Avaa päävalikko

Sotilashallinto tarkoittaa sotilasviranomaisten hoitamaa hallintoa. Se tarkoittaa sitä osaa julkisesta hallinnosta, joka ei ole siviilihallintoa tai kirkollishallintoa. Tavallisesti sotilashallinnolla kuvataan niiden armeijaan ja asevelvollisuuteen liittyvien asioiden ylläpitämistä, jotka eivät liity suoraan taistelutoimintaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi henkilöstöhallinto, budjetointi, rahoitus, hankinta, koulutus ja kehitystyö.[1] Käyttäessään hallinnollista aluejakoa sotilashallinto voi jakaa valtionsa alueet sotilasalueisiin, kuten sotilaspiireihin tai sotilaslääneihin, kuten esimerkiksi Suomen puolustusvoimat teki vuoteen 2014 saakka.[2][3]

Tyypillisesti oikeusvaltiossa sotilashallinto on siviilihallinnon määräysvallan alainen. Tällöin kyseessä on armeijan siviilimääräysvalta. Valtiota, jossa tämä järjestys on päinvastainen kutsutaan usein sotilasdiktatuuriksi ja sen hallitusta sotilashallitukseksi. Sitä ylläpitävästä sotilashallinnosta saatetaan käyttää myös nimitystä sotilasjuntta tai pelkästään juntta.

Sisällysluettelo

SuomessaMuokkaa

Sotilashallinnolla voidaan tarkoittaa eri yhteyksissä hieman toisistaan poikkeavia asioita.[4] Suomen hallintokäytännössä sanaa puolustushallinto käytetään yleensä merkitsemään hallintoa puolustusministeriön hallinnonalalla.[5]

MiehityshallintoMuokkaa

Pääartikkeli: Miehitys

Sotilashallinnoksi kutsutaan myös miehityksen aikaista tilaa, jossa hallinnollinen vastuu vallatusta alueesta kuuluu miehittävän armeijan sotilasviranomaisille. Kansainvälisen lainsäädännön kannalta miehityshallintoa hoitavan sotilashallinnon velvoituksia ja rajoituksia säätelevät Haagin kansainvälisessä konferenssissa vuonna 1907 allekirjoitettu kansainvälinen sopimus sekä Geneven yleissopimus vuodelta 1949.[6]

Syksyllä 1941 perustettiin suomalaisten joukkojen etenemisen vuoksi Itä-Karjalan sotilashallinto. Myös monia Suomen Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle luovuttamia, mutta kesällä 1941 takaisin vallattuja alueita jäi hallitsemaan ylipäällikön alaisuudessa päämajan sotilashallinto-osasto kesä-heinäkuuhun 1944 siihen saakka, kun suomalaiset joukot olivat vetäytyneet.

Siviili-sotilashallintoMuokkaa

Helmi-maaliskuussa 2015 Ukrainan presidentti Petro Porošenko perusti Donetskin ja Luhanskin alueille väliaikaisia siviili-sotilashallintoyksikköjä, sillä Ukrainan turvallisuusneuvosto totesi alueellisen siviilihallinnon riittämättömäksi ja estyneeksi toteuttamaan tehtäviään Itä-Ukrainan sodan ollessa käynnissä alueilla.[7][8] Siviili-sotilashallintoyksikköjen tehtäväksi tuli valvoa Ukrainan lakien noudattamista ja järjestystä, varmistaa alueen asukkaiden turvallisuus ja elämän normalisoituminen, osallistua mahdollisten tuhoiskujen ja terroristitoimien torjumiseen ja vastatoimiin, sekä estää aluetta uhkaavat humanitääriset katastrofit.[9]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Weber & Ealiasson 2008, s. 1-2
  2. Weber & Ealiasson 2008, s. 379, 396-397, 417
  3. Huhtanen, Jarmo: Sotilasläänit katoavat vuodenvaihteessa Helsingin Sanomat 31.12.2014. Viitattu 17.10.2017
  4. Huom. englanninkielisillä termeillä military administration, military govern, military government, military rule ja military authority voidaan kullakin tarkoittaa asiayhteydestä riippuen sotilashallintoa.
  5. T. Kokkonen: Puolustuspoliittinen päätöksenteko ja puolustushallinto Suomessa ja eräissä muissa maissa. Tiede ja ase, , s. 272 - 321, tammi. 1977. ISSN 0358-8882. Pdf-tiedosto. Viitattu 18.10.2017
  6. Ferraro 2012, s. 54-56
  7. Poroshenko approved the creation of Donetsk and Luhansk regional civil-military administrations Censor.net 5.3.2015. Viitattu 17.10.2017
  8. Mechanisms of work of civil-military administrations in Donbas: problems, perspectives The Ilko Kucheriv Democratic Initiatives Foundation (DIF). Viitattu 17.10.2017
  9. Порошенко "дав добро" на створення військово-цивільних адміністрацій Ukrayinsʹka Pravda. 26.2.2017. Viitattu 17.10.2017 (ukrainaksi)