Avaa päävalikko
Itä-Afrikan hautavajoama-alue kartassa katkoviivalla. Päiväntasaajan kohdalla hautavajoama jakaantuu itäiseen ja läntiseen haaraan. Hautavajoama on kolmen toisistaan erkaantuvan mannerlaatan välissä. Sen pohjoispuolella Iso hautavajoama jatkuu Libanoniin saakka.

Itä-Afrikan hautavajoama eli Itä-Afrikan repeämälaakso on tuhansia kilometrejä pitkä pohjois–eteläsuuntainen hautavajoama Itä-Afrikassa. Se kulkee Djiboutin, Etiopian, Kenian, Ugandan, Kongon demokraattisen tasavallan, Ruandan, Burundin, Tansanian, Sambian, Malawin ja Mosambikin kautta.[1]

HistoriaMuokkaa

Hautavajoama on syntynyt, kun Afrikan ja Arabian mannerlaatat ovat erkaantuneet toisistaan. Repeämälaakso muodostui 20 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä kenotsooikaudella.[2] Laakson nuorimmat suurmuodostumat ovat syntyneet luultavasti viimeisten 10 000 vuoden aikana.[3]

Ensimmäisenä repeämän synnyn pystyi tieteellisesti selittämään skottilainen geologi John Walter Gregory tutkimusretkellään vuonna 1893. Samalla hän keksi tämäntyyppisille laaksoille nimityksen Rift Valley, repeämälaakso. Hautavajoaman itäistä haaraa kutsutaan hänen mukaansa Gregoryn repeämälaaksoksi.[4]

Itä-Afrikan hautavajoama levenee noin neljä millimetriä vuodessa, mikä on vain viidesosa Ison hautavajoaman kahden pohjoisen haaran, Punaisenmeren ja Adeninlahden levenemisnopeudesta. Miljoonien vuosien kuluttua hautavajoama muuttuu ilmeisesti pitkäksi ja kapeaksi salmeksi, kun Punaisenmeren vedet tunkeutuvat Djiboutin Afarin syvänköä reunustavan ylänköseudun läpi.[1]

PiirteetMuokkaa

 
Itä-Afrikan hautavajoaman jyrkkiä rinteitä lähellä Nairobia Keniassa.

Itä-Afrikan hautavajoamassa on kaksi haaraa, itäinen ja läntinen. Hautavajoaman syvimpiin kohtiin on muodostunut järvien helminauha, jonka suurimpia järviä ovat läntisen haaran Albertin-, Edwardin-, Kivu-, Tanganjika- ja Njassajärvi. Näistä Tanganjika on peräti 1 470 metriä syvä. Itäisen haaran järvet ovat pienempiä ja matalampia. Niihin kuuluu muun muassa Turkanajärvi, joka on maailman suurin suolajärvi. Itäisen ja läntisen haaran välissä sijaitsee Victorianjärvi, joka on Afrikan suurin järvi.[1]

Hautavajoaman reunojen korkeus vaihtelee alueittain. Laakson pohjan tasanko on esimerkiksi Kenian Nairobin lähistöllä 600 metriä sen jyrkkien reunojen alapuolella. Laaksolla on siellä leveyttä 50 kilometriä, ja laakson reunoilta voi nähdä vastakkaisen reunan kallioseinämät.[3] Laakson pohjalla on paikoitellen puolentoista kilometrin paksuudelta laavaa ja kerrostuneita kivilajeja.[5]

Itä-Afrikan hautavajoamassa on useita tulivuoria, kuten Kilimanjaro.[1] Useimmat ovat jo kauan olleet sammuneina, mutta 30 on yhä aktiivisia.[6]

Itä-Afrikan hautavajoamasta on löydetty paljon ihmisen evoluutioon liittyviä fossiileja. Erityisen merkittävä kaivauskohde on 50 kilometrin mittainen Olduvain rotko Tansaniassa.[7]

LähteetMuokkaa

  • Willcock, Colin: Itä-Afrikan repeämälaakso. Suomentanut Sarvala, Maija. WSOY, 1982. ISBN 951-0-10933-9.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Olds, Margaret (julkaisija): Geologica: elävä ja muuttuva maapallo, s. 210–213. Suomentanut Hallanaro, Eeva-Liisa. Ullman, 2009.
  2. Willcock 1982, s. 25.
  3. a b Willcock 1982, s. 16–17.
  4. Willcock 1982, s. 20–25.
  5. Willcock 1982, s. 25.
  6. Willcock 1982, s. 28.
  7. Olduvai Gorge, Encyclopædia Britannica