Eteläsothon kieli
Eteläsotho on bantukieliin kuuluva kieli, joka on yksi Etelä-Afrikan 11 virallisesta kielestä ja Lesothon kansalliskieli.[1] Eteläsotho jaetaan kahteen päämurteeseen ja sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat muun muassa pohjoissotho ja venda. Eteläsothon katsotaan olevan elinvoimainen.[2]
| Eteläsotho | |
|---|---|
 Eteläsothon puhuma-alue |
|
| Oma nimi | Sesotho |
| Muu nimi | sesotho, sotho |
| Tiedot | |
| Alue |
 Lesotho  Etelä-Afrikka |
| Virallinen kieli |
Lesotho Etelä-Afrikka |
| Puhujia | 1 770 000 Lesothossa, 3 104 197 Etelä-Afrikassa, kaikkiaan 4 874 197.[1] |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | PanSALB |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | bantukielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | st |
| ISO 639-2 | sot |
| ISO 639-3 | sot |
Eteläsothoa kirjoitti ensimmäisenä ranskalainen lähetyssaarnaaja Eugene Casalis vuonna 1833, ja hän myös julkaisi vuonna 1841 kielen ensimmäisen kieliopin Études sur la Langue Sechuanan.[3]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[4] Raamattu käännettiin ensimmäistä kertaa kokonaan eteläsothoksi vuonna 1874.[5]
Fonologia
muokkaaEteläsothon äännerakenne on samanlainen kuin muiden sotho–tswana-kielten mutta eroaa monista muista bantukielistä. Vokaaliäänteitä on runsaasti, mutta itse vokaalifoneemeja on yhdeksän, joita vastaa oikeinkirjoituksessa viisi vokaaligrafeemia. Konsonanttivarasto on laaja ja sisältää naksausäänteitä. Monien sotho–tswana-kielten tapaan eteläsothossa ei ole prenasalisoituja konsonantteja, jotka ovat yleisiä muissa bantukielissä. Toisaalta muista sotho–tswana-kielistä poiketen eteläsothossa on naksausäänteitä eli avulsiiveja, jotka ovat vaikutteita khoisankielistä ja ngunikielistä.lähde?
Vokaalit
muokkaa| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | ɨ | ʉ | u |
| Lähes suppea | ɪ | ʊ | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliväljä | ɛ | ɔ | |
| Väljä | ɑ |
Lähde:[6]
Konsonantit
muokkaa| Labiaalit | Alveolaarit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | Glottaalit | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| keskiset | lateraaliset | ||||||||
| Naksaus- äänteet |
glottalisoidut | ᵏǃʼ | |||||||
| aspiroidut | ᵏǃʰ | ||||||||
| nasalisoidut | ᵑǃ | ||||||||
| Nasaalit | m | n | ɲ | ŋ | |||||
| Klusiilit | ejektiivit | pʼ | tʼ | kʼ | |||||
| aspiroidut | pʰ | tʰ | kʰ | ||||||
| soinnilliset | b | (d) | |||||||
| Affrikaatat | ejektiivit | tsʼ | tɬʼ | tʃʼ | |||||
| aspiroidut | tsʰ | tɬʰ | tʃʰ | kxʰ / x | |||||
| Frikatiivit | soinnittomat | f | s | ɬ | ʃ | h ~ ɦ | |||
| soinnilliset | ʒ / dʒ | ||||||||
| Approksimantit | l | j | w | ||||||
| Tremulantit | ʀ | ||||||||
[d] on /l/:n allofoni ja esiintyy vain ennen suppeita vokaaleja /i u/
Lähde:[6]
Kielinäyte
muokkaa»Batho bohle ba tswetswe ba lokolohile mme ba lekana ka botho le ditokelo. Ba tswetswe le monahano le letswalo mme ba tlamehile ho phedisana le ba bang ka moya wa boena.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Sotho, Southern www.ethnologue.com. Viitattu 29.5. 2007. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.6 - Southern Sotho glottolog.org. Viitattu 5.10.2022.
- ↑ General Introduction Sesotho Web. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Southern Sotho written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 5.10.2022.
- ↑ Sotho, Southern in South Africa Joshua Project. 2022. Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Sound structure Sesotho Web. 2009. Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto