Länsi-Afrikka

maantieteellinen alue Afrikassa

Länsi-Afrikka on Afrikan läntiset osat käsittävä maantieteellinen alue.

Länsi-Afrikkaan kuuluvat valtiot YK:n jaon mukaan

ValtiotMuokkaa

Länsi-Afrikkaan kuuluvat Yhdistyneiden kansakuntien määritelmän mukaan seuraavat valtiot: Benin, Burkina Faso, Gambia, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau, Kap Verde, Liberia, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Senegal, Sierra Leone ja Togo.[1]

MaantiedeMuokkaa

Länsi-Afrikka rajautuu lännessä ja etelässä Atlantin valtamereen, pohjoisessa Saharan aavikkoon ja kaakossa Kamerunin ylänköihin.[2]

Länsi-Afrikka on melko tasaista aluetta. Se koostuu pääasiassa kolmesta ylängöstä, jotka ovat 180–1200 metrin korkeudella merenpinnasta. Korkeimmat vuoret ovat tulivuoria, joista korkein on Kamerunvuori (4 100 m). Rannikko on alankoa. Etelärannikkoviiva on melko suora, mutta länsirannikolla on poukamia. Pisin joki on Niger ja suurin järvi Tšadjärvi.[2]

IlmastoMuokkaa

Länsi-Afrikan ilmasto on kuuma. Vuodessa on sadekausi ja kuiva kausi. Alueen pohjoisosissa sataa hyvin vähän, mutta etelässä on aina kosteaa. Talvella vallitsevat tuulet ovat koillisesta, kesällä lounaasta.[3]

Kasvillisuus ja eliöstöMuokkaa

Kasvillisuusvyöhykkeitä on neljä: aavikko (Sahara), puoliaavikko (Sahel), trooppinen savanni ja trooppinen metsä. Jokaisella vyöhykkeellä on omanlaisensa eliöstö.[4]

IhmisetMuokkaa

Suurin osa Länsi-Afrikan väestöstä asuu Nigeriassa.[2] Suurimpia kansoja ovat muun muassa maurit, bambarat, mandinkat, mendet, dogonit, fulbet, mosit, ašantit, ewet, fonit, jorubat, igbot ja hausat.[5]

HistoriaMuokkaa

Länsi-Afrikan varhaisin tunnettu kulttuuri oli Nigerian Nok-kulttuuri (n. 500 eaa. – 200 jaa.). Ensimmäisen vuosituhannen loppuun mennessä alueella oli jo useita valtioita, joista suurimmaksi ruohostovyöhykkeellä kasvoivat Ghana, Mali, Songhai ja Kanem-Bornu. Niiden vauraus perustui lähinnä kullan ja suolan kauppaan, jota käytiin karavaaneilla Saharan poikki. Metsävyöhykkeellä suurimpia valtakuntia olivat jorubojen kuningaskunta ja Beninin kuningaskunta.[6]

1500-luvulta alkaen lisääntyi Atlantin orjakauppa. Koko Länsi-Afrikka Liberiaa lukuun ottamatta joutui vuoteen 1914 mennessä eurooppalaisten siirtomaiksi. Eurooppalaiset vetivät alueelle valtionrajat, jotka eivät mukailleet kansojen asuinalueiden rajoja. Siirtomaat vapautuivat 1970-lukuun mennessä.[6]

TurvallisuuspolitiikkaMuokkaa

Länsi-Afrikan turvallisuustasapaino on muuttumassa Sahelin kriisin kehittymisen myötä ja Sahelin tultua terrorismin keskukseksi.[7] Huoli Isisin ja al-Qaidan taistelijoiden väkivallan leviämisestä Sahelin alueelta käsin etelään on kasvanut. Esimerkiksi Beninin turvallisuusjoukot olivat kohdanneet syksyyn 2022 mennessä yli 12 militanttien hyökkäystä edellisestä vuodesta alkaen.[8]

Marraskuun 2022 lopulla seitsemän Länsi-Afrikan maata (Benin, Burkina Faso, Norsunluurannikko, Ghana, Togo, Mali ja Niger) kokoontuivat Accrassa lisätäkseen turvallisuus- ja tiedusteluyhteistyötään taistelussa jihadistisen väkivallan leviämistä vastaan ​​Sahelin alueelta Guineanlahden rannikolle.[9]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Giles, Bridget (toim.): Peoples of West Africa. Facts on File, 1997. ISBN 0-8160-3485-0.

ViitteetMuokkaa

  1. https://unstats.un.org/unsd/methodology/m49/ United Nations Statistics Division. Viitattu 25.4.2020.
  2. a b c Peoples of West Africa 1997, s. 8–9.
  3. Peoples of West Africa 1997, s. 10–11.
  4. Peoples of West Africa 1997, s. 12–15.
  5. Peoples of West Africa 1997, s. 24–25.
  6. a b Peoples of West Africa 1997, s. 26.
  7. Puja Pandit: Terrorism in the Sahel | Global Terrorism Index 2022 Vision of Humanity. 21.4.2022. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
  8. Benin Foils 'Terrorist' Attack, Kills 8 Gunmen, Army Says VOA. Viitattu 14.11.2022. (englanniksi)
  9. En Afrique de l’Ouest, des Etats veulent renforcer leur coopération pour lutter contre la propagation djihadiste Le Monde.fr. 18.11.2022. Viitattu 18.11.2022. (ranskaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa