Avaa päävalikko

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri on Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön esimies [1] Pääsihteerin päivittäisiin tehtäviin kuuluu YK:n jokapäiväinen johtaminen[1].

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri
Tunnus
Tunnus
António Guterres meeting with Iranian Interior Minister 01.jpg
Nykyinen
Virka-asunto Sutton Place, Manhattan, New York City, Yhdysvallat
Nimittäjä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto (valitsee)
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous (nimittää)
Kauden pituus 5 vuotta
Perustettu 1945
Ensimmäinen Trygve Lie
Norjan lippu Norja
Kotisivut un.org/sg

Sisällysluettelo

Pääsihteerin rooliMuokkaa

YK:n pääsihteerin rooli on merkittävä YK:n toiminnassa ja kansainvälisten kysymysten ratkaisijana[1]

Pääsihteerin rooli on olla osana kansainvälistä yhteisöä ja muistuttaa jäsenvaltioita niiden kansainvälisistä velvollisuuksista maailmanpolitiikassa[1].

Pääsihteerin työhön kuuluu kaikkien YK:n päättävien elinten toiminnan saattaminen sopusuhtaiseen yhteistoimintaan, paitsi Kansainvälisen tuomioistuimen, jonka toiminta ei kuulu pääsihteerin alaisuuteen.

Pääsihteerin kansainvälisiin tehtäviin kuuluu maailmanrauhaa ja turvallisuutta uhkaavien uhkien tuominen YK:n turvallisuusneuvoston tietoisuuteen[1].

Pääsihteeri voi myös itse käyttää omaa kansainvälistä vaikutusvaltaansa jäsenmaiden välisissä kiistoissa ja osallistua kriisitilanteiden selvittämiseen henkilökohtaisesti tai nimittää ulkopuolisen erityisedustajan niitä hoitamaan, YK:n turvallisuusneuvoston siunauksella.[1][2]

Vaikka pääsihteerin rooli yksi maailman merkittävimmistä koko laajalla kansainvälisellä areenalla, on hänen toimintansa silti hyvin rajallista, sillä hänen työnsä ja asemansa perustuvat luottamukseen, ja hänen mahdollisesta jatkosta vastaavat yhdessä YK:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto, jotka voivat esittää pääsihteerille epäluottamuslauseen, mikäli ne ovat tyytymättömiä pääsihteerin toimintaan[1].

Pääsihteerin hallinnollisiin vastuualueisiin kuuluu myös olla mukana laatimassa kahdeksi vuodeksi YK:n budjettiesityksiä, joita YK:n sihteeristö laatii valmiiksi pääsihteerille, jonka tehtävänä on esittää ne yleiskokoukselle, joka hylkää tai hyväksyy ne.

Pääsihteerin vastuulla on myös kansainvälisten sopimusten tallentaminen ja kunkin YK:n jäsenmaiden tiedonantojen rekisteröinti ja niiden julkistaminen[1].

Valinta ja toimikausiMuokkaa

YK:n peruskirja ei määrittele niinkään tarkasti pääsihteerin valintaprosessia mutta YK:n yleiskokous on valinnut tähän asti YK:n turvallisuusneuvostolta saamiensa ehdokaslistan nimien mukaan sopivimman henkilön uudeksi pääsihteeriksi. Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenvaltiot voi aina estää pääsihteerin nimityksen käyttämällä veto-oikeutta.

Pääsihteerin toimikausi on viisivuotinen ja sama henkilö voi toimia pääsihteerinä enintään kaksi kautta, mikäli hänet valitaan jatkokaudelle tai mikäli hän ylipäätänsä hakee toiselle kaudelle[1].

YK:n pääsihteerin alaisuudessa toimii kaksi merkittävää virkanimikettä jotka ovat[1]:

  • Apulaispääsihteerin[1] virkaa hoitaa kerrallaan vain yksi henkilö. Apulaispääsihteerin tehtävänä on auttaa varsinaista pääsihteeriä sekä sihteeristön toiminnan yhteen saattaminen. Apulaispääsihteeri toimii tarvittaessa myös varsinaisen pääsihteerin sijaisena. Apulaispääsihteerin tehtävänä on tukea varsinaista pääsihteeriä eri sektorien ja instituutioiden välisen johdonmukaisuuden rakentamisessa sekä edustaa varsinaista pääsihteeriä erilaisissa tilaisuuksissa mikäli varsinainen pääsihteeri on esteellinen osallistumaan niihin.
  • Alipääsihteerin[1] virkoja hoitavat kerrallaan useat henkilöt, ja heidän tehtävänsä on johtaa YK:n sihteeristön osastoja. YK:n päämajaan sijoittuvia alipääsihteerivirkoja ovat lisäksi muun muassa YK:n pääsihteerin neuvonantajien virat, YK:n pääsihteerin kanslian kansliapäällikkö, joidenkin yleiskokouksen alaisten toimielinten puheenjohtajien virat, kuten hallinto-ja budjettiasioiden neuvoa-antavan komitean sekä kansainvälisen virkamieskunnan asioista vastaavan toimikunnan puheenjohtajat, sekä joidenkin YK:n rahastojen ja alaohjelmien johtajien virat.

PääsihteeritMuokkaa

Nimi[3]
(syntynyt–kuollut)
Maa[3] Virka-aika[3]
  Gladwyn Jebb
(1900–1996)
  Yhdistynyt kuningaskunta 24.10.19451.2.1946
(toimi virkaatekevänä pääsihteerinä ennen ensimmäisen varsinaisen pääsihteerin valintaa)
  Trygve Lie
(1896–1968)
  Norja 1. kausi 2.2.1946 – 31.1.1950
2. kausi 1.2.1950 – marraskuu 1952 (erosi virasta)
  Dag Hammarskjöld
(1905–1961)
  Ruotsi 1. kausi 10.4.19539.4.1958

2. kausi 10.4.1958 – 12.9.1961 (kuoli lento-onnettomuudessa)

  U Thant
(1909–1974)
  Burma virkaatekevä pääsihteeri 3.11.1961 – 30.11.1962

1. kausi 30.11.1962 – 2.11.1966
2. kausi 2.12.1966 – 31.12.1971
(jäi eläkkeelle henkilökohtaisen syyn vuoksi).

  Kurt Waldheim
(1918–2007)
  Itävalta 1. kausi 1.1.1972 – 31.12.1976

2. kausi 1.1.1977 – 31.12.1981
(Kiinan veto-oikeus esti valinnan kuudennella äänestyskierroksella)

  Javier Pérez de Cuéllar
(s. 1920)
  Peru 1. kausi 1.1.1982 – 31.12.1986
2. kausi 1.1.1987 – 31.12.1991 (jätti viran 1. kauden jälkeen)
  Boutros Boutros-Ghali
(1922–2016)
  Egypti 1.1.1992 – 31.12.1996
(Yhdysvaltain veto-oikeus esti valinnan toiselle kaudelle).
  Kofi Annan
(1938–2018)
  Ghana 1. kausi 1.1.1997 – 31.12.2001

2. kausi 1.1.2002 – 31.12.2006
(virkakausi päättyi 2 virkakauden jälkeen)

  Ban Ki-moon
(s. 1944)
  Korean tasavalta 1. kausi 1.1.2007 – 31.12.2011[4]
2. kausi 1.1.2012 – 31.12.2016
(virkakausi päättyi 2 virkakauden jälkeen)
  António Guterres
(s. 1949)
  Portugali 1. kausi 1.1.2017 – virassa

Pääsihteerin valinta 1946-2016Muokkaa

Valinnan voittaja on lihavoitu

Vuosi Ehdokas Kansalaisuus Veto-oikeuden käyttö Ääniä Huom
1946 Trygve Lie [5]   Norja Ainoa ehdokas[5]
1950   Neuvostoliitto Yhdysvallat vei valinnan yleiskokouksen äänestykseen. Lie voitti vaalin 46 -5. Jatkoi Neuvostoliiton vastustuksesta huolimatta. Erosi 1952[5]
1953 Lester B. Pearson [5]   Kanada   Neuvostoliitto[6] 9 / 11
Carlos P. Romulo[6]   Filippiinit   Neuvostoliitto[7] 5 / 11
  Ranska[8]
Dag Hammarskjöld[9].[10]   Ruotsi 10 / 11
1957 Valittiin jatkokaudelle yksimielisest.[11] kuoli lento-onnettomuudessa Sambiassa 18. syyskuuta 1961.[12]
1961 Mongi Slim[13]   Tunisia vetäytyi
 U Thant  [13]   Burma 15/15
1962 Valittiin jatkokaudelle yksimielisesti[14] [15]
1966
1971 Kurt Waldheim[16]   Itävalta 11 / 15 3.kierros
Carlos Ortiz de Rozas[17]   Argentiina   Neuvostoliitto [18] 12 / 15
Max Jakobson[19]   Suomi 9 / 15
1976 Kurt Waldheim[20]   Itävalta 14 / 15 2.kierros
Luis Echeverría Álvarez[21]   Meksiko   Neuvostoliitto[22] 3 / 15
1981 Javier Pérez de Cuéllar [23]   Peru 10 / 15 17.kierros
Salim Ahmed Salim .[24]   Tansania   Yhdysvallat[25] 11 / 15 1. kierros
Kurt Waldheim[26]   Itävalta   Kiina[27] 11 / 15 6. kierros
prinssi Sadruddin Aga Khan   Iran
  Sveitsi
  Ranska
  Neuvostoliitto 10 / 15 Epävirallinen kierros
1986 Javier Pérez de Cuéllar [28]   Peru Valittiin jatkokaudelle yksimielisesti[28]
1991 Boutros Boutros-Ghali[29]   Egypti 11 / 15 6. (epävirallinen) kierros
Bernard Chidzero [30]   Zimbabwe 10 / 15 2. (epävirallinen) kierros
Olusegun Obasanjo [31]   Nigeria 9 / 15 2 .(epävirallinen) kierros
1996 Boutros Boutros-Ghali [32] [33]   Egypti   Yhdysvallat[34] 14 / 15 1 .(epävirallinen.suljettu äänestys) kierros
Amara Essy[35]   Norsunluurannikko   Yhdysvallat[36] 11 / 15 1. (epävirallinen.avoin äänestys) kierros
  Britannia.[36]
Kofi Annan[37]   Ghana 14 / 15 4. kierros
2001
Valittiin jatkokaudelle yksimielisesti[38]
2006 Ban Ki-moon[39]   Korean tasavalta 7 / 15 4 kierros (vetäytyi)
Shashi Tharoor [40]   Intia   Yhdysvallat[41] 10 / 15
Vaira Vīķe-Freiberga [42]       Baltian maat (yhteisehdokas)   Venäjä[43] 5 / 15
  Kiina vetäytyi
2011 Ban Ki-moon [44]   Korean tasavalta Valittiin jatkokaudelle yksimielisesti[44]
2016 António Guterres[45]   Portugali 13 / 15 6.kierros
Irina Bokova [46]   Bulgaria 2 maata 7 / 15 6.kierros (vetäytyi)
Vuk Jeremić [46]   Serbia 3 maata 7 / 15
Miroslav Lajčák [46]   Slovakia 2 maata 7 / 15
Helen Clark [46]   Uusi-Seelanti 6 / 15

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l www.yk.fi: YK-järjestelmä YK:n pääsihteeri (Yleiskokous) YK:n pääsihteeri, pääsihteerin kanslia ja YK:n johtoryhmä. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 19.10.2014.
  2. YK-järjestelmä turvallisuusneuvosto (YK Turvallisuusneuvoston Veto-oikeus) YK-järjestelmä turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus, jäsenet ja toiminta. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 20.10.2014.
  3. a b c FORMER SECRETARIES-GENERAL United Nations. Viitattu 26.1.2014.
  4. Ban Ki-moon Biography YK. Viitattu 11.7.2014.
  5. a b c d Selecting the UN Secretary-General: Vetoes, Timing and Regional Rotation Security Council report. Viitattu 7.1.2018.
  6. a b FRUS 1952–1954 III, Document 210
    Memorandum by the United Nations Adviser, Bureau of Far Eastern Affairs (Bacon), to the Acting Officer in Charge, Philippine Affairs (Wanamaker), March 20, 1953.
  7. "Soviet Veto Blocks Pearson U.N. Boom; Romulo Also Fails", The New York Times, 13.3.1953, p. 1. 
  8. FRUS 1952–1954 III, Document 204
    Memorandum of Conversation, by the Deputy United States Representative on the Security Council (Ross), March 12, 1953.
  9. >"Someone is Trying to Fire Dr. Waldheim", The New York Times, 1 marraskuuta 1981. 
  10. Dag Hammarskjöld: The UN years un.org.
  11. Dag Hammarskjöld: The UN years un.org.
  12. Linnér, S. (2007). Dag Hammarskjöld and the Congo crisis, 1960–61. Page 28. Uppsala University. (22 July 2008).
  13. a b "Burmese U.N. Head Acceptable to U.S. with 2 Conditions", The New York Times, 6 lokakuuta 1961, p. 1. 
  14. "Thant Declares He Will Not Seek Second U.N. Term", The New York Times, 2 syyskuuta 1966, p. 1. 
  15. "Election of Thant with Wider Role in U.N. Due Today", The New York Times, 20 syyskuuta 1966, p. 1. 
  16. "Security Council Names Waldheim to Succeed Thant", The New York Times, 22 joulukuuta 1971. 
  17. "Argentine Joins Race for U.N. Post as Voting Goes On", The New York Times, 21 joulukuuta 1971. 
  18. FRUS 1969–1976 V, Document 247
    Telegram From the Mission to the United Nations to the Department of State, December 22, 1971, 0356Z.
  19. "5 Seek to Succeed Thant in 'Most Impossible Job'", The New York Times, 6 lokakuuta 1971. 
  20. "Waldheim is Backed by Security Council for Five Years More", The New York Times, 8 joulukuuta 1976. 
  21. "Echeverria Indicates Readiness To Take Waldheim's Post at U.N.", The New York Times, 19 lokakuuta 1976. 
  22. "Waldheim is Backed by Security Council for Five Years More", The New York Times, 8. joulukuuta 1976. 
  23. "UN Elects Secretary General", 16 joulukuuta 1981. 
  24. "North vs. South in U.N. Contest", The Washington Post, 25. lokakuuta 1981. 
  25. "U.N. Security Council Fails to Agree on Waldheim", The New York Times, 28. lokakuuta 1981. 
  26. "U.N. Security Council Fails to Agree on Waldheim", The New York Times, 28 lokakuuta 1981. 
  27. "Vetoes Deadlock Election of U.N. Secretary General", The Washington Post, 28. lokakuuta 1981. 
  28. a b "Javier Perez de Cuellar: Unanimously, the U.N.'s Man", The New York Times, 11 lokakuuta 1986. 
  29. "Appointment of Mr. Boutros Boutros-Ghali as Secretary-General of the United Nations - 1991", UN Audiovisual Library. 
  30. "Bid for U.N. Post Is Led By Zimbabwe and Egypt", The New York Times, 26. lokakuuta 1991. 
  31. "Africans Pressing Bid for U.N. Post", The New York Times, 22 lokakuuta 1991. 
  32. "Boutros-Ghali vs. 'Goliath': His Account", The New York Times, 20 marraskuuta 1996. 
  33. "U.N. Leader Halts Bid for New Term but Does Not Quit", The New York Times, 5 joulukuuta 1996. 
  34. "Round One in the U.N. Fight: A U.S. Veto of Boutros-Ghali", The New York Times, 20 November 1996. 
  35. Chronology of the Secretary General Election 1996 globalpolicy.org. Viitattu 30 joulukuuta 2016.
  36. a b "In Jockeying to Lead U.N., Ghanaian Is Moving Ahead", The New York Times, 12 December 1996. 
  37. "Ghanaian Chosen to Head the U.N., Ending Standoff", The New York Times, 14 joulukuuta 1996. 
  38. "General Assembly Adopts Security Council Resolution to Appoint Kofi Annan to Further Term as Secretary-General", United Nations General Assembly, 29 kesäkuuta 2001. (en) 
  39. "South Korean elected new UN Chief", BBC News, 13.10.2006. Luettu 13.10.2006. 
  40. Shashi Tharoor pulls out of UN race 10.02.2006. NDTV. Viitattu 10.02.2006.
  41. "The inside Story of How I Lost the Race for the UN Secretary-General's Job in 2006", OPEN Magazine, 21. lokakuuta 2016. 
  42. Vike-Freiberga withdraws, Ban now sole candidate 5. lokakuuta 2006. UNSG.org.
  43. Vike-Freiberga withdraws from U.N. race Baltic Times News. Baltic Times. Viitattu 7.1.2018.
  44. a b (2014) The Procedure of the UN Security Council, 4, Oxford Univ Press. ISBN 9780199685295. 
  45. Portugal’s Guterres Wins Unanimous Backing to Lead the UN Bloomberg News. 5.lokakuuta 2016. Viitattu 6. lokakuuta 2016.
  46. a b c d António Guterres Pledges to Help Vulnerable as Secretary General 6. lokakuuta 2016. The New York Times. Viitattu 6. lokakuuta 2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa