Kansainvälinen kauppa

Kansainvälinen kauppa on tavaroiden ja palveluiden vaihtoa kansainvälisten rajojen yli. Useimmissa maissa se muodostaa merkittävän osan bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen kauppa on lisääntynyt voimakkaasti vapaakaupan yleistyttyä.

Vienti on tavaroiden tai palveluiden myyntiä ulkomaille ja tuonti on vastaavasti ostamista ulkomailta. Kansantalouden tilinpidossa lasketaan viennin ja tuonnin perusteella kauppatase, toisin sanoen maksutase, joka on merkittävin osa vaihtotaseesta.

Maailman kauppajärjestö (WTO) on kansainvälinen järjestö, jossa neuvotellaan asetuksista, jotka koskevat valtioiden välistä kaupankäyntiä.

EU:n kauppapolitiikkaan liittyvät toimielimet tekevät säädöksiä sekä EU-maiden keskinäistä kauppaa että EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskien. Nämä toimielimet myös neuvottelevat kansainvälisistä sopimuksista. EU:n kauppapolitiikkaan kuuluu kaupankäyntiin liittyvien asioiden lisäksi kauppaan liittyvät tekijänoikeusasiat ja sijoitusasiat.

Suomen tulli pitää yllä tilastokartoiusta koskien ulkomaankaupan yksikköarvojen ja volyymien indeksejä.

Historia

Keskiajalta 1600-luvulle Itämeren kaupankäynnissä oli saksalaisella Hansa-liitolla hallitseva asema. Tämä liitto saavutti valta-asemansa 1200-luvulle tultaessa, jolloin se vallitsi koko Itämeren alueen kauppaa ja sillä oli myös kauppasuhteet alueella Itämereltä Novgorodiin saakka.

Ruotsissa 1600-luvun alkupuolella kaupungit jaettiin maakaupunkeihin ja tapulikaupunkeihin ja tämän jaon jälkeen vain tapulikaupungeilla oli oikeus ulkomaankauppaan.

Katso myös

• Absoluuttinen etu
• Suhteellinen etu

Aiheesta muualla

• Findikaattori - ulkomaankauppa kansantaloudessa (aikasarja vuodesta 1975 alkaen)