli muutettu sketseiksi jälkiäänittämällä niihin humoristinen dialogi ja musiikki. Sketsien välissä näyttelijä Mika Nuojua esitteli Korkeasaaren eläinlajeja.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Korkeasaari on 1457 eläimen koti Korkeasaari. Viitattu 26.3.2019.
  2. Kruunusillat | Raitiotieyhteys Laajasaloon | Yleissuunnitelma (pdf) (s. 27 Korkeasaari) Uutta Helsinkiä. 2016. Kruunusillat, Helsingin kaupunki. Viitattu 11.4.2021.
  3. Korkeasaaren eläintarhan organisaatio Korkeasaari.fi. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 4.11.2019.
  4. Strategia ja arvot Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 30.11.2022.
  5. Suunnittele vierailusi Korkeasaari.fi. Arkistoitu 17.4.2014. Viitattu 17.4.2014.
  6. Aukioloajat ja ohjelma Korkeasaari. Viitattu 2.3.2020.
  7. a b Millaista suojelutyötä Korkeasaari tekee? Korkeasaari. Viitattu 2.3.2020.
  8. Korkeasaaren luontoonpalautushankkeet Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 30.11.2022.
  9. Korkeasaaren eläimet - EEP-suojeluohjelmaan kuuluvat lajit Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 30.11.2022.
  10. Leif Blomqvist: Three decades of Snow leopards Panther a uncia in captivity International Zoo Yearbook. Tammikuu 1995. Zoological Society of London (ZSL). Viitattu 4.11.2019.
  11. Leif Blomqvist: THE STATUS OF THE SNOW LEOPARD IN THE EEP-PROGRAM IN 2007. Snow Leopard Network, 2007.
  12. Markhor - Korkeasaaren eläintarha Korkeasaari. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 27.7.2021.
  13. Korkeasaari valittiin metsäpeurojen kansainvälisen suojeluohjelman johtoon Korkeasaari. 12.11.2020. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 27.7.2021.
  14. Tunturipöllöjen uutta suojeluohjelmaa johdetaan Korkeasaaresta käsin Korkeasaari. 27.7.2021. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 27.7.2021.
  15. Members directory IUCN. Viitattu 30.11.2022. (englanniksi)
  16. Tutkimusta eläinten hyväksi Korkeasaari. Viitattu 19.1.2023.
  17. Kissojen Yö Korkeasaari. Viitattu 2.3.2020.
  18. amyvangelder: 16 years of Korkeasaari Zoo funding Amur tiger & leopard conservation WildCats Conservation Alliance. 23.2.2022. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  19. Korkeasaari saa uuden eläinhoitolan 4.1.2012. Yle. Viitattu 16.7.2012.
  20. Eläintarhojen tehtävät Korkeasaari. Viitattu 19.1.2023.
  21. Luontokoulu Arkki Korkeasaari. Viitattu 19.1.2023.
  22. Iisakki Härmä: Helsinki houkuttelee tuhansia koululaisia – luokkaretkeläiset täyttävät Linnanmäen toukokuun lopussa Helsingin Sanomat. 24.5.2015. Viitattu 19.1.2023.
  23. valokuvaaja Jussi Kangas: Leijonalinna, nykyinen Apinalinna www.finna.fi. Viitattu 5.3.2020.
  24. Korkeasaaren apinalinna remontoitu, apinoille näytetään luontovideoita Ilkka-Pohjalainen. I.-Mediat Oy. Viitattu 5.3.2020.
  25. Hiiden hirvi kruunasi Korkeasaaren Korven Korkeasaari. 28.8.2017. Viitattu 2.3.2020.
  26. LYHYESTI | Korkeasaareen rakennetaan aavikko 1999-2000 Helsingin Sanomat. 15.5.1997. Viitattu 5.3.2020.
  27. Aavikkoketut vilistävät Korkeasaaren uudessa hämärätalossa Korkeasaari. 12.7.2016. Viitattu 26.3.2019.
  28. Korkeasaaren historia Korkeasaari. Viitattu 19.1.2023.
  29. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy & Maisemasuunnittelu Hemgård: Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari – kulttuuriympäristöselvitys. , 2010.
  30. Riitta Karhumaa: MALin kesäretki Korkeasaareen. MAL-lehti, , nro 2/2017, s. 9-11. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.10.2017. (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. About - Korkeasaaren eläintarha - Organisations - Helsinki Region Infoshare hri.fi. Viitattu 5.3.2020.
  32. Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari: KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, Maisemasuunnittelu Hemgård, 2010. Teoksen verkkoversio.
  33. a b Korkeasaaren eläintarha on ensi vuoden alusta säätiö Korkeasaari.fi. 27.09.2017. Viitattu 25.3.2019.
  34. Korkeasaari elonet.finna.fi. 2008. Viitattu 2.3.2020.
  35. Nelonen Median syksyn 2023 tv-ohjelmisto on nyt julki! Nelonen.fi. 24.5.2023. Viitattu 25.5.2023.
  36. Sesse Koivisto www.kustannushd.fi. Viitattu 20.1.2021.
  37. Lähdetään korkeasaareen Äänitearkisto. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 1.10.2012.
  38. Tarinat PMMP:n Matkalaulun takana: Korkeasaaressa mukana Jori Sjöroosin haamu YleX. Viitattu 19.1.2018.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Rolf Palmgren: Korkeasaari. Öflund & Pettersson, 1911.
  • Väinö Lehtonen: Tarinoita Korkeasaaren eläimistä. Otava, 1945.
  • M. Olkkonen: Matka Korkeasaareen. Kuvataide, 1946.
  • Tapio Lahdenmäki: 70-vuotias Korkeasaari kuvina. Akateeminen kustannusliike Oy, 1959.
  • Sesse Koivisto: Eläintarha olohuoneessamme. Otava, 1973. ISBN 951-643-584-X.
  • Sesse ja Ilkka Koivisto: Tarinoita eläinten saarelta. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 9511044230.
  • Marja Terttu Knapas: Korkeasaari ja Seurasaari : helsinkiläisten ensimmäiset kansanpuistot. Helsinki-seura, 1980. ISBN 9789519418018.
  • Ilkka Koivisto, Ulla Rosquist (toim.): Korkeasaari = Högholmen = Helsinki Zoo: Zoo-opas. Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-885-3.
  • Katariina Heilala: Päivä Korkeasaaressa. Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8167-3.
  • Marjo Priha, Trontti Nina, Mari Lehmonen ym.: Korkeasaari: opaskirja. Korkeasaari, 2015.
  • Sesse Koivisto: Tapiiri sohvapöydän alla. Myllylahti, 2016. ISBN 978-952-202-738-2.

Aiheesta muualla

muokkaa