Protektionismi

Protektionismi (ransk. protectionnisme) on kauppapoliittinen suojelujärjestelmä, jonka avulla pyritään suojelemaan ja edistämään oman maan kansantaloutta.[1] Yleisesti protektionismi tarkoittaa suojatullien tai muiden kaupan esteiden kannattamista.[2] Taloustieteellisenä terminä protektionismi tarkoittaa valtion sisäisillä markkinoilla toimivien eli kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein, valtion suoralla tai epäsuoralla avulla, protektiivisin tariffein tai kiintiöin. Syitä protektionismiin ovat oman tuotannon suojaaminen, työllisyyden ja omavaraisuuden turvaaminen.lähde?

Brittiläisen Liberaalipuolueen poliittinen juliste 1910-luvulta, joka esittelee puolueen näkemyksiä vapaakaupan ja protektionismin eroista. Vapaakauppa näkyy ääriään myöten täynnä olevassa kaupassa jossa on paljon asiakkaita alhaiset hinnat kun taas protektionismi näkyy kaupassa jossa on korkeat hinnat ja työvoimapula sekä kauppiaan ja hintasääntelijän välisestä vihamielisyydestä.

Protektionismi oli keskeinen osa merkantilismia. Liberalismin kannattajat ovat 1700-luvulta alkaen väittäneet protektionismin hyödyttävän vain valtion suojelullaan suosimia yrityksiä kansalaisten kustannuksella ja sanoneet vapaakaupan olevan yleinen etu.[3] Protektionismin vastustajien mukaan teollisuudenalojen suojelu tyypillisesti johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen, kun kilpailupaine ei enää pakota toiminnan tehostamiseen ja tuotteiden parantamiseen. Liberalismin perinteinen perustelu on suhteellisen edun periaate, jonka mukaan jokainen maa pärjää paremmin, jos tekee vain niitä tuotteita, joita maassa kannattaa tehdä, ja tuo muut tuotteet ulkomailta. Protektionismia perustellaan kuitenkin usein turvallisuuspoliittisilla näkökohdilla.lähde?

Maailmantaloudessa oli 1930-luvulla vallalla protektionismi. Monen suomalaisen tuotteen synty ajoittuu 1930-luvun protektionismiin. Toisaalta se vaikutti maatalouteen Suomessa. Esimerkiksi Suomen omavaraisuus viljan suhteen nousi noin 40 prosentista noin 90 prosenttiin vuoteen 1938 mennessä. Myllyteollisuus kasvoi, samoin maatalouskoneiden tuotanto.[4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Aikio ja Vornanen 1993, s. 504
  2. Taloustiede:protektionismi Tieteen termipankki. Viitattu 3.4.2022.
  3. Klein, Daniel: Liberal Anti-Imperialism, 1.7.2004. [vanhentunut linkki]
  4. Pihkala, Erkki: Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen, s. 149. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001.

Aiheesta muuallaMuokkaa