Njassajärvi
Njassajärvi eli Malawijärvi on itäisessä Afrikan sijaitsevan Itä-Afrikan hautavajoaman eteläisin järvi, joka luetaan yhdeksi Afrikan suurista järvistä. Se on maailman yhdeksänneksi suurin järvi[1] ja siinä on enemmän kalalajeja kuin missään muussa maailman järvessä. Järven eteläpäässä sijaitseva Malawijärven kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
| Njassajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot |
 Malawi Mosambik Tansania |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Shirejoki |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 474 m |
| Pituus | 570 km |
| Leveys | 75 km |
| Rantaviiva | 1 245 km |
| Pinta-ala | 29 600 km² |
| Tilavuus | 8 400 km³ |
| Keskisyvyys | 264 m |
| Suurin syvyys | 700 m |
| Valuma-alue | 6 593 km2 |
 Njassajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nimet muokkaa
Järvi tunnetaan myös nimillä Lake Nyasa, Lake Nyassa, Lake Niassa ja Lake Malawi. Järven ”löysi” tunnettu skotlantilainen tutkimusmatkailija ja lähetyssaarnaaja David Livingstone, siksi järveä kutsutaankin joskus Livingstonen järveksi (Livingstone’s Lake). Livingstonen kerrotaan kysyneen 1860-luvulla paikallisilta ihmisiltä järven nimeä. Vastaukseksi hän sai ”njassa”, joka tarkoittaa järveä. Livingstone merkitsi järven nimeksi Njassajärvi.[2]
Sijainti ja geologia muokkaa
Njassajärvi on eteläisin Itä-Afrikan hautavajoaman suurista järvistä,[3] ja koko maailman yhdeksänneksi suurin ja kolmanneksi syvin järvi.[4] Se on noin 560 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 75 km leveä. Järven pinta-ala on 29 600 km² ja tilavuus 8 400 km³.[3] Järven keskisyvyys on 264 metriä ja syvin kohta ylettyy 700 metrin syvyyteen.[5]
Järvi laskee eteläpäästään Shirejokeen, joka johtaa Malombejärveen ja edelleen Sambesiin, joka laskee Intian valtamereen.[6] Virtaama järvestä on varsin pieni sen kokoon nähden. Siihen virtaavat joet tuovat vuodessa noin 29 km³ vettä ja sadanta 39 km³. Shirejoen kautta järvestä virtaa kuitenkin vain 12 km³ vettä vuodessa. Järvestä kuitenkin haihtumalla poistuu peräti 57 km³ vettä. Veden kierron hitauden takia monet ravinteet ja kemikaalit jäävät järveen ja lopulta joko hautautuvat sedimentteihin tai haihtuvat taivaalle.[4]
Järvessä on useita saaria. Niistä asutusta on ainoastaan Likomassa ja Chizumulussa. Asumattomiin saariin kuuluvat muun muassa Mumbo, Thumbi West, Mbenji ja Katale.
Ilmasto muokkaa
Njassajärven valuma-alueella on selkeä kuivakausi toukokuulta marraskuulle ja sadekausi joulukuulta huhtikuulle. Lämpötila vaihtelee 22 asteesta 27 asteeseen. Tuulet puolestaan puhaltavat etelästä touko-syyskuussa ja pohjoisesta marras-maaliskuussa.[5]
Luonto muokkaa
Järvessä elää 800–1000 kalalajia, enemmän kuin missään muussa järvessä.[5] Lajistossa on kaloja 11 heimosta, mutta kirjoahventen osuus lajeista on yli 90 prosenttia. Kirjoahvenista lähes kaikki ovat kotoperäisiä. Monimuotoisuus on runsaimmillaan rannikkoalueiden kivikkoisissa vesissä, ja paikoin 50 neliömetrin alueelta voi löytyä yli 500 yksilöä 22 lajista. Sen lisäksi, että Njassajärven lajisto on kotoperäistä, monet lajit ja värimuodot saattavat esiintyä vain tietyillä kallioilla ja rannoilla.[7]
Poliittinen maantiede muokkaa
Njassajärveä ympäröivät Mosambikin, Malawin ja Tansanian valtiot. Suunnilleen kolme neljännestä järvestä kuuluu Malawille, loput Mosambikille.lähde? Malawin ja Mosambikin välinen raja menee suurin piirtein järven keskirajalla, mutta Malawin ja Tansanian raja kulkee järven rantaviivaa pitkin.[8] Tansania ei kuitenkaan hyväksy rajan sijaintia, ja maa on sitä mieltä, että rajan kuuluisi kulkea järven keskilinjaa pitkin.[7]
Kalastus ja matkailu muokkaa
Kalaisa Njassajärvi tarjoaa suotuisat mahdollisuudet kalastukseen. Kala on Malawin asukkaille yksi tärkeimmistä ravinnonlähteistä. Koska Malawi on bruttokansantuotteella mitattuna maailman kymmenen köyhimmän maan joukossa, Njassajärven mahdollistama luontomatkailu tuo maalle arvokasta valuuttatuloa. Kalastus tehostui 1960-luvulla brittiläisten siirtomaaisäntien tuotua mukanaan perämoottorit. Niiden avulla kyläläiset pääsivät kalastamaan aiempaa laajemmalla alueella, mutta tulivat myös riippuvaisiksi kalliista polttoaineesta. Nykyisin liikakalastus on ongelma Njassajärvellä ja sitä yritetään rajoittaa, koska kalakannat eivät kestä tehostunutta pyyntiä. Liikakalastuksen seurauksena Malawin asukkaat sairastavat bilhartsiaa eli skistosomiaasia. Hoitamattomana tauti voi johtaa kuolemaan, eikä tavallisilla malawilaisilla useinkaan ole varaa lääkkeisiin. Suomen WWF on yksi suurimmista järven tukijoista.[9] Ravinnonsaannin lisäksi Njassajärven värikkäitä kaloja pyydetään myös akvaariokaloiksi.[2][9][1]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Bootsma, Harvey A. & Jorgensen, Sven Erik: ”Lake Malawi/Nyasa”. Teoksessa: Managing Lake Basins; Practical Approaches for Sustainable Use. International Lake Environment Committee Foundation, 2004. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.12.2020). (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Nieminen, T.: Yökalassa Malawissa 5.2.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.7.2007.
- ↑ a b Kerkkänen, T.: Kalat ovat Malawin rikkaus. 2003. Ulkoministeriö. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 28.7.2007.
- ↑ a b Lake Nyasa International Lake Environment Committee Foundation. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Bootsma & Jorgensen, s. 260.
- ↑ a b c Evans A. K. Miriti: Lake Malawi/Niassa/Nyasa African Great Lakes Information Platform. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Encyclopædia Britannica (Hakusana Shire River) britannica.com. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ a b Bootsma & Jorgensen, s. 261.
- ↑ Lake Nyasa 5.8.2020. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Telkänranta, H.: Liittolainen järven pohjassa 2005. KEPA. Arkistoitu 15.12.2007. Viitattu 28.7.2007.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Njassajärvi Wikimedia Commonsissa
