Pääkaupunki

hallinnollisen alueen keskus

Pääkaupunki on itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen, kuten osavaltion tai maakunnan keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.

Useimmilla poliittisilla yksiköillä on vain yksi pääkaupunki, mutta joillakin on useampia. Bolivian oikeudellinen pääkaupunki on Sucre ja hallinnollinen pääkaupunki La Paz. Alankomaiden oikeudellinen pääkaupunki on Amsterdam ja hallinnon keskus Haag. Etelä-Afrikan hallinnollinen pääkaupunki on Pretoria, oikeudellinen pääkaupunki Bloemfontein ja lainsäädännöllinen pääkaupunki Kapkaupunki. Yhdysvaltain osavaltioista Connecticutilla ja Rhode Islandilla oli vielä 1800-luvulla kaksi pääkaupunkia.[1] Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole virallisesti pääkaupunkia lainkaan[2], vaikka sen hallinnollinen keskus onkin Yarenissa.

Punaisella maat, joiden pääkaupunki ei ole maan suurin kaupunki.

Pääkaupungit jaetaan joskus ”luonnollisiin” ja ”keinotekoisiin” pääkaupunkeihin. Luonnollinen pääkaupunki on hallitseva kaupunki, kuten Lontoo tai Pariisi, jonka ympärille usein koko maa on kasvanut. Keinotekoinen pääkaupunki on perustettu suoraan pääkaupungiksi, kuten Canberra Australiassa, Brasília Brasiliassa ja Abuja Nigeriassa.[1]

Pääkaupungin valinta on usein tehty alueen maantieteellisen tai väestöllisen painopisteen sijainnin perusteella. Tästä esimerkkejä ovat Indianapolis Indianassa ja Springfield Illinoisissa. Washington valittiin Yhdysvaltain pääkaupungiksi, koska se ei ollut liian etelässä, eikä liian pohjoisessa. Myös Sacramento valittiin Kalifornian pääkaupungiksi ja Tallahassee Floridan pääkaupungiksi aikana, jolloin ne olivat vielä lähellä osavaltioidensa väestön keskipistettä, joskin tilanne on sittemmin muuttunut. Canberra perustettiin Australian pääkaupungiksi, koska suurkaupungit Melbourne ja Sydney eivät hyväksyneet toisiaan valtion pääkaupungiksi. Ottawa valittiin Kanadan pääkaupungiksi, koska se sijaitsee ranskan- ja englanninkielisen Kanadan rajalla. Japani siirsi pääkaupunkinsa Kiotosta pohjoisemmaksi Tokioon vuonna 1868 samaan aikaan, kun maa pyrki laajentamaan hallintaansa Japaninsaarten pohjoisosassa. Amerikan vallankumouksen jälkeen seitsemän Yhdysvaltain 13 osavaltiosta siirsi pääkaupunkinsa rannikolta sisämaahan.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Baldwin, James A. (toim. McColl, R. W.): Encyclopedia of World Geography, s. 142–144. Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5786-9.
  2. Nauru The World Factbook. CIA. Arkistoitu 1.5.2020. Viitattu 3.12.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa