Fulbet ovat fulania puhuva kansa Saharan eteläpuolisessa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Heitä asuu muun muassa Nigeriassa, Guineassa, Malissa, Kamerunissa, Senegalissa, Burkina Fasossa ja Nigerissä. Fulbet ovat suurelta osin paimentolaiselämää viettäviä karjanhoitajia.

Fulbet
Fulani people, Mali.jpg
Fulbeasutus Malissa.
Väkiluku noin 20–25 miljoonaa[1][2]
Merkittävät asuinalueet
 Nigeria14 000 000
 Guinea2 500 000
 Mali1 400 000
 Kamerun1 200 000
 Senegal1 000 000
 Burkina Faso850 000
 Niger830 000
Kielet fulani, ranska, englanti, hausa, arabia
Uskonnot islam
Maat, joissa on fulbeasutusta.

Nimitykset, asuinalue, kieliMuokkaa

Fulbet tunnetaan useilla eri nimillä. Hausan kielellä heitä kutsutaan nimellä fulani ja wolofin kielellä nimellä peul, joista nimitykset ovat siirtyneet muun muassa englantiin ja ranskaan. Fulbet itse kutsuvat itseään nimellä fulɓe (yksikössä pullo). Fulben kieltä eli fulania kutsutaan läntisissä murteissa sanalla pulaar ja itäisissä murteissa nimellä fulfulde.[3]

Fulbet asuvat laajalla vyöhykkeellä, joka ulottuu Atlantin rannikolta Niilin laaksoon ja Punaisellemerelle. Lähes puolet kansasta elää Nigerian pohjoisosassa. Fulbet muodostavat väestön enemmistön Senegalin pohjoisosassa, Guinean luoteisosassa ja Kamerunin pohjoisosassa. Heidän kokonaismääräkseen arvioitiin 2000-luvun vaihteessa 23 miljoonaa, josta 14 miljoonaa oli Nigeriassa, 2,5 miljoonaa Guineassa, 1,4 miljoonaa Malissa, 1,2 miljoonaa Kamerunissa, miljoona Senegalissa, 850 000 Burkina Fasossa, 830 000 Nigerissä, 200 000 Guinea-Bissaussa, 190 000 Beninissä, 170 000 Sierra Leonessa ja 160 000 Gambiassa. Pienempiä ryhmiä on Tšadissa, Sudanissa, Mauritaniassa, Kap Verdellä ja muissa maissa. Fulbejen alaryhmiä ovat muun muassa tukulorit ja wodaabet. Nigeriassa he ovat osittain sulautuneet hausoihin.[4]

Fulani jakautuu useisiin murteisiin, joilla ei ole yhteistä kirjakieltä. Sitä kirjoitettiin aikaisemmin arabialaisilla ja nykyään etupäässä latinalaisilla kirjaimilla. Fulani toimii lingua francana Guineassa, Senegalissa ja Kamerunissa. Monet fulbet käyttävät myös ranskaa, englantia, hausaa ja muita paikallisia kieliä sekä arabiaa.[4]

HistoriaMuokkaa

 
Länsi-Afrikan fulbevaltiot vuoden 1830 tienoilla.

Fulbejen ulkonäössä on sekä euripidisiä että negroidisia piirteitä. Heidän alkuperästään on esitetty erilaisia käsityksiä. Fulbet ovat todennäköisesti peräisin itäisen Saharan alueelta, jonka kuivuessa he siirtyivät lounaaseen. Toisen vuosituhannen vaihteessa fulbet asettuivat Senegaljoen laaksoon ja sen eteläpuolelle, jossa he perustivat muun muassa Tekrurin valtion. Fulbet levittäytyivät 1000–1300-luvuilla koko Länsi-Sudaniin ja 1400–1700-luvuilla Hausamaahan ja Bornuun.[4]

Fulbet olivat ensimmäinen länsiafrikkalainen kansa, joka kääntyi islaminuskoon[5]. He tekivät uskonnon nimissä valloitusretkiä käännyttäen ja alistaen lähiseudun kansoja[6]. Sotien tuloksena syntyivät 1700–1800-luvuilla teokraattiset sotilasvaltiot Futa Djallon, Futa Toro, Sokoto, Adamawa, Liptako, Macina ja Umar Tallin tukulorivaltakunta[4].

Elinkeinot ja kulttuuriMuokkaa

 
Wodaabejen tanssiryhmä.
 
Perinteinen fulbehattu.

Fulbejen elinkeinoja ovat karjanhoito, maanviljely ja käsityöammatit. He jakautuvat paimentolaisiin ja puolipaimentolaisiin sekä paikallaan asuvaan väestöön, jota on nykyään enemmistö. Paimentolaiset ovat säilyttäneet parhaiten alkuperäisen kulttuurin, kun taas maanviljelijät ovat omaksuneet naapurikansojen tapoja.[4]

Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit ja hevoset. Fulbet paimentavat usein myös naapurikansojen karjaa saaden korvauksen maataloustuotteina. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat durra, hirssi, fonio, riisi, maissi, jamssi, maapähkinä ja vihannekset. Käsitöihin kuuluvat nahkan ja metallin käsittely, kankaiden kutominen ja värjääminen sekä saviastioiden ja puuesineiden valmistus.[4]

Perinteinen asumus on karjanhoitajilla telttamainen maja ja maanviljelijöillä pyöreä savitalo olkikattoineen. Miehet pitävät leveitä housuja ja pitkää paitaa, kaulaliinaa, hattua ja sandaaleja. Viileänä aikana päälle pannaan usein tummansininen kauhtana. Naiset pukeutuvat vyötärölle kietaistuun kankaaseen ja huiviin, käyttävät paljon koruja ja tatuoivat usein alahuulensa. Ruokavalioon kuuluu vilja- ja maitoruokia.[4]

Perinteinen yhteiskunta perustuu suurperheiden muodostamiin yhteisöihin ja patrilineaarisiin sukuihin. Avioliitto on virilokaalinen ja wodaabeilla myös duolokaalinen. Polygynia ja serkusavioliitot ovat yleisiä. Paikallaan asuvilla fulbeilla on kastijärjestelmä, johon kuuluvat vapaat miehet, griotit ja käsityöläiset sekä orjien jälkeläiset rimaibet. Islamilla on suuri kulttuurinen merkitys ja käyttäytymistä ohjaa eettinen säännöstö pulaaku. Paimentolaisten keskuudessa harjoitetaan myös perinteistä uskontoa, johon kuuluu esi-isien ja luonnonhenkien palvontaa ja noituutta. Kansanperinteen lajeja ovat laulut, sadut, myytit, uskonnollinen ja riittirunous sekä griottien esittämät eeppiset runoelmat.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Modern Muslim Societies, s. 262. Marshall Cavendish, 2010. Google-kirjat. (englanniksi)
  2. Danver, Steven L.: Native Peoples of the World: An Encylopedia of Groups, Cultures and Contemporary Issues, s. 31. Routledge, 2015. Google-kirjat. (englanniksi)
  3. Encyclopedia of Language and Linguistics, 2nd edition, volume 4, s. 658. Boston: Elsevier, 2006. ISBN 9780080547848.
  4. a b c d e f g h Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 586–587. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6.
  5. Fulani African People & Culture. Viitattu 26.5.2012.
  6. Fulani Information Art & Life in Africa. 1998. University of Iowa. Viitattu 26.5.2012.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fulbet.