Avaa päävalikko

Kirjodurra eli koristedurra,[1] yleisesti pelkästään durra (Sorghum bicolor) on yksivuotinen suurikokoinen heinälaji, joka on yksi maailman tärkeimpiä viljakasveja. Se on kotoisin trooppisesta Afrikasta.

Kirjodurra
Sorghum bicolor Bild0902.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Durrat Sorghum
Laji: bicolor
Kaksiosainen nimi

Sorghum bicolor
(L.) Moench

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kirjodurra Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kirjodurra Commonsissa

Durraa käytetään ihmisten ja kotieläinten ravinnoksi Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa. Afrikassa sen käyttö on edelleen yleisintä. Durra on vehnän, kauran, maissin ja ohran ohella yksi maailman viidestä käytetyimmästä viljasta.[2]

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Kirjodurra on hyvin muunteleva laji. Sen korkeus vaihtelee alle metrin ja jopa kahdeksan metrin välillä.[3] Pohjois-Euroopassa kasvaessaan se tulee 75–150 senttimetriä korkeaksi. Kirjodurran korret ovat pystyjä, ne kasvavat yksittäin tai muutaman ryhmissä. Lehtilavat ovat 2–5 cm leveät, karheareunaiset ja alaosastaan karvaiset yläpuolelta.[4] Vahapintaisuutensa vuoksi ne kestävät kuivuutta paremmin kuin esimerkiksi maissin lehdet.

Kirjodurran kukintona on tiheä röyhy. Tähkylöistä alemmat ovat 4–6 millimetriä pitkiä, väriltään vaaleankeltaisesta mustahkoon. Tähkylöiden vihneet ovat 0,5–1 cm pitkiä.[4]

ViljelyMuokkaa

Durraa voi viljellä alueilla, joissa ilmasto on liian kuuma ja kuiva maissille, esimerkiksi Teksasissa, ja laajoissa osissa Afrikkaa ja Aasiaa. Viljelyalaa rajoittaa minimilämpötila: jos yölämpötilat tähkänmuodostusaikana jäävät alle 12 °C viikon ajan, sato on hyvin pieni. Itämisaikana maan lämpötilan pitää olla 15 °C. Durran varsi on vihreä. [5]

KäyttöMuokkaa

Durrasta tehdään rieskatyyppistä leipää eli rotia, dosa-ohukaisia, puuroa ja velliä, ja sitä syödään paistettuna ja riisin tapaan keitettynä. Intiassa roti-rieska on yleisin tapa syödä durraa, kun taas Kiinassa durraa syödään riisin tapaan keitettynä tai höyrytettynä. Afrikassa siitä tehdään usein kuskusia tai puuroa.[6] Yhdysvalloissa durraa käytetään lähinnä rehuna.[5] Durran jyviä keitetään, paistetaan, höyrytetään hiutaleiksi tai niistä jauhetaan jauhoja.

Durran käyttöä biopolttoaineena on myös tutkittu. Siihen käyttöön kasvista jalostetaan lajikkeita, jotka tuottavat biomassaa nopeasti, eivät niinkään jyväsatoa.[2]

Kiinassa durrasta valmistetaan erilasia Baijiu-viinoja (白酒) kuten Moutai (茅台酒) ja Er Guo Tou (二锅头).


Suurimmat durran tuottajat vuonna 2005
(miljoonaa kuutiotonnia)
  Yhdysvallat 9,8
  Intia 8,0
  Nigeria 8,0
  Meksiko 6,3
  Sudan 4,2
  Argentiina 2,9
  Kiina 2,6
  Etiopia 1,8
  Australia 1,7
  Brasilia 1,5
Yhteensä 58,6
Lähde:
UN Food & Agriculture Organisation (FAO)
[7]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Sorghum bicolor Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 26.6.2018.
  2. a b Scientists Develop Fast-Growing Sorghum for Biofuel 2007. Environment News Service.
  3. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, Ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 104. WSOY, 1998. 951-0-21295-4.
  4. a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 882. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  5. a b Carter et al.: Grain Sorghum (Milo) Alternative Field Crops Manual. 1989. University of Wisconsin & Minnesota.
  6. FAO (toimimaton linkki)
  7. FAO Stat. (toimimaton linkki)

Aiheesta muuallaMuokkaa