Pohjois-Afrikka
Pohjois-Afrikka on Afrikan pohjoisin osa.
.svg)
Valtiot muokkaa
Yhdistyneiden kansakuntien tilastoinnissa Pohjois-Afrikkaan kuuluvat maat ovat Algeria, Egypti, Libya, Marokko, Sudan, Tunisia ja Länsi-Sahara.[1] Alueeseen luetaan myös Espanjalle kuuluvat Ceuta ja Melilla sekä Kanariansaaret ja Madeira.[2]
Maantiede muokkaa
Pohjois-Afrikan rajaa pohjoisessa Välimeri, etelässä Saharan aavikko, idässä Punainenmeri ja lännessä Atlantin valtameri. Alue on enimmäkseen kuivaa tasankoa 150–600 metrin korkeudella merenpinnasta. Luoteessa ovat Atlasvuoret, Kaakkois-Algeriassa Ahaggarvuoret ja Länsi-Sudanissa Marrahvuoret. Alueen ainoa suuri joki on Egyptin poikki virtaava Niili, maailman pisin joki.[3]
Ilmasto muokkaa
Pohjois-Afrikan ilmasto vaihtelee trooppisesta subtrooppiseen. Rannikoilla on subtrooppinen ilmasto, kuumat ja kuivat kesät sekä leudot talvet, jolloin sataa jonkin verran. Saharan ilmasto on kuuma ja kuiva, ja päivän ja yön lämpötilaero on suuri. Libyassa on mitattu maapallon lämpöennätys, 58 celsiusastetta. Talvikuukausina Välimeren rannikolla tuulee enimmäkseen lännestä ja Saharassa koillisesta. Kesällä tuulee enimmäkseen pohjoisesta.[4]
Kasvillisuus ja eläimistö muokkaa
Pohjois-Afrikassa kasvaa paljon kuivuuteen sopeutuneita kasveja, kuten syvälle juurensa ulottavia pensaita ja puita. Atlasvuorilla kasvaa tammi- ja setrimetsiä. Niilin laakso on vehreä, ja aavikolla on useita keitaita. Alueen kaakkoisosissa on trooppista savannia.[5]
Karja on suureksi osaksi korvannut Pohjois-Afrikan alkuperäisen eläimistön. Sudanissa elää vielä suuria nisäkkäitä, kuten leijonia, antilooppeja, kirahveja ja norsuja.[6]
Väestö muokkaa
Suurin osa alueen väestöstä asuu Välimeren rannikolla ja Niilin varrella.[7]
Pohjois-Afrikan suurimpia kansoja ovat arabit, berberit, tuaregit, koptit, bedžat, nubat ja baggarat. Suurin osa väestöstä on islaminuskoisia. Egyptin koptit ovat kristittyjä. Arabian kieli on alueen valtakieli.[8]
Talous muokkaa
Algeriassa ja Libyassa on suuret öljyesiintymät. Alueen muita tärkeitä vientituotteita ovat maataloustuotteet ja mineraalit.[9]
Historia muokkaa
- Pääartikkeli: Afrikan historia#Pohjois-Afrikka
Historiallisesti Pohjois-Afrikka on ollut muusta Afrikasta eristyksissä ollut saareke, jonka kulttuuriin ovat vaikuttaneet enemmän Eurooppa ja Lähi-itä kuin muu Afrikka. Eristyneisyys johtuu Saharan autiomaasta, joka rajaa etelässä Pohjois-Afrikan erilleen muusta Afrikasta. Kulkuyhteydet meritse ja maitse muuhun Afrikkaan olivat huonot, ja näin kulttuurivaikutteita ei ole kovin paljon kulkenut Saharan poikki. Sitä vastoin Välimerellä on purjehdittu varhaisista ajoista saakka.
Vanhalla ajalla Pohjois-Afrikassa sijaitsivat muinainen Egypti ja Karthago. Myöhemmin koko alue kuului Rooman valtakuntaan, jonka hajottua vandaalit valloittivat sieltä alueita. 640-luvulla arabit valloittivat Pohjois-Afrikan, ja he ovat siellä nykyäänkin valtaväestönä. Myöhemmin alue oli Osmanien valtakunnan alaisuudessa. 1800-luvulla sen valloittivat Ranska, Italia ja Espanja siirtomaikseen. Vuosina 1940–1943 Pohjois-Afrikassa sodittiin toisen maailmansodan taisteluja. Alueen maista Egypti itsenäistyi vuonna 1922, muut 1950- ja 1960-luvuilla.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Giles, Bridget (toim.): Peoples of North Africa. Facts on File, 1997. ISBN 0-8160-3483-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Composition of macro geographical (continental) regions, geographical sub-regions, and selected economic and other groupings 28.11.2012. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 12.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Pohjois-Afrikka Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.4.2020.
- ↑ Peoples of North Africa 1997, s. 8–9.
- ↑ Peoples of North Africa 1997, s. 10–11.
- ↑ Peoples of North Africa 1997, s. 12–13.
- ↑ Peoples of North Africa 1997, s. 14–15.
- ↑ Peoples of North Africa 1997, s. 7.
- ↑ Peoples of North Africa 1997, s. 24–25.
- ↑ Peoples of North Africa 1997, s. 6–7.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Afrikka Wikimedia Commonsissa
