Sahelin kriisi

humanitaarininen kriisi ja konflikti Länsi-Afrikassa

Sahelin kriisi on laaja usean valtion alueelle ulottuva moniulotteinen humanitaarinen ja osin poliittinen kriisi Sahelin alueella Länsi-Afrikassa. Vuodesta 2012 lähtien alueen maissa on ollut pulaa ruuasta ja vedestä, turvattomuutta ja kasvavaa jihadismia. Alueen valtioita yhdistää heikko hallinto ja talous, etniset ja uskonnolliset kiistat ja pitkään jatkunut kuivuus.

G5 Sahel -puo­lus­tus­yh­teis­työ­ver­kos­toon kuu­lu­vat maat vasem­malta oi­ke­alle Mauritania, Mali, Furgina Faso, Niger ja Tšad.

Kasvavan islamistisen terrorismin vuoksi alueen maat ovat perustaneet G5 Sahel -puolustusyhteistyöverkoston. Ranska on perinteisesti tukenut entisiä siirtomaitaan ja vuodesta 2014 lähtien sotilasoperaatio Barkhanen avulla on pyritty vakauttamaan aluetta. Myös Yhdysvallat on käynyt terrorismin vastaista sotaa alueella.

Sahelin kriisin kaltaisia levottomuuksia lähialueilla ovat Nigerian šariakonflikti ja Darfurin konflikti.

RuokakriisiMuokkaa

Vuonna 2020 arvioitiin 7,5 miljoonan ihmisen olevan välittömän humanitaarisen avun tarpeessa.[1] Alueella pitkään jatkunut kuivuus on näkynyt useampana ruokakriisinä viime vuosina ja etenkin Burkina Fasossa, Nigerissä ja Malissa tilannetta pahentaa paikalliset aseelliset konfliktit.[2] Yksinään Malissa ja Burkina Fasossa on kriisin vuoksi yli kolme miljoonaa pakolaista.[3]

Ruokakriisin syinä ovat köyhyys, ilmastonmuutos, voimakas väestönkasvu sekä paikalliset levottomuudet.[4] Kriisi on johtanut myös ihmiskaupan lisääntymiseen ja Sahelista on tullut tärkeä siirtolaisten kauttakulkureitti Eurooppaan.[5]

JihadismiMuokkaa

Vuodesta 2013 lähtien Mali, Burkina Faso ja Niger ovat kaksinkertaistaneet puolustusmenonsa jatkuvasti kasvavan militantismin vuoksi. Sahelin alueen valtioiden levottomuuksia leimaa paikallisten aseellisten ryhmittymien hyökkäyksen siviiliväestöä vastaan. Myös valtiolliset turvallisuusjoukot ovat kohdelleet siviilejä huonosti ja he ovat monesti keskenään taistelevien ryhmittymien välissä. Amnesty International on raportoinut alueilla tehdyistä järjestelmällisistä teloituksista.[1]

Malin sisällissotaa on käyty vuodesta 2012 ja se on viime vuosina saanut jihadistisia piirteitä. Ranskan tuesta huolimatta kapinoivat tuaregit hallitsevat yhä maan pohjoisosien savanniseutua.[5] Keski-Sahelin eteläpuolella Keski-Afrikan tasavallassa on ollut sisällissota vuodesta 2013 lähtien, minkä juuret ovat etnisissä ja uskonnollisissa jännitteissä.[6] YK:n alaiset rauhanturvaoperaatiot Minusma ja Minusca eivät ole tuoneet rauhaa maihin.[7][8]

Vuonna 2014 Ranska aloitti Barkhane-operaation, jossa Sahelin alueen maita pyritään tukemaan sotilaallisesti. Malissa, Nigerissä, Burkina Fasossa ja Tšadissa on noin 4 500 ranskalaista sotilasta.[9] Ranska kutsuu operaatiota rauhanturvaamiseksi, mutta operaation mielekkyyttä ja tarkoitusperiä on kyseenalaistettu sekä kohdemaissa että Ranskassa.[5]

Mali, Mauritania, Niger, Tšad ja Burkina Faso ovat perustaneet puolustusyhteistöverkoston G5 Sahel taistellakseen kasvavaa jihadismia vastaan.[5] Myös jihadistit ovat verkostoituneet ja kapinallisryhmillä on yhteyksiä Saharan autiomaan yli Algeriaan ja Libyaan.[10] Myös Yhdysvallat on ollut tukemassa Länsi-Afrikan maita ja muun muassa rakentanut miehittämättömien ilma-alusten tukikohdan Nigeriin. Yhdysvallat on tosin alkanut hiljalleen vähentää sotilaallista läsnäoloaan Afrikassa.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Sahelin autiomaa – kriisi sanan kaikissa merkityksissä Kansan Uutiset. Viitattu 13.2.2021.
  2. Konfliktit ja ilmastokriisi ovat ajaneet miljoonat ruokapulaan Keski-Sahelissa Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus. Viitattu 13.2.2021.
  3. Tutkimus: Väkivalta, pakkoavioliitot ja nälkä varjostavat tyttöjen elämää Sahelin kriisin keskellä Plan International. Viitattu 13.2.2021.
  4. Sahelin vyöhykkeen suuri vihreä muuri yhdistää Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus. Viitattu 13.2.2021.
  5. a b c d e Jihadismi levittäytyy kohden Afrikan länsirantaa – siirtomaatyylistä syytetty Ranska tuskailee rooliaan Yle. Viitattu 13.2.2021.
  6. Keski-Afrikan rauhanneuvotteluissa syntyi sopu – Toivon pilkahdus sisällissodan riuduttamalle maalle Yle. Viitattu 13.2.2021.
  7. MINUSMA peacekeeping.un.org. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
  8. MINUSCA peacekeeping.un.org. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
  9. Operation Barkhane European Council of Foreign Relations. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
  10. The last emir?: AQIM’s decline in the Sahel Middle East Institute. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa