Haag

kaupunki Etelä-Hollannin provinssissa, Alankomaissa
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Haag (holl. Den Haag [dɛn ˈɦaːx] Nl-Den_Haag.ogg kuuntele ääntämys (ohje) tai ’s-Gravenhage [ˌsxraːvə(n)ˈɦaːɣə] Nl-'s-Gravenhage.ogg kuuntele ääntämys (ohje)) on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa Pohjanmeren rannalla.[1] Maan virallinen pääkaupunki on Amsterdam. Haagissa asuu 519 988 ihmistä (1.1.2016)[2], koko suurkaupunkialueella noin 700 000. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen. Haagin pinta-ala on sata neliökilometriä.[3]

Haag
Den Haag
’s-Gravenhage
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Haag

Koordinaatit: 52°05′03″N, 04°19′03″E

Valtio Alankomaat
Provinssi Etelä-Hollanti
Kaupunkioikeudet 1248
Hallinto
 – Pormestari Jan van Zanen
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 98,22 km²
Väkiluku (2016) 519 988
 – Väestötiheys 5 794 as./km²









Haagin keskustaa

Haagissa sijaitsevat Alankomaiden parlamentin muodostavat Eerste Kamer ja Tweede Kamer eli ensimmäinen ja toinen kamari. Myös kuningas Willem-Alexander asuu ja työskentelee Haagissa.[4] Kaupungissa sijaitsevat myös kaikki ulkomaiset suurlähetystöt ja hallituksen ministeriöt, kuten myös korkein oikeus ja monet lobbausjärjestöt. Haagin kaupungin tunnus on kattohaikara.[3]

Nimi muokkaa

Kaupungin virallinen nimi on ’s-Gravenhage, mutta yleisesti käytetään lyhennettyä muotoa (Den) Haag.[3]

Historia muokkaa

 
Ridderzaal (2003)

Haagin perusti vuonna 1248 Vilhelm II, Hollannin kreivi ja Saksan kuningas. Hän aloitti linnan rakennustyöt metsässä lähellä merta, missä hän aikoi asua tultuaan kruunatuksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Hän kuitenkin kuoli taistelussa ennen kuin hänet ehdittiin kruunata. Hänen linnansa ei koskaan valmistunut, mutta osia rakennuksesta on yhä olemassa. Näitä osia kutsutaan nykyään nimellä Ridderzaal (Ritarien sali). Ridderzaalia käytetään yhä poliittisissa tapahtumissa.

Vilhelm II:n jälkeen Hollannin kreivit käyttivät Haagia hallintokeskuksenaan. Hollannin voimakkaammat kaupungit, kuten Leiden, Delft ja Dordrecht joutuivat hyväksymään tuolloin pienen ja merkityksettömän Haagin hallintokeskuksekseen. Tämä käytäntö jäi voimaan, ja vielä nykyäänkin Haag on Alankomaiden hallinnollinen keskus, mutta ei virallinen pääkaupunki.

 
 Kartta Haagin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen).

Jotta Haag pysyisi pienenä, sille ei sallittu kaupunginmuurien rakentamista. Tämän takia kaupungista puuttuu muille Hollannin kaupungeille tyypillinen vanhakaupunki. Kun muurien rakentaminen olisi lopulta sallittu 1500-luvulla, asukkaat päättivät käyttää rahat muurien sijaan kaupungintaloon. Kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana muurien puuttuminen kuitenkin salli espanjalaisten joukkojen miehittää Haagin helposti.lähde?

 
Mauritshuis (2003)

Kaupunkioikeudet Haag sai vasta ranskalaisen miehityksen aikana vuonna 1806. Vuoden 1850 jälkeen hallitus alkoi näytellä merkittävämpää osaa hollantilaisessa yhteiskunnassa, ja Haag alkoi kasvaa voimakkaasti. Kaupungin vanhat osat ovatkin enimmäkseen 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.

 
Uusi kaupungintalo (2004)

Kaupunki kärsi paljon vahinkoa toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen kaupungista tuli valtava rakennustyömaa. Kaupunki laajentui voimakkaasti lounaaseen. Sodassa tuhoutuneet alueet rakennettiin nopeasti uudelleen. Vuonna 1970 asukasluku oli huipussaan 550 000 henkilössä. 1970- ja 1980-luvuilla paljon valkoista keskiluokkaa muutti ympäröiviin kaupunkeihin, muiden muassa Voorburgiin, Leidschendamiin, Rijswijkiin ja varsinkin Zoetermeeriin. Tämän seurauksena keskikaupunki kurjistui ja esikaupungit kukoistivat. 1990-luvulla Haag onnistui parlamentin tuella liittämään itseensä laajoja alueita naapurikaupungeista. Näille alueille rakennettiin ja yhämilloin? rakennetaan uusia asuinalueita.

Vuonna 2006 kaupungin asukkaista kolmasosalla sukujuuret olivat muualla kuin Euroopassa.[5] Lisäksi puolella nuorista asukkaista on tausta muualla kuin Euroopassa.[5]

Haagin asukasmäärän kehitys
1796: 41 300 1830: 56 100 1849: 63 600
1879: 113 500 1899: 206 000 1925: 394 500
1970: 550 000 1990: 441 327 2000: 441 097
2004: 469 568 2016: 519 988  

Maantiede ja ilmasto muokkaa

Haag sijaitsee Pohjanmeren rannalla. Scheveningenin kaupunginosa keskustan luoteispuolella ja Kijkduin lounaassa ovat alueen rantaelämän keskuksia.

Haagissa vallitsee merellinen ilmasto, ja sää on usein harmaa ja tihkusateinen; varsinkin keväisin ja syksyisin. Lämpimin kuukausi on elokuu, mutta silloinkin keskimääräinen ylin lämpötila on vain hiukan yli 20 astetta. Kylmintä on helmikuussa.[6]

Talous muokkaa

Öljy-yhtiö Shellin (Royal Dutch Shell) päämaja on Haagissa. Samaten siellä sijaitsevat muun muassa KPN:n (Hollannin kansallinen puhelinyhtiö), AEGON:n (vakuutusyhtiö) ja TPG:n (posti- ja logistiikkayhtiö) pääkonttorit.

Yhdistyneet kansakunnat muokkaa

Haagissa on monen YK:n alaisen organisaation päätoimipaikka:

Yhdysvallat sääti vuonna 2002 American Service-Members’ Protection Act -lain, jota kutsutaan myös Haagin valloituslaiksi. Yhdysvallat voi lain perusteella toimia mitä tahansa tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia keinoja käyttäen vapauttaakseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen vangitseman tai sen pyynnöstä vangitun tai pidätetyn Yhdysvaltojen tai sen liittolaisen henkilöstöön kuuluvan.[7]

Urheilu muokkaa

Kaupungin jalkapalloseura on ADO Den Haag. Haagilla on seura myös amerikkalaisessa jalkapallossa, Den Hague Raiders 99.lähde?

Kuuluisia haagilaisia urheilijoita ovat muun muassa Richard Krajicek (tennis, Wimbledon-voittaja), Dick Advocaat (jalkapallovalmentaja), Raymond van Barneveld (darts) ja Bart Veldkamp (pikaluistelu, olympiavoittaja).lähde?

Lähteet muokkaa

  1. Haag – Palatseja ja hiekkarantoja Anna. 15.8.2011. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 4.6.2016.
  2. CBS StatLine - Regionale kerncijfers Nederland statline.cbs.nl. Viitattu 5.1.2017.
  3. a b c History of The Hague The Hague. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)
  4. Malline:Verkkoviite julkaisu=This is The Hague
  5. a b Statistics Netherlands: Half of young big-city dwellers have non-western background Statistics Netherlands. Viitattu 30.9.2019. (englanniksi)
  6. Den Haag (The Hague): When to go and weather Lonely Planet. Arkistoitu 8.8.2016. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)
  7. Yhdysvallat asetti pakotteita Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjälle Yle Uutiset. Viitattu 27.3.2022.

Aiheesta muualla muokkaa