Afrikka

maailman toiseksi suurin maanosa
Tämä artikkeli käsittelee Afrikan maanosaa. Afrikka tai Africa on myös eräs antiikin ajan provinssi.

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 365 000 neliökilometriä,[1] joka on 20,3 prosenttia Maan maapinta-alasta. Afrikan noin 1,2 miljardia asukasta muodostaa noin 15 prosenttia ihmiskunnasta.

Afrikka
Africa (orthographic projection).svg
Pinta-ala 30 365 000 km²
Väkiluku n. 1,2 miljardia
  – väestötiheys 30,51 as./km²
Valtioita 55 (luettelo valtioista)
Aikavyöhyke UTC-1 – UTC+4

Afrikka koostuu useista ylätasangoista. Mantereen suurin joki on Niili, laajin järvi Victorianjärvi ja korkein vuori Kilimanjaro. Suurin osa Afrikkaa kuuluu trooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, pohjoisimmat ja eteläisimmät alueet subtrooppiseen. Pohjois-Afrikassa sijaitsee suuri Saharan aavikko, ja Keski- ja Länsi-Afrikka ovat tiheiden ja kosteiden trooppisten sademetsien peitossa. Afrikassa on moni­muotoinen eläimistö, johon kuuluu suuria nisäkkäitä kuten norsuja, kirahveja, virtahepoja ja leijonia.

Afrikassa on useita tuhansia etnisiä ryhmiä. Nykyisin Afrikassa on 55 itsenäistä valtiota. Niiden rajat ovat peräisin siirtomaa-ajalta, eivätkä perustu kansallisuuksiin tai heimoihin. Afrikan kielet voidaan jakaa neljään kielikuntaan: afroaasialaisiin kieliin, nilosaharalaisiin kieliin, nigeriläis-kongolaisiin kieliin ja khoisankieliin.

Afrikka on luonnonvaroiltaan vauras, mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, kuten köyhyys, AIDS, ruoan ja veden puute sekä huono hallinto. Afrikkalaiset kärsivät vuosisadan siirtomaajärjestelmästä ja tätä ennen orjuudesta. Pääosa maaosan maista itsenäistyi 1960-luvulla. Sodat, epävakaus ja väestönkasvu koettelevat maanosaa nykyäänkin.

Sisällysluettelo

EtymologiaMuokkaa

Antiikin kreikkalaiset kutsuivat maanosan pohjoisosaa Libya-nimellä. Ensimmäinen tunnettu Africa-maininta on 100-luvun eaa. alusta roomalaiselta runoilijalta Enniukselta. Hän viittasi sanalla Karthagon seutuun. Roomalaiset hävittivät Karthagon vuonna 146 eaa. ja nimesivät ensimmäisen Välimeren eteläpuolisen provinssinsa Africaksi. Provinssi käsitti suurin piirtein nykyisen Tunisian ja osan Algeriaa. Myöhemmin Afrikka laajentui tarkoittamaan laajempaa aluetta, mutta vasta 1400-luvulta lähtien se on tarkoittanut koko maanosaa. Afrika-nimen alkuperä saattaa olla foinikian kielen sanassa afer, musta, monikossa afri. Roomalaiset kutsuivat alueella asuneita berbereitä afreiksi.[2]

MaantiedeMuokkaa

Pääartikkeli: Afrikan maantiede
 
Satelliittikuva Afrikasta.

Afrikan pinta-ala on 30,365 miljoonaa neliökilometriä.[1]

Afrikka rajautuu pohjoisessa Välimereen, koillisessa Suezin kanavaan ja Punaiseenmereen, idässä Intian valtamereen ja lännessä Atlanttiin.[3]

Afrikan pohjoisimmasta kohdasta, Ras ben Sakkasta Tunisiassa (37°21' N), eteläisimpään, Cape Agulhasiin Etelä-Afrikassa on matkaa suunnilleen 8 000 kilometriä.[4] Manteren läntisimmästä kohdasta, Kap Verden niemimaasta Senegalissa (17°33'22” W), itäisipään kohtaan Sar Hafuniin Somaliassa (51°27'52” E), on noin 7 400 kilometriä.[5]

Afrikan rantaviivan pituus on noin 26 000 kilometriä. Muihin maanosiin verrattuna Afrikan rannikot ovat melko suoria, ilman laajoja niemimaita tai lahtia.[5] Afrikan kaakkoisrannikolla sijaitseva Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari.[6]

Afrikka koostuu useista ylätasangoista, jotka Itä-Afrikan hautavajoama halkaisee mantereen itäosissa. Afrikan luoteisosissa ovat Atlasvuoret, jotka ovat geologisesti mantereen nuorinta osaa.[3] Afrikan korkein vuori on Kilimanjaro, jonka huippu on 5 895 metriä merenpinnasta.[7][8]

Afrikan suurin joki on Välimereen laskeva Niili, jota pidetään noin 6 690 kilometrin pituudellaan maailman pisimpänä jokena. Muita Afrikan suurimpia jokia ovat Kongojoki (4 630 km), Sambesi (2 735 km) ja Nigerjoki (4 100 km).[3] Useimmat Afrikan suurista järvistä sijaitsevat Ison hautavajoaman alueella. Suurimpia järviä ovat esimerkiksi Victorianjärvi, Tanganjikajärvi, Njassajärvi, Albertinjärvi ja Tšadjärvi.[9]

Ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeetMuokkaa

 
Afrikan kasvillisuusvyöhykkeet.

Suurin osa Afrikkaa kuuluu trooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, pohjoisimmat ja eteläisimmät alueet subtrooppiseen. Pohjois-Afrikassa on suuri Saharan kuumuusaavikko. Sen pohjoispuolella on kapea Välimeren rannikkovyöhyke. Saharan eteläpuolella on Sahel, joka on kuiva, puoliaavikosta savanniksi asteittain muuttuva alue. Keski- ja Länsi-Afrikka ovat tiheiden ja kosteiden trooppisten sademetsien peitossa. Eteläisessä Afrikassa on puoliaavikoita ja siellä Kalaharin autiomaa.[3]

EläimistöMuokkaa

 
Leijona savannilla Ngorongoron suojelualueella Tansaniassa.

Pleistoseenin lopun joukkotuho vaikutti Afrikassa vähemmän kuin muissa maanosissa. Osittain tämän vuoksi Afrikka onkin tullut tunnetuksi moni­muotoisesta eläimistöstään. Siellä on maailman muihin alueisiin verrattuna huomattavan paljon suurikokoisia eläimiä, varsinkin nisäkkäitä. Sellaisia ovat petoeläimistä leijona, leopardi ja hyeena, kasvis­syöjistä esimerkiksi afrikannorsu, kirahvi, virtahepo ja sarvikuono. Afrikassa on myös suuri joukko antilooppilajeja sekä kädellisiä, kuten paviaanit sekä ihmis­apinoihin kuuluvat simpanssit ja gorillat. Afrikassa on myös suuria lintuja, kuten strutseja sekä matelijoita, kuten krokotiileja.

EkologiaMuokkaa

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma UNEP totesi vuonna 2008 metsäkadon olevan Afrikassa noin kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla.[10] On jopa väitetty, että 90 prosenttia Länsi-Afrikan alkuperäisistä metsistä olisi jo tuhoutunut.[11] Madagaskarin alkuperäisistä metsistä 90 prosenttia on tuhoutunut sen jälkeen, kun ihmiset asuttivat saaren noin 2 000 vuotta sitten.[12] Noin 65 prosenttia Afrikan viljelysmaasta kärsii maaperän köyhtymisestä.[13]

ValtiotMuokkaa

Valtio Pinta-ala
(km²)
Asukasluku
(2009) ellei muuta mainita
Väestötiheys
(as. / km²)
Pääkaupunki Viralliset kielet Valtiomuoto Valuutta
Itä-Afrikka: 6 384 904 316 053 651 49,5
  Burundi 27 830 8 988 091 [14] 322,9 Bujumbura kirundi, ranska tasavalta Burundin frangi
  Komorit 2 170 752 438 [14] 346,7 Moroni škimoro, ranska, arabia tasavalta Komorien frangi
  Djibouti 23 000 516 055 [14] 22,4 Djibouti ranska, arabia tasavalta Djiboutin frangi
  Eritrea 121 320 5 647 168 [14] 46,5 Asmara tigrinja, arabia tasavalta Eritrean nakfa
  Etelä-Sudan 619 745 8 260 490 13 Juba englanti, arabia [15] tasavalta [15] Etelä-Sudanin punta [15]
  Etiopia 1 127 127 85 237 338 [14] 75,6 Addis Abeba amhara tasavalta Etiopian birr
  Kenia 582 650 39 002 772 [14] 66,0 Nairobi swahili, englanti tasavalta Kenian šillinki
  Madagaskar 587 040 20 653 556 [14] 35,1 Antananarivo ranska, malagassi tasavalta Madagaskarin ariary
  Malawi 118 480 14 268 711 [14] 120,4 Lilongwe njandža, englanti tasavalta Malawin kwacha
  Mauritius 2 040 1 284 264 [14] 629,5 Port Louis englanti tasavalta Mauritiuksen rupia
  Mayotte (Ranska) 374 223 765 [14] 489,7 Mamoudzou ranska merentakainen paikallishallintoalue euro
  Mosambik 801 590 21 669 278 [14] 27,0 Maputo portugali tasavalta Mosambikin metical
  Réunion (Ranska) 2 512 743 981 (2002) 296,2 Saint-Denis de la Réunion ranska mertentakainen departementti euro
  Ruanda 26 338 10 473 282 [14] 397,6 Kigali ruanda, ranska, englanti tasavalta Ruandan frangi
  Seychellit 455 87 476 [14] 192,2 Victoria ranska, englanti, Seychellien kreoli tasavalta Seychellien rupia
  Somalia 637 657 9 832 017 [14] 15,4 Mogadishu somalia, arabia liittotasavalta Somalian šillinki
  Tansania 945 087 41 048 532 [14] 43,3 Dodoma englanti, swahili tasavalta Tansanian šillinki
  Uganda 236 040 32 369 558 [14] 137,1 Kampala englanti, swahili tasavalta Ugandan šillinki
  Sambia 752 614 11 862 740 [14] 15,7 Lusaka englanti tasavalta Sambian kwacha
Keskinen Afrikka: 6 613 253 121 585 754 18,4
  Angola 1 246 700 12 799 293 [14] 10,3 Luanda portugali tasavalta Angolan kwanza
  Kamerun 475 440 18 879 301 [14] 39,7 Yaoundé ranska, englanti tasavalta CFA-frangi
  Keski-Afrikan tasavalta 622 984 4 511 488 [14] 7,2 Bangui sango, ranska tasavalta CFA-frangi
  Tšad 1 284 000 10 329 208 [14] 8,0 N’Djamena ranska, arabia tasavalta CFA-frangi
  Kongon tasavalta 342 000 4 012 809 [14] 11,7 Brazzaville ranska tasavalta CFA-frangi
  Kongon demokraattinen tasavalta 2 345 410 68 692 542 [14] 29,2 Kinshasa ranska tasavalta Kongon frangi
  Päiväntasaajan Guinea 28 051 633 441 [14] 22,6 Malabo ranska, espanja tasavalta CFA-frangi
  Gabon 267 667 1 514 993 [14] 5,6 Libreville ranska tasavalta CFA-frangi
  São Tomé ja Príncipe 1 001 212 679 [14] 212,4 São Tomé portugali tasavalta São Tomén ja Príncipen dobra
Pohjois-Afrikka: 8 533 021 211 087 622 24,7
  Algeria 2 381 740 34 178 188 [14] 14,3 Alger arabia tasavalta Algerian dinaari
  Egypti
Egypti sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa.Siinain niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan
1 001 450 80 471 869 77 Kairo arabia tasavalta Egyptin punta
  Libya 1 759 540 6 310 434 [14] 3,6 Tripoli arabia tasavalta Libyan dinaari
  Marokko 446 550 34 859 364 [14] 78,0 Rabat arabia monarkia Marokon dirham
  Sudan 1 861 484 30 894 000 (2008) 17 Khartum arabia tasavalta Sudanin punta
  Tunisia 163 610 10 486 339 [14] 64,1 Tunis arabia tasavalta Tunisian dinaari
  Länsi-Sahara
Länsi-Saharan asema on kiistanalainen. Marokko hallitsee aluetta suurelta osin ja on julistanut koko alueen osaksi Marokkoa. Tätä ei tunnusteta yleisesti. Polisario on toinen aluetta omanaan pitävä ryhmä.

266 000 405 210 [14] 1,5 Laayoune arabia tasavalta Marokon dirham
Etelä-Afrikka: 2 693 418 56 406 762 20,9
  Botswana 600 370 1 990 876 [14] 3,3 Gaborone tswana, englanti tasavalta Botswanan pula
  Lesotho 30 355 2 130 819 [14] 70,2 Maseru eteläsotho monarkia Lesothon loti
  Zimbabwe 390 580 11 392 629 [14] 29,1 Harare shona, ndebele, englanti tasavalta (muun muassa Yhdysvaltain dollari)
  Namibia 825 418 2 108 665 [14] 2,6 Windhoek englanti tasavalta Namibian dollari
  Etelä-Afrikka 1 219 912 49 052 489 [14] 40,2 Kapkaupunki (lakiasäätävä), Pretoria (hallinnollinen), Bloemfontein (juridinen) afrikaans, englanti, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda tasavalta Etelä-Afrikan randi
  Swazimaa 17 363 1 123 913 [14] 64,7 Mbabane swazi monarkia Lilangeni
Länsi-Afrikka: 6 144 013 296 186 492 48,2
  Benin 112 620 8 791 832 [14] 78,0 Porto-Novo ranska tasavalta CFA-frangi
  Burkina Faso 274 200 15 746 232 [14] 57,4 Ouagadougou ranska tasavalta CFA-frangi
  Kap Verde 4 033 429 474 [14] 107,3 Praia portugali tasavalta Kap Verden escudo
  Norsunluurannikko 322 460 20 617 068 [14] 63,9 Yamoussoukro ranska tasavalta CFA-frangi
  Gambia 11 300 1 782 893 [14] 157,7 Banjul englanti tasavalta Gambian dalasi
  Ghana 239 460 23 832 495 [14] 99,5 Accra englanti tasavalta Ghanan cedi
  Guinea 245 857 10 057 975 [14] 40,9 Conakry ranska tasavalta Guinean frangi
  Guinea-Bissau 36 120 1 533 964 [14] 42,5 Bissau portugali tasavalta CFA-frangi
  Liberia 111 370 3 441 790 [14] 30,9 Monrovia englanti tasavalta Liberian dollari
  Mali 1 240 000 12 666 987 [14] 10,2 Bamako ranska tasavalta CFA-frangi
  Mauritania 1 030 700 3 129 486 [14] 3,0 Nouakchott arabia tasavalta Mauritanian ouguiya
  Niger 1 267 000 15 306 252 [14] 12,1 Niamey ranska tasavalta CFA-frangi
  Nigeria 923 768 149 229 090 [14] 161,5 Abuja englanti liittotasavalta Nigerian naira
  Saint Helena (Britannia) 410 7 637 [14] 14,4 Jamestown englanti merentakainen alue Saint Helenan punta
  Senegal 196 190 13 711 597 [14] 69,9 Dakar ranska tasavalta CFA-frangi
  Sierra Leone 71 740 6 440 053 [14] 89,9 Freetown englanti tasavalta Sierra Leonen leone
  Togo 56 785 6 019 877 [14] 106,0 Lomé ranska tasavalta CFA-frangi
Yhteensä: 30 368 609 1 001 320 281 33,0

HistoriaMuokkaa

Pääartikkeli: Afrikan historia

Afrikan esihistoria alkaa aiemmin kuin minkään muun mantereen; arkeologisten löytöjen mukaan nykyihminen kehittyi Itä-Afrikassa. Esihistoriallisena aikana siellä ei sen enempää kuin muuallakaan ollut järjestäytyneitä kansallisvaltioita vaan metsästäjä-keräilijäheimot, kuten sanit (busmannit) asuttivat mannerta. Noin 10 000 vuotta sitten alkoi maanviljely ja kotieläimiä kesytettiin. Maanviljelijät asettuivat paikalleen asumaan. Runsaampi ravinto mahdollisti väestönkasvun. Monin paikoin tehtiin runsaita kalliomaalauksia.[16]

Historiallinen aika alkoi noin 3300 eaa. Egyptissä. Muita vanhan ja antiikin ajan suuria valtioita olivat Nubian kuningaskunta, Karthago ja Aksum. Kahden viimeisen vuosisadan aikana ennen ajanlaskumme alkua Rooman valtakunta valloitti vähitellen koko Pohjois-Afrikan. 600-luvulla alueen valloittivat arabit, minkä jälkeen arabian kieli ja islam tulivat vähitellen vallitseviksi koko alueella.[17] Myöhempinä aikoina islam on levinnyt laajalle Saharan eteläpuolellekin, jossa kuitenkin jo aikaisemmin kristinuskoon kääntynyt Etiopia on jäänyt kristilliseksi saarekkeeksi nykyaikaan saakka.

Eteläisemmässä Afrikassa tapahtui noin 2000 eaa. – 1000 jaa. bantuekspansio, jossa nykyisen Länsi-Afrikan alueella Guineanlahdella asuvat bantukansat levisivät etelään Kongon ja Sambesin sademetsiin sekä Kalaharin autiomaahan aina Oranjejoelle nykyiseen Etelä-Afrikan tasavaltaan. He levittivät mukanaan raudan valmistustaidon.[18]

Keskiajalla Afrikassa oli monia kuningaskuntia, kuten Ghana, Kanem, Songhai, Benin ja Mali. Kaupankäynti oli suurta, pohjoisesta Saharan alueelta karavaanit toivat hevosia, tekstiilejä ja Saharan kaivosten suolaa, etelästä Senegalin ja Nigerin kultaa, kolapähkinöitä ja orjia. Vauraus kasvatti kuningaskuntien varoja ja islaminuskoiset karavaanarit perustivat kouluja ja moskeijoita. He eivät tehneet käännytystyötä, mutta kuninkaat huomasivat heidän hyödyllisyytensä. Islamin mukana maihin levisi luku- ja kirjoitustaito. Malin kuningas Mansa Musa teki vuonna 1324 Euroopassa saakka huomiota herättäneen pyhiinvaellusmatkan Mekkaan suuren ja loisteliaan seurueen kanssa.[19]

Vuonna 1482 portugalilaiset perustivat kauppa-aseman Guineanlahden rannalle.[17] Pääasialliset kaupan kohteet olivat orjat, kulta, norsunluu ja mausteet. Eurooppalaisten levittäytyessä Amerikkaan orjia haettiin Afrikasta työvoimaksi maatiloille.

Turkki valloitti 1500-luvulla koko Pohjois-Afrikan Marokkoa lukuun ottamatta. Vuonna 1830 se kuitenkin menetti Algerian Ranskalle ja myöhemmin Euroopan maille muutkin afrikkalaiset alueensa, viimeisenä Libyan Italialle vuonna 1912. Samana vuonna myös siihen saakka itsenäisenä pysynyt Marokko joutui Ranskan miehittämäksi.

Afrikan valloitukseksi kutsutaan ajanjaksoa 1880-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan. Afrikan rannikoilla useilla Euroopan mailla oli ollut siirtomaita ennestäänkin, mutta tuona aikana Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Saksa, Belgia, Italia, Portugali ja Espanja jakoivat keskenään lähes koko Afrikan. Maanosaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, Liberia ja Etiopia.[20]

1800-luvun Euroopan teollistuneet valtiot halusivat vallata alueita, joilta ne saisivat halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Siirtomaiden hankkimista alettiin pitää vallan tunnusmerkkinä. Länsimaalaiset pyrkivät levittämään Afrikkaan myös omaa elämäntapaansa. Afrikkalaisilla ei katsottu olevan samaa ihmisarvoa kuin valloittajilla.

Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen, useimmat 1960-luvulla. Nykyisin Afrikassa on 55 itsenäistä valtiota. Niiden rajat ovat peräisin siirtomaa-ajalta, eivätkä perustu kansallisuuksiin tai heimoihin. Myös Afrikan maiden viralliset kielet ja useissa tapauksissa pääuskonnotkin ovat peräisin siirtomaa-ajalta.

Vuonna 1963 perustettiin Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU tukemaan Afrikan maiden yhteistyötä ja itsenäistymispyrkimyksiä. Vuonna 2002 sen korvasi Afrikan unioni, jonka tavoitteena on tiivis taloudellinen ja poliittinen yhteistyö.[21]

Väestö ja kulttuuriMuokkaa

VäestöMuokkaa

 
Afrikan uskonnot
  islam

Unicefin mukaan Afrikan väkiluku vuonna 2014 on noin 1,2 miljardia.[22] Vuonna 2006 väkiluvuksi arvioitiin 924 miljoonaa.[23]

Afrikassa on useita tuhansia (tarkkaa lukumäärää ei voi määrittää) erilaisia yhteisöjä ja etnisiä ryhmiä, joilla on omat kulttuurinsa, kielensä, uskontonsa ja historiansa. Ryhmien rajat eivät ole selviä varsinkaan ulkopuoliselle. Useimmat afrikkalaiset puhuvat useampaa kuin yhtä kieltä. Viime vuosisatoina etnisiä ja kulttuurillisia eroja on vuoroin korostettu, vuoroin vähätelty poliittisista syistä.[1] Pohjois-Afrikka on arabikulttuurin leimaama ja Saharan eteläpuolella on runsaasti erilaisia mustia väestöryhmiä.

VäestönkasvuennusteitaMuokkaa

Afrikan väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.[23] Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä. Unicefin vuonna 2014 julkaisema raportti ennusti nopeampaa väestönkasvua ja seuraavalle 35 vuodelle jopa 1,8 miljardia syntyvää lasta. Ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä Afrikassa on yli miljardi alle 18-vuotiasta lasta, mikä on lähes 40 prosenttia kaikista maailman lapsista. Vuonna 2100 afrikkalaisia on tämän skenaarion mukaan neljä miljardia, joista miljardi Nigeriassa.[24]

KieletMuokkaa

Pääartikkeli: Afrikan kielet

Afrikan kielet jaetaan usein neljään kielikuntaan: afroaasialaisiin kieliin, nilosaharalaisiin kieliin, nigeriläis-kongolaisiin kieliin ja khoisankieliin. Niiden lisäksi Madagaskarin saarella puhutaan austronesialaista kieltä malagassia, ja eri puolilla Afrikkaa puhutaan indoeurooppalaisia kieliä, jotka tulivat maanosaan eurooppalaisen kolonialismin mukana. Afrikassa puhutaan yhteensä noin kahta tuhatta kieltä.[25]

Taide ja muu kulttuuriMuokkaa

Pääartikkeli: Afrikkalainen taide

Saharan eteläpuolisen Afrikan taiteen eri muodot, tarkoitukset ja käytännöt ovat niin monimuotoisia, ettei voida helposti puhua mistään yleisafrikkalaisesta taiteesta. Joitain afrikkalaisen taiteen yleispiirteitä ovat pyrkimys uudistumiseen ja luovuuteen, visuaalinen abstrahointi ja konventionaalisuus, tasapainoisen sommittelun ja asymmetrian yhdistely, kuvanveiston tärkeä asema, ihmiskehon muuttaminen ja koristelu, sekä merkitysten monilukuisuus. Afrikan perinteisen taiteen perusosia ovat esiintyminen ja kokoontuminen, joissa yhdistyvät dynaamisesti ja merkityksellisesti musiikki, tanssi, pukeutuminen ja kehonkoristelu, maskit ja kuvanveisto.[26]

TalousMuokkaa

Pääartikkeli: Afrikan talous

MaatalousMuokkaa

Yli puolet Afrikan väestöstä saa elantonsa maanviljelyksestä. Omavaraistalous on yleistä. Vientitulot saadaan usein plantaasituotteista. Riisiä, maissia ja vehnää viljellään sateisilla ja keinokastelluilla alueilla. Muita suuria viljelytuotteita ovat esimerkiksi hedelmät, tee, kahvi, maapähkinät ja tupakka. Trooppisista metsistä saadaan arvopuita, kuten mahonkia.[27]

TeollisuusMuokkaa

Afrikassa ei ole varsinaisia teollisuusmaita. Maanosa on luonnovaroiltaan rikas, mutta louhitut mineraalit päätyvät lähes kokonaisuudessaan jalostamatta vientiin. Useat Afrikan valtiot saavat yli puolet vientituloistaan yhdestä kauppatavarasta. Suurimmat öljyntuottajat ovat Algeria, Libya ja Nigeria. Maakaasun tuottajia ovat Algeria, Libya ja Egypti. Keski-Afrikasta eteläiseen Afrikkaan ulottuu rikas malmiesiintymä, josta saadaan kuparia, sinkkiä, lyijyä ja rautamalmia. Etelä-Afrikka tuottaa lisäksi kultaa ja platinaa, ja eteläisen Afrikan alueelta louhitaan timantteja. Keski-Afrikan tasavalta tuottaa uraania. Jalostusteollisuutta on Etelä-Afrikassa, Egyptissä ja Keniassa.[28]

KöyhyysMuokkaa

Afrikka on maailman asutetuista mantereista selvästi köyhin ja nykyään keskimääräisesti köyhempi kuin 30 vuotta sitten.[29] YK:n 175 maata käsittävässä raportissa ”Human Development Report” vuodelta 2003 25 viimeistä sijaa olivat afrikkalaisia valtioita.[30]

Afrikan nykyisen köyhyyden juuret ovat paikoin historiassa.[31] Afrikan heikon taloudellisen tilanteen merkittävimpiä syitä ovat olleet epävakaa siirtyminen pois kolonialismista, kylmä sota, poliittisen korruption kasvu ja despotismi sekä protektionismi. Afrikan talouskehitys on polkenut paikallaan verrattuna Kiinan, Intian ja Etelä-Amerikan nopeaan talouskasvuun, joka on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle. Afrikan talous on jopa taantunut ulkomaankaupalla, investoinneilla ja BKT:lla mitattuna.lähde? Köyhyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kuten alhainen elinikä, väkivalta ja epävakaus. Vuosikymmenten aikana Afrikan taloutta on yritetty useasti kasvattaa, mutta huonolla menestyksellä.[32]

LähteetMuokkaa

  • Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-2481-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Africa Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  2. Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  3. a b c d Geographica 2000, s. 312.
  4. Lewin, Evans: Africa. Clarendon press, 1924. (englanniksi)
  5. a b Merriam-Webster’s Geographical Dictionary (Index), s. 10–11. Merriam-Webster, 1998. (englanniksi) ISBN 0-87779-546-0.
  6. Geographica 2000, s. 353.
  7. What does Kilimanjaro look like? Climb Mount Kilimanjaro. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  8. Kilimanjaro Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  9. 5 Major Lakes in Africa USA Today. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  10. Doyle, Alister: Africa’s deforestation twice world rate, says atlas Reuters. 10.6.2008. Viitattu 23.10.2014. (englanniksi)
  11. Forests and deforestation in Africa – the wasting of an immense resource afrol News. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  12. Terrestrial Ecoregions – Madagascar subhumid forests (AT0118) National Geographic. (englanniksi)
  13. Nature laid waste: The destruction of Africa The Independent. 11.6.2008. Viitattu 22.12.2015. (englanniksi)
  14. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb Countries and Areas Ranked by Population: 2009 U.S. Census Bureau. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  15. a b c South Sudan Profile BBC News. BBC. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  16. From hunting to farming The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  17. a b Timeline The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  18. People on the Move The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  19. Mūsā I of Mali Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.12.2015. (englanniksi)
  20. Countries in Africa Considered Never Colonized About.com. Viitattu 21.12.2015. (englanniksi)
  21. AU in Nutshell African Union. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  22. UNICEF Report: Africa’s Population Could Hit 4 Billion By 2100 NPR. 13.8.2014. Viitattu 3.2.2017. (englanniksi)
  23. a b Africa: Population Report Highlights Continent’s Challenges AllAfrica. 16.7.2007. Viitattu 22.12.2015. (englanniksi)
  24. UNICEF Report: Africa’s Population Could Hit 4 Billion By 2100 NPR.org. 13.8.2014. National Public Radio. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  25. Ojutkangas, Krista et al.: Johdatus kielitieteeseen, s. 44–47. Sanoma Pro, 2013. ISBN 978-952-63-2011-3.
  26. African art Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.9.2014. (englanniksi)
  27. Geographica 2000, s. 312–313.
  28. Geographica 2000, s. 313.
  29. African Economic Community (PDF) (s. 1) Africa Notes. Cornell University. Viitattu 15.12.2007.
  30. Human Development Report 2003 (PDF) (240) Oxford University Press, Inc. Viitattu 15.5.2007. (englanniksi)
  31. Conflicts in Africa Global Issues. Viitattu 15.12.2007. (englanniksi)
  32. AIDS campaigns in South Africa (s. 3) Focusanthro.org. Viitattu 16.12.2007. (englanniksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Teppo, Annika (toim.): Afrikan aika Näkökulmia Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Gaudeamus, 2011
  • Paloheimo, Eero: Tämä on Afrikka. WSOY, 2007.

Aiheesta muuallaMuokkaa